<p>Nurmon Jymy nousi naisten lentopallon Mestaruusliigaan kaudeksi 2017–2018.</p><p>Sen jälkeen sen taival Suomen korkeimmalla sarjatasolla on ollut rimpuilua.</p><p>Tulokaskaudellaan Jymy oli yhdeksän joukkueen runkosarjassa seitsemäs. Puolivälierissä HPK pudotti sen otteluvoitoin 3–1.</p><p>Kaudella 2018–2019 Jymy oli runkosarjassa viimeistä edellinen, kahdeksas. Puolivälierissä LP Viesti lähetti Jymyn kesälaitumille otteluvoiton 3–0.</p><p>Kaudella 2019–2020 Jymy vaihtoi nimensä JymyVolleyksi, mutta hienosta nimestä huolimatta tahti ei muuttunut. Joukkue oli yhdentoista joukkueen runkosarjassa yhdeksäs, mutta käytännössä viimeistä edellinen, koska viimeiseksi jäänyt Kuortaneen urheiluopisto pelasi muita joukkueita huomattavasti vähemmän otteluita. Pudotuspelejä ja liigakarsintoja ei pelattu koronan vuoksi, mikä saattoi olla nurmolaisten pelastus.</p><p>Seuraavalla kaudella JymyVolley oli runkosarjassa kahdeksas, kun joukkueita oli Kuortane mukaan lukien jälleen yksitoista. Puolivälierissä tuli jälleen noutaja vastaan, sillä LP Kangasala meni jatkoon otteluvoitoin 2–0.</p><p>Viime kaudella JymyVolley oli kahdentoista joukkueen runkosarjassa kahdeksas, mutta nurmolaisten kausi päättyi taas puolivälierissä. Tällä kertaa JymyVolleyn kauden lopetti Pölkky Kuusamo.</p><p>Tällä kaudella tylsyyteen tulee vähän vaihtelua, mutta ei positiivista. JymyVolley jää kymmenen joukkueen runkosarjassa tylysti viimeiseksi ja joutuu pelaamaan sarjapaikastaan.</p><p>Nurmolaiset, on syytä katsoa peiliin, miksi kausi on aina päättynyt ennen aikojaan tai sarjapaikka on ollut vaarassa tai on vaarassa.</p>.<h2>Tuomelalta loppui virta</h2><p><strong>Kari Tuomela</strong> valmensi joukkuetta ensimmäiset liigavuodet. </p><p>Vaikeuksia oli etenkin keväällä 2020, jolloin nurmolaiset jäivät vain yhden pisteen eli erävoiton päähän puolivälieräpaikasta. JymyVolley olisi joutunut liigakarsintaan, mutta koronan keskeyttämä kausi saattoi pelastaa nurmolaisten sarjapaikan.</p><p>Ennen tuota dramaattista päätöstä Tuomela kertoi Ilkka-Pohjalaiselle oleellisemman nurmolaisten tilanteesta. Harjoitella olisi pitänyt noin kuukausi ennen karsintojen alkua.</p><p>– Todella raskasta on lähteä treenaamaan, kun omassa työssänikin alkaa kiireisin aika. Lehteen voit laittaa, että jos valmentajia löytyy, tänne voi tulla. Täällä on töitä vaikka kuinka paljon, mutta palkkaa ei saa. Ilmaiseksi saa kyllä tulla.</p><p>Päävalmentajan puheista saattoi aistia, ettei nurmolaisten toiminta ollut kovinkaan ammattimaista. Kun päävalmentaja ei voinut päätoimisesti valmentaa joukkuetta, se ei lähtökohtaisesti ollut hyvä tilanne.</p><p>Tuomela olisi ollut valmis jopa luopumaan päävalmentajan tehtävistä loppukaudeksi ennen liigakarsintoja.</p><p>– Jos joku löytyy, ilman muuta. Se olisi paras paikka ajatellen ensi kautta, koska tämän kauden jälkeen lopetan joka tapauksessa. Olen sen päättänyt jo kauan sitten. Enää en vain jaksa.</p><p>Kolmatta liigakautta pelanneella joukkueella oli runkosarjan lopussa pelivaikeuksia, ja tuolloin se jäi ensimmäisen kerran pudotuspelien ulkopuolelle, vaikka joukkueessa oli huippuyksilöitä. Suurimpana kompastuskivenä oli vastaanotto. Vielä tammikuu 2020 oli huikea, kun <strong>Madeline Haggerty</strong> tuli ja tuntui, että palaset loksahtivat paikalleen. Mutta sitten JymyVolleyn fiilis katosi, ja nurmolaisilla oli vaikeuksia pitää keskittyminen korkealla tasolla koko ajan.</p>.<h2>Raatikainen nostatti odotuksia</h2><p>Toiveet nurmolaisleirissä kasvoivat keväällä 2020, kun seura julkisti, että joukkueen valmennusvastuun ottaa menestyksekkään uran lentopallovalmentajana tehnyt <strong>Kari Raatikainen</strong>.</p><p>Etelä-Pohjanmaalla odotettiin vihdoin menestystä, sillä olihan Raatikainen johtanut Salon Viestin naisten liigajoukkueen useampaan SM-mitaliin, toiminut naisten maajoukkueen kakkosvalmentajana ja valmentanut myös Kempeleessä ja Pielavedellä. Raatikainen oli myös toiminut päävalmentajana Euroopan mestarien liigassa sekä luotsannut Kuortaneella 19-vuotiaiden tyttöjen maajoukkuetta.</p><p>Raatikainen lupasi viedä JymyVolleyn naisia eteenpäin, ja hänellä oli vahva visio naisten lentopallon kehittämisestä. Hän toivoi, että pääsee Nurmossa valmentamaan vahvasti suomalaiseen lentopallo-osaamiseen pohjautuvaa joukkuetta. Hänen komennossaan joukkue uskoi suomalaisuuteen ja panosti kotimaisiin ja pitkälti oman alueen pelaajiin, vaikka Raatikainen myönsi, ettei laadukkaita pelaajia löydy riittävästi kotimaasta. </p><p>Kotimaisiin pelaajiin panostaminen ei Raatikaisen mukaan tarkoittanut sitä, etteikö menestystä voisi rakentaa myös ulkomaalaisvahvistuksiin tukeutuen, mutta nurmolaisten strategia ei tuntunut tuloksellisesti kantavan mihinkään, eikä vieläkään tunnu siltä.</p><p>Tammikuussa 2021 Raatikainen sanoi suoraan, että silloiset kärkijoukkueet LP Kangasala, kuusamolainen Pölkky, Hämeenlinnan Lentopallokerho ja salolainen LP Viesti olivat esimerkiksi nurmolaisia parempia, koska niiden pelaajat olivat laadukkaampia. Niissä oli maajoukkuepelaajia ja myös hyviä ulkomaalaispelaajia.</p><p>– Kun valmensin LP Viestiä, voittamisen kulttuuri oli kasvanut joukkueeseen ja organisaatioon. Seura hankki maajoukkuetason pelaajia, ja organisaatiolla oli kontakteja eurooppalaisiin joukkueisiin, minkä vuoksi saimme hyviä pelaajia. Pelaajia ei tarvinnut hankkia ummikkona, vaan tiesimme, millaisia he olivat pukukoppipelaajina, Raatikainen sanoi tuolloin Ilkka-Pohjalaiselle.</p><p>LP Viestillä oli myös mahdollisuus pelata ennen kotimaisen kauden alkua kovia kansainvälisiä otteluja ja olla leireillä, joita Raatikainen luonnehtii koko toiminnan pohjaksi.</p><p>Tammikuussa 2021 Raatikainen uskoi, että nurmolaisilla on mahdollisuus päästä mitalipeleihin 2–3 vuodessa, jos seuran organisaatio uudistuu.</p><p>– Jos urheilussa haluaa menestyä, rahaa pitää olla nykyistä enemmän. Silloin organisaation pitää uusiutua ja olla rohkea, mutta ei hullunrohkea. Sen pitää myös rakentaa visio siitä, mihin haluaa lähteä panostamaan. Jos sanotaan, ettei valmentaminen voi olla yhden miehen show, seuran johtaminenkaan ei voi olla yhden henkilön show. Näkemys avartuu, kun useampi vie asioita eteenpäin.</p><p>Raatikainen toivoi muutoksia myös seuran juniorityöhön, jotta liigajoukkueen toiminta olisi myös tulevaisuudessa terveellä pohjalla.</p><p>– Seurassa olisi hyvä olla valmennuspäällikkö, joka linjaa tekemisen.</p><p>Raatikaisen komennossa JymyVolley ei oikein päässyt pelin ytimeen, minkä hän myönsi itsekin helmikuussa 2021.</p><p>– Mutta tämä on ehkä meidän taso pelaamisessa. Tähän ei pidä olla tyytyväinen, mutta pakko on olla tyytyväinen.</p><p>Tämä lause kertoi seuran ja joukkueen tilanteesta enemmän kuin tuhat sanaa.</p>.<h2>Työ jäi kesken</h2><p>Myös viime kauteen JymyVolley lähti tutuista asetelmista. Suurin osa joukkueen pelaajista oli alle 20-vuotiaita tai seuran omia kasvatteja.</p><p>Raatikainen sanoi Ilkka-Pohjalaiselle tuolloin, että haluaa kehittää seuran nuoria pelaajia pitkäjänteisesti niin, että paikat kestävät.</p><p>Työ jäi kesken, sillä nuoren joukkueen pitkäjänteinen kehittäminen päättyi vain viisi päivää ennen kuluvan kauden alkua, kun JymyVolley laittoi julkisuuteen shokkitiedotteen. Sen mukaan seuran ja päävalmentaja Kari Raatikaisen tiet eroavat. Paikkaajaksi tuli akatemiavalmentajana ja Nurmon Jymyn lentopallon juniorivalmennuspäällikkönä toiminut <strong>Aleksi Mutka</strong>, mutta hänestäkään ei ole ollut sateentekijäksi. </p><p>Nurmon JymyVolley on Etelä-Pohjanmaan ainoa mestaruussarjatason joukkue lentopallossa, ja Etelä-Pohjanmaa on ollut lajin vahva kasvattaja-alue.</p><p>JymyVolleyn pitää muuttaa strategiaansa, että se voi parantaa asemaansa ja tilannettaan. Ehkä Nurmossa kannattaisi viimeistään nyt lukea Raatikaisen neuvot siitä, miten LP Viesti pärjäsi monta vuotta ja miten seuraorganisaation pitää uudistua.</p><p>Nurmolaiset, nyt on aika toimia. Joukkueesta ja seurasta on tehtävä entistä houkuttelevampi pelaajien, sponsoreiden ja katsojien silmissä. </p><p>Jos esimerkiksi <strong>Kaisa Jokinen</strong> ei enää jatka pelaajauraansa tämän kauden jälkeen, seuran kannattaa pitää hänestä kiinni kynsin ja hampain. Tammikuun lopulla Orivedellä<strong> </strong>uransa viidennensadannen liigapelinsä pelanneella Jokisella olisi varmasti näkemystä, taitoa ja tietämystä viedä JymyVolleyn toimintaa entistä ammattimaisemmaksi. </p><p>Nyt tarvitaan muutosta. Kukaan ei jaksa innostua loputtomiin, jos vuodesta toiseen sarjapaikka on vaarassa tai kausi päättyy jo puolivälierissä.</p>
