Näkökulma: Älkää pilatko tämänkin teinin elämää – Hirvittäviä esimerkkejä on liian paljon

Olen viime aikoina seurannut huolestuneena keskustelua torniolaisesta maastohiihtäjä Niko Anttolasta . Häntä on luonnehdittu muun muassa eleettömäksi pojaksi, analyyttiseksi superlupaukseksi, valtaisaksi sensaatioksi, umpilupaavaksi maastohiihtäjäksi ja suomalaisen maastohiihdon kultakimpaleeksi. Jo on adjektiivien hurjaa ilotulitusta.

Anttolalla on ikää 19 vuotta, mutta häntä on meillä Suomessa jo verrattu esimerkiksi edesmenneeseen hiihtäjälegenda Mika Myllylään ja yhä kansainvälisessä kärkivauhdissa viihtyvään Iivo Niskaseen . Norjan entinen hiihtokuningas Petter Northug vertasi Anttolaa jopa norjalaiseen takavuosien mitalirohmu Thomas Alsgaardiin .

Kun suomalaisteini voitti 10 kilometrin vapaan väliaikalähtökilpailussa nuorten maailmanmestaruuden Kanadan Whistlerissä torstaina, Northug sanaili sosiaalisessa mediassa, että Anttola hiihtää perinteisellä ylämäissä teknisesti yhtä hyvin kuin Niskanen ja liukuu vapaalla yhtä elegantisti kuin viisinkertainen olympiavoittaja Alsgaard.

Nyt jotain rajaa. Antakaa hänen kasvaa vielä urheilijana ja ennen kaikkea ihmisenä, omana itsenä.

Kolmansissa nuorten MM-kisoissaan hiihtävä Anttola nappasi aiemmin Whistlerissä MM-hopeaa 20 kilometrin yhteislähdössä perinteisellä hiihtotyylillä ja viime vuoden kisoissa myös hopeaa 10 kilometrin matkalla perinteisellä hiihtotavalla. Pari vuotta sitten Anttola oli hiihtämässä Suomen miehille viestihopeaa.

. MM-mitalistipojat eivät ole kypsyneet Tilastot osoittavat, että Anttolan lisäksi monet muut suomalaishiihtäjät ovat pärjänneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana erinomaisesti alle 20-vuotiaiden poikien MM-hiihdoissa.

Niilo Moilanen taisteli perinteisen sprintin kultaa 2021, Alexander Ståhlberg sivakoi kympin vapaan hopeaa ja 30 kilometrin perinteisen pronssia 2021, Lauri Lepistö lykki kympin perinteisen pronssia 2016, Joni Mäki vapaan sprintin pronssia 2014, ja Perttu Hyvärinen saavutti pronssia vapaan kympillä ja 20 kilometrin yhdistelmäkisassa 2011.

Lisäksi Martti Jylhä hiihti kultaa 10 kilometrin vapaalla ja hopeaa perinteisen sprintissä 2007, Toni Närväinen hopeaa 20 kilometrin vapaan takaa-ajossa 2005 ja Ville Verkama hopeaa vapaan sprintissä 2004. Verkama jätti taakseen muun muassa Petter Northugin.

Upeita ja hienoja saavutuksia, mutta yksikään heistä ei ole ainakaan vielä voittanut henkilökohtaista aikuisten arvokisamitalia. Ennen kuin joku vetää herneen nenään ja soittaa palautepuhelun todettakoon, että Mäki on kaksinkertainen aikuisten arvokisamitalisti, mutta hän on saanut mitalit pariviestissä. Ja Iivo Niskanen voitti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden perinteisen hiihtotavan 15 kilometrillä Val di Fiemmessä vuonna 2014.

. Lahjakkaat hyytyvät Meillä valitettavan monet lahjakkaat nuoret hyytyvät tärkeimmällä hetkellä eli silloin, kun pitäisi siirtyä nuorista aikuisten sarjoihin. Sitä ennen heihin on kohdistettu paljon ulkopuolisia paineita.

Esimerkiksi vöyriläistä Alexander Ståhlbergiä verrattiin vielä noin vuosi sitten Iivo Niskaseen. Nyt Ståhlberg on terveysongelmissa, joista hän kertoi Ilkka-Pohjalaiselle Tampereen SM-hiihdoissa pari viikkoa sitten.

Siviilipalveluksessa kesään asti Vöyrin urheilulukiossa oleva Ståhlberg sanoi treenanneensa jopa liikaa ja pudottaneensa myös painoaan enemmän kuin olisi pitänyt. Paino putosi paljon liian kovan harjoittelun vuoksi ennen joulua.

– Kropassani on ollut liian vähän energiaa, enkä ole pystynyt tekemään kunnollisia treenejä. Olen syönyt liian vähän. Kesällä söin paljon, mutta kun tuli talvi, yritin ottaa painoa pois. Luulin, että hiihdän sen ansiosta lujempaa, mutta meni huonompaan suuntaan.

Energiavaje vaivaa monia muitakin nuoria urheilijoita, ja painokikkailu voi pilata koko uran. Jos nuori ei saa riittävästi energiaa kulutukseensa nähden, ihmisenä kehittyminen on vaarassa hidastua. Vaarana ovat ennen kaikkea jatkuvat rasitusvammat, ja kansainvälinen huippu aikuisissa jää helposti saavuttamatta. Pahimmillaan ura jää kesken liian aikaisin.

Myös nelinkertainen maastohiihdon nuorten MM-mitalisti Anita Korva menetti parhaan vireensä vapaaehtoisessa varusmiespalveluksessa. Hän oli poikkeuslahjakkuus, jolla oli tie auki tähtiin. Sitten tulivat terveysmurheet.

Viime joulukuussa 23-vuotias Korva kertoi Ilta-Sanomille, että on sen verran huonossa kunnossa, ettei huvita lähteä isompiin kisoihin. Korva sanoi haastattelussa kärsineensä masennuksesta ja käyneensä sen takia terapiassa.

Alamäki alkoi pian MM-mitalisateen jälkeen vuonna 2019, jolloin hänen niskaansa ehdittiin latoa kovia odotuksia.

. Antakaa kehittyä rauhassa Vaikka Niko Anttola on nyt kaikkien huulilla ja odotukset ovat korkealla, pyydän uudestaan teitä kaikkia pistämään jäitä hattuun. Älkää pilatko tämänkin teinin elämää vaan antakaa hänen kehittyä rauhassa miehenä ja urheilijana.

Paineiden ja suurten odotusten kasaaminen ei todistetusti ole ollut hyväksi suomalaisessa urheilussa, muun muassa maastohiihdossa. Alexander Ståhlberg ja Anita Korva ovat siitä pelottavan hyviä esimerkkejä.

On myös hyvä muistaa, että nuorten MM-kilpailut ovat vasta nuorten MM-kilpailut. Sieltä aikuisten kilpailuihin on vielä pitkä matka.

Kirjaudu sisään

Näkökulma: Älkää pilatko tämänkin teinin elämää – Hirvittäviä esimerkkejä on liian paljon

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje