<p>Tunteet ovat käyneet kuumina suomalaisessa urheilussa viime viikkoina.</p>.<p>Kohu alkoi sen jälkeen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti verottomien urheilija-apurahojen saajat.</p><p>Ministeriö jakoi julkista apurahaa 1,476 miljoonaa euroa kesälajien huippu-urheilijoille helmikuun puolivälissä. </p><p>Kesälajien valmennus- ja harjoitteluapurahaa sai 157 urheilijaa. Suurimman eli 20 000 euron apurahan sai 21 urheilijaa. Lisäksi 60 urheilijaa sai 10 000 euron ja 76 urheilijaa 6 000 euron suuruisen apurahan.</p><p>Osa suomalaisista huippu-urheilijoista ei saanut mitään tai liian vähän, mitä koki ansaitsevansa. </p><p>Julkisuudessa sylkykupiksi on joutunut Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö, sillä ministeriö jakoi apurahat jälleen sen esityksen mukaan, vaikka tiede- ja kulttuuriministeri<strong> Petri Honkonen </strong>ne virallisesti myönsi. </p><p>Osa urheiluväestä katsoo, että huippu-urheiluyksikön uusi johtaja <strong>Matti Heikkinen</strong> ja hänen asiantuntijaryhmänsä on ajanut päätöksissään pahasti metsään.</p>.<h2>Mäenpään kohtalo puhuttaa</h2><p>Parranpärinää on aiheuttanut esimerkiksi Ilmajoen Kisailijoiden painija <strong>Konsta Mäenpään</strong> kohtalo. Mäenpää taisteli viime vuonna Budapestin EM-kisoissa hienosti pronssia kreikkalais-roomalaisessa painissa.</p><p>Tätä huippu-urheiluyksikkö ei arvostanut suuren apurahan arvoiseksi suoritukseksi, mitä on ihmetelty myös Ilmajoen ulkopuolella. Mäenpää sai vain 10 000 euroa. Ampujista saman summan sai esimerkiksi haulikkomies <strong>Tommi Takanen</strong>, joka oli MM-kisoissa kahdestoista. Tätä tavallisen kaduntallaajan on vaikea ymmärtää.</p><p>Ihmetystä lisää se, että painija <strong>Arvi Savolainen</strong> sai täyden apurahan eli 20 000 euroa jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Savolainen saavutti viime vuonna EM-kisoissa hopeaa, oli vuonna 2021 olympialaisissa viides ja alle 23-vuotiaiden MM-kilpailuissa kolmas sekä vuonna 2020 EM-kisoissa viides.</p><p>Painija <strong>Elias Kuosmanen</strong> sai täyden apurahan vuosina 2020 ja 2021 voitettuaan EM-pronssit 2018 ja 2019. </p><p>Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa nettisivustollaan, että 20 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha on tarkoitettu ehdottomalla ja vakiintuneella kansainvälisellä huipulla oleville olympia- tai paralympialajien yksilöurheilijoille. 20 000 euron apurahan saava urheilija arvioidaan potentiaaliseksi seuraavien olympialaisten tai paralympialaisten mitaliurheilijaksi. Apuraha voidaan harkinnalla myöntää myös välittömän ja erityisen mitalipotentiaalin omaavalle nuorelle, uransa vahvassa kehitysvaiheessa olevalle urheilijalle.</p><p>Tätäkin taustaa vasten 25-vuotias Konsta Mäenpää koki valtavan oikeusmurhan.</p>.<h2>Yleisurheilijat näreissään</h2><p>Erityisen suurta meteliä julkisuudessa on pitänyt yleisurheilijoita edustava Urheiluliitto, jonka esitykset apurahojen saajista ja näiden paremmuusjärjestyksestä huippu-urheiluyksikkö pitkälti sivuutti.</p><p>Apurahaa on jaettu vuodesta 1995 alkaen, ja alkuvuosina urheilija ei saanut sitä, jos kilpailukausi oli jäänyt väliin loukkaantumisen vuoksi. Ilta-Sanomien palkittu urheilutoimittaja <strong>Pekka Holopainen</strong> kuitenkin muistutti kommentissaan, että ministeriö korjasi käytäntöä sen jälkeen, kun kumparelaskun olympiavoittajalle <strong>Janne Lahtelalle</strong> kävi näin ja hän nosti siitä metelin.</p><p>Nyt onkin vaikea käsittää, mikseivät esimerkiksi pika-aiturit <strong>Nooralotta Neziri</strong> ja <strong>Annimari Korte</strong> saaneet lainkaan apurahaa, kun viime kausi mureni pitkälti terveysmurheisiin. Onnistuessaan ja terveinä molemmilla on eväitä päästä muun muassa EM-finaaliin tai selviytyä tämän vuoden Budapestin MM-kisoihin sekä ensi vuoden Pariisin olympialaisiin.</p><p>Yleisurheilijoista karun kohtalon kokivat myös pikajuoksijat <strong>Samuli Samuelsson</strong> ja <strong>Samuel Purola</strong>. Ministeriö ja huippu-urheiluyksikkö ei katsonut 100 metrin ja 200 metrin Suomen ennätysten parannuksia apurahan arvoiseksi. Heilläkin on mahdollisuuksia päästä Budapestin MM-kisoihin ja Pariisin olympialaisiin.</p><p>Sen sijaan 10 000 euron apurahan sai muun muassa nyrkkeilijä <strong>Arslan Khataev</strong>, joka ilmoitti viime vuoden lopussa siirtyvänsä ammattilaiseksi. Luit oikein. Ministeriö jakoi apurahaa ammattilaiselle, vaikka se itse julistaa nettisivustollaan, ettei apurahaa myönnetä urheilijoille, joiden verotettavat tulot viimeisimmässä vahvistetussa verotuksessa ylittävät 80 000 euroa tai joiden taloudellinen asema on muulla tavoin riittävän turvattu.</p><p>Samansuuruisen apurahan sai myös esimerkiksi kolme beach volleyn pelaajaa, neljä keilaajaa, kaksi pöytätennispelaajaa ja kaksi ratsastajaa.</p>.<h2>Leihikoista kohdeltiin väärin</h2><p>Isoin älämölö on noussut 400 metrin aitajuoksija <strong>Viivi Lehikoisesta</strong>, joka haki täyttä 20 000 euron apurahaa, mutta sai 10 000 euron apurahan, vaikka täyttää myös viimeisen kriteerin isoimman apurahan saamiselle: välittömän ja erityisen mitalipotentiaalin omaava, nuori, uran vahva kehitysvaihe.</p><p>Lehikoinen paransi viime vuonna 400 metrin aitojen Suomen ennätystä ja ylsi EM-finaaliin. Hänellä on mahdollisuuksia kehittyä myös menestyväksi MM-kisojen tai olympialaisten aituriksi.</p><p>Yleisurheilussa 13 olympia- ja paralympiaurheilijaa sai suurimman eli 20 000 euron verottoman apurahan. Saajina olivat muun muassa EM-mitalistit <strong>Topi Raitanen</strong>, <strong>Kristiina Mäkelä</strong>, <strong>Wilma Murto</strong> ja <strong>Lassi</strong> <strong>Etelätalo</strong>.</p><p>Mediatietojen mukaan ainakin neljä urheilijaa aikoo tehdä oikaisupyynnön opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä apurahoista. He ovat Annimari Korte, Viivi Lehikoinen, Konsta Mäenpää ja kelaaja <strong>Esa-Pekka Mattila</strong>.</p>.<h2>Arviointikriteerit puhuttavat</h2><p>Ministeriön mukaan urheilijoille myönnettävän harjoittelu- ja valmennusapurahan tavoitteena on luoda urheilijan ammattimaiselle ja päätoimiselle valmentautumiselle taloudelliset edellytykset siten, että urheilijalla on mahdollisuus menestyä kansainvälisissä arvokisoissa.</p><p>Apuraha-arvioinneissa huomioidaan esimerkiksi lajien erityispiirteet, kansallinen ja kansainvälinen arvostus ja taso, eri kilpailuluokkien taso sekä kilpailuihin osallistuvien maiden ja urheilijoiden määrä. Niissä urheilumuodoissa, joissa on sekä olympia- ja ei-olympialajeja, huomioidaan arvioinnissa vain olympialajien näytöt.</p><p>Tasokriteeri kohtelee kaltoin erityisesti yleisurheilussa juoksijoita, sillä juoksulajeissa kansainvälinen taso on usein kenttälajeja laajempi, eikä se heijastu aina oikein apurahan suuruuksiin. Nyt apurahaa sai esimerkiksi kuusi mieskeihäänheittäjää, vaikka arvokisoissa voi olla vain kolme keihäänheittäjää. Tämä kuvastaa päätöksenteon kapeakatseisuutta. </p><p>Apurahaa saavat myös paraurheilijat. Osa on sitä mieltä, että heille pitäisi perustaa ministeriöstä irrallinen apurahasysteemi.</p><p>Vaikka paraurheilijoiden sarjoissa osanottajien määrä on usein vähäistä ja suuren yleisön arvostus ei aina ole kovinkaan suurta, urheilijat ovat saaneet viime vuosina paljon apurahaa. </p><p>Esimerkiksi tänä ja viime vuonna yleisurheilijoista <strong>Leo-Pekka Tähti</strong>, <strong>Marjaana Heikkinen</strong>, <strong>Amanda</strong> <strong>Kotaja</strong>,<strong> Henry Manni </strong>ja<strong> Toni Piispanen </strong>saivat täyden 20 000 euron apurahan. Tähti, Heikkinen, Kotaja ja Piispanen pokkasivat 20 000 euroa myös vuosina 2018–2021 sekä Tähti, Heikkinen, Kotaja ja Manni vuona 2017.</p><p>Pitäisiköhän myös päättäjien tutustua omiin arviointikriteereihinsä?</p>