Näkökulma: Hiihtoliiton seinäjokelainen pomo tiukkana: "Ei mitään asiaa" – Pärmäkoski paljasti hurjan tuloksen, ja se poisti pelon

Elämme juuri nyt vaikeita aikoja.

Venäjän Ukrainaan aloittamasta sodasta tulee ensi kuussa kuluneeksi vuosi. Sen seurauksena monet ihmiset ovat pahoissa talousongelmissa Suomessa ja muualla, kun useat asiat ovat kallistuneet, esimerkiksi sähkö, ruoka ja polttoaine.

Kaikilla ei ollut varaa saapua esimerkiksi Tampereen SM-hiihtoihin, jotka päättyivät sunnuntaina. SM-hiihdoilla oli tärkeä merkitys, sillä Planican MM-hiihtojen alkuun on enää kuukausi.

Pitääkö olla huolissaan? Ei tarvitse, sillä esimerkiksi Krista Pärmäkoski näytti lauantaina vapaan kympillä, että kunnonajoitus on onnistumassa hyvin. Nyt pitää vain toivoa, ettei hän ja kukaan muukaan sairastu. Tour de Ski -hiihtokiertueella vuodenvaihteessa tullut sairastuminen oli onneksi lievä, sillä Pärmäkoski joutui pitämään lepoa harjoittelustaan vain kaksi päivää. Hän myös paljasti juosseensa "lentävän kahdenkympin" sellaiseen aikaan, mihin ei ole yltänyt viiteen vuoteen. Se poisti pelon siitä, että tauti olisi vienyt kunnon.

Jo Tour de Skillä Pärmäkoski oli hurjassa kunnossa kansainvälisesti ja uskoo olevansa nyt vähintään samassa kunnossa. Kun hän viilaa sitä vielä vähän paremmaksi, kilpailee kahtena seuraavana viikonloppuna maailmancupeissa ja lähtee sitten valmistavalle leirille sekä pysyy terveenä, puheet maailmanmestaruudesta ovat realismia. Planicaan Pärmäkoski siirtyy jo 16. helmikuuta, kun kisat käynnistyvät 22. helmikuuta hiihdon karsintakilpailuilla.

MM-kisoissa odotukset ovat siis suomalaisittain taas korkealla. Saihan Suomi vuosi sitten Pekingin olympialaisissa peräti kuusi maastohiihtomitalia. Se on huikea saavutus.

Iivo Niskanen taisteli Kiinan lumilla 15 kilometrin kultaa ja yhdistelmäkisan pronssia. Kerttu Niskanen hiihti kympillä hopeaa ja kolmellakympillä pronssia. Krista Pärmäkoski saavutti kympin pronssia. Lisäksi Iivo Niskanen ja Joni Mäki saalistivat pariviestin hopeaa.

Vuoden urheilijaksi hiljattain valittu Iivo Niskanen on toki nyt kysymysmerkki, sillä hän on sairastanut koronan ja jätti myös Tour de Ski -hiihtokiertueen kesken. Niskasta ei nähty Tampereellakaan ladulla. Niskanen aikoo olla mukana ensi viikonloppuna Ranskassa kisattavassa maailmancupissa. Se näyttää pitkälti, onko mahdollisuuksia uusiin urotekoihin.

Odotukset kohdistuvat myös sisko Kerttu Niskaseen, joka Tour de Skillä taisteli upeasti naisten kokonaiskilpailun toiseksi.

Maastohiihdon lisäksi yhdistetty on potentiaalinen mitalilaji, sillä Ilkka Herola hallitsi kesäkisoja, ja Eero Hirvonen oli palkintokorokkeella. Talvikaudella meno on kuitenkin ollut nihkeämpää, mutta pari viikkoa sitten toiveet taas kasvoivat, kun Herola oli Viron Otepäässä toinen ja yhdestoista.

Joulukuu oli Herolalle vaikea sairasteluiden vuoksi, mutta joululoma ja hyvä kotiruoka auttoivat. Mäessä jo tekniikka pelasi, ja hiihtokin oli oikealla tiellä Otepäässä.

Hirvonenkin väläytti tulemistaan. Hän oli parhaimmillaan seitsemäs. Hirvosen nousuvire jatkui nyt sunnuntaina, kun hän oli Saksan Klingenthalin kisassa viides.

. Kuusi mitalia on taas realismia Suomalaisilla maastohiihtäjillä perinteinen hiihtotyyli on usein sujunut vapaata paremmin. Planicassa esimerkiksi miesten 50 kilometriä ja naisten 30 kilometriä hiihdetään yhteislähtökisoina perinteisellä hiihtotyylillä. Myös henkilökohtaiset sprintit ovat perinteisellä hiihtotyylillä, mutta parisprintit vapaalla, samoin naisten 10 ja miesten 15 kilometriä. Kun näitä kisamatkoja tarkastelee suomalaisnäkökulmasta, potentiaalisia mitaliehdokkaita löytyy.

Hiihtoliiton seinäjokelainen puheenjohtaja Markku Haapasalmi pitää 4–6 mitalia realistisena kaikissa lajeissa yhteensä eli maastohiihdossa, yhdistetyssä ja mäkihypyssä. Täytyy kuitenkin myöntää, että suomalaismitali mäkihypyssä olisi jättiyllätys. Mäkihyppyä Haapasalmi ei toki erikseen nimeä mitalilajiksi.

Suomalaisten mahdollisuuksia parantaa se, että Venäjän ja sen liittolaismaa Valko-Venäjän urheilijat eivät pääse kisoihin Venäjän helmikuussa Ukrainaan aloittaman sodan vuoksi.

Haapasalmi lähettää presidentti Vladimir Putinin hallitsemalle Venäjälle selkeän viestin. Niin kauan kuin barbaarinen, eli julma ja raaka, toiminta jatkuu, venäläisillä ja valkovenäläisillä ei ole mitään asiaa kansainvälisiin kisoihin.

– Niin kauan kuin tämäntyyppiset valtiot käyttävät urheilua oman propagandansa levittämiseen, on turha tulla sanomaan, että urheilu ja politiikka pitäisi erottaa toisistaan. Urheilu on erittäin merkittävä osa tämän yhteiskunnan elämää, ja siinä mielessä kantani on hyvin selkeä edelleen.

Planican MM-hiihdoista me suomalaiset kaipaamme positiivisia uutisia näinä vaikeina aikoina.

. Hiihtoliitolla haasteita Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyy Suomen hiihtoliiton toiminnassa. Hiihtoliiton budjetin tekeminen ja kasaan saaminen on ollut haasteellisinta tälle kaudelle moneen vuoteen. Markku Haapasalmen puheenjohtaja-aikana budjetti on ensimmäisen kerran alijäämäinen, yli 100 000 euroa, jota liitto yrittää paikata tilikauden aikana. Aikaa on toukokuun loppuun.

Hiihtoliitto on kärsinyt talousvaikeuksista, jotka pahentuivat Lahden vuoden 2017 MM-kisojen tappioiden vuoksi. Mitaleja ropisi, mutta tappioitakin kertyi noin 2,8 miljoonaa euroa.

Lahden MM-kisojen jälkeen liitto aloitti kulukuurin ja on tehnyt taloudellisesti hyviä tuloksia. Nyt sodan myötä kustannukset ovat kasvaneet. Maajoukkueilla on esimerkiksi paljon majoittumisia hotelleihin, joiden hinnat ovat nousseet polttoainekustannusten lisäksi.

Hiihtoliiton yhteistyökumppanitilanne on hyvä, mutta kun kustannukset nousevat enemmän kuin tuotot, se tuo haasteita. Hiihtoliitto on tästä huolimatta saanut luotua kaikille maajoukkueille kilpailukykyiset olosuhteet ja edellytykset valmentautua arvokisoihin. Jokaista kuluerää on kuitenkin mietittävä aiempaa tarkemmin. Esimerkiksi matkustamiset liitto pyrkii toteuttamaan mahdollisimman edullisesti.

Taloushaasteista huolimatta liitto on satsannut etenkin maastohiihtomaajoukkueeseen, jossa miehiä on kolmetoista ja naisia seitsemän. Se näkyy jo nyt, sillä lupaavia nuoria on tulossa. Esimerkiksi 23-vuotias Arsi Ruuskanen hiihti joulukuussa peräti kahdeksanneksi 20 kilometrin vapaan väliaikalähtökisassa Davosin maailmancupissa. Viime kaudella Ruuskanen voitti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden 15 kilometrin perinteisen kisassa, mikä avasi portit täksi kaudeksi A-maajoukkueeseen.

Mieliin kannattaa painaa myös Remi Lindholm ja Niko Anttola , jota on hehkutettu Suomen hiihdon suurimmaksi lupaukseksi. Lindholm voitti lauantaina vapaan 15 kilometrin Suomen mestaruuden, ja 19-vuotias Anttola taisteli pronssia.

Hiihtoliitto satsaa yhtä A-maajoukkuehiihtäjää kohti noin 90 000 euroa kaudessa. Siihen lasketaan esimerkiksi kilpailumatkat, valmennus, leirit ja huolto, joka on kilpavarustelua. Haapasalmen mukaan huollon kustannukset ovat lähes tuplaantuneet viiden viime vuoden aikana. Norjalla on varmasti huoltomiehiä ja testihiihtäjiä tuplaten enemmän kuin Suomella, mutta suomalaisten menestys ei ole jäänyt siitä kiinni.

Suomessa maastohiihdon huoltomiesten määrä on kuuden kuukauden ajan kahdeksan. Arvokisoihin Suomi saa kokoon viidentoista henkilön joukon, johon kuuluu normikisoihin verrattuna ylimääräisiä testaajia. Eli kokopäivätoimiseksi muutettuna neljä henkilötyövuotta, mikä on sama määrä kuin valmentajia.

. Suomalaiset hiihtävät hyvin Kehityksen pitää jatkua myös tulevaisuudessa ja ihmisten on pysyttävä kunnossa. Hyvä kunto virkistää mieltä ja kehoa.

Siksi on tärkeää, että suomalaiset hiihtävät mahdollisimman paljon. Näin myös tapahtuu.

Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi muistuttaa Taloustutkimuksen vuosi sitten tekemästä tutkimuksesta. Sen mukaan 1,9 miljoonaa suomalaista ilmoittaa harrastavansa hiihtoa. Samaan tulokseen on päätynyt Suomen Lasketteluyhdistys. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 1,4 miljoonaa. Tämän lisäksi laskettelua harrastaa miljoona suomalaista.

Liitto on panostanut myös mäkihyppyyn, joka on suomalaisittain ollut alamaissa monta vuotta esimerkiksi Antti Aallon ja Niko Kytösahon ajoittaisia valonpilkahduksia lukuun ottamatta. Sateentekijäksi on kutsuttu meille suomalaisille tuttu mies, Mika Kojonkoski , jonka liitto pestasi lajipäälliköksi mäkihyppyyn ja yhdistettyyn.

Hiihtoliitto luottaa siihen, että Kojonkoski pystyy omalla osaamisellaan ja auktoriteetillaan nostamaan myös suomalaista mäkihyppyä vähitellen takaisin kohti huippumaita ja niiden joukkoon. Neljän vuoden kuluessa pitää jo näkyä jotain.

Kyse on pitkästä projektista, mutta ilahduttavaa on se, että nuorten ja lasten mäkihyppääjien määrät ovat merkittävästi lisääntyneet. Esimerkiksi Lahdessa, Rovaniemellä, Kouvolassa ja Kuopiossa on ollut paljon innokkaita mäkihyppykouluissa.

Hiihtoliiton mukaan kaudella 2019–2020 skipasseja oli 106 pääsääntöisesti 12-vuotiailla ja sitä nuoremmilla, seuraavalla kaudella 145 ja viime kaudella 179. Kasvua on tapahtunut parissa vuodessa lähes 70 prosenttia, ja tyttöjä ja poikia on tullut mukaan samassa suhteessa.

Lisenssejä kaudella 2019–2020 oli 139, seuraavalla kaudella 133 ja viime kaudella 141. Vuodenvaihteessa skipasseja oli 139 ja lisenssejä 123, kun niitä vuosi aiemmin oli 126 ja 137.

Maailman huipulle näistä kouluista on vielä pitkä matka, mutta määrää ja massaa tarvitaan, että lahjakkuudet voivat kypsyä.

Kirjaudu sisään

Näkökulma: Hiihtoliiton seinäjokelainen pomo tiukkana: "Ei mitään asiaa" – Pärmäkoski paljasti hurjan tuloksen, ja se poisti pelon

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Näkökulma: Hiihtoliiton seinäjokelainen pomo tiukkana: "Ei mitään asiaa" – Pärmäkoski paljasti hurjan tuloksen, ja se poisti pelon

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje