<p>Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa lauantaina vuoden ensimmäisen kilpailullisen ottelunsa, kun se kohtaa Kansojen liigassa Bosnia-Hertsegovinan Helsingin Olympiastadionilla.</p><p>Samalla alkaa 11 päivän mittainen rypistys, jonka aikana Suomi pelaa peräti neljä kilpailullista ottelua. Se on poikkeuksellisen tiivis tahti, sillä yleensä yhden maajoukkueikkunan aikana pelataan vain kaksi kilpailullista ottelua.</p><p>Huuhkajien ainoa tätä kesää vastaava kokemus on viime vuoden Euroopan mestaruuskilpailuista, joissa Suomi pelasi kymmenen päivän aikana kolme ottelua.</p><p>Suomen kannalta otteluohjelma on kuitenkin suosiollinen, sillä joukkue pääsee aloittamaan kahdella kotiottelulla, kun esimerkiksi Bosnia-Hertsegovina pelaa raskaammalla vieras-koti-vieras-koti-rytmillä. Lohkon muut joukkueet ovat Montenegro ja Romania.</p><p>Tiivis ottelutahti laittaa myös Suomen materiaalin laajuuden kovaan testiin, sillä kuormituksen takia kokoonpanoa on pakko kierrättää.</p>.<p>Kansojen liigaa pelataan kolmatta vuotta, mutta tässä kohdassa lienee aiheellista muistuttaa, mistä oikeastaan edes pelataan.</p><p>Suomi pelaa neliportaisen liigan kakkostasolla. Lohkon voittaja nousee A-sarjaan, minkä lisäksi panoksena on paikka EM-kisojen jatkokarsintaan.</p><p>Varsinaiset EM-karsinnat alkavat vasta maaliskuussa, ja Kansojen liigan tuloksilla on vaikutusta myös karsintojen lohkoarvontojen korijakoihin. EM-kilpailut pelataan Saksassa vuonna 2024.</p>.<p>Suomi on pelannut tänä vuonna kaksi maaottelua. Maaliskuun 1–1-tasapeli Islantia vastaan ja 2–0-tappio Slovakialle eivät olleet pelillisesti tai tuloksellisesti riemujuhlaa, mutta harjoitusotteluille ei voi antaa liikaa painoarvoa. Kansojen liigassa on panosta.</p><p>Avausvastus Bosnia-Hertsegovina on Suomelle tuttu edellisistä MM- ja EM-karsinnoista. Suomi on voittanut joukkueiden neljästä viime vuosien kohtaamisesta kaksi ja Bosnia-Hertsegovina yhden.</p><p>Suomen on onnistuttava Bosnia-Hertsegovinaa vastaan erityisesti keskitysten puolustamisessa. Erikoistilanteiden ja muiden keskitysten puolustamisessa Suomi on ottanut harppauksia eteenpäin muutaman vuoden takaisesta surkeasta tilanteesta.</p><p>Vieraiden keskitykset eivät ole summittaisia heittoja vähän sinne päin. Vvasen laitapelaaja <strong>Sead Kolašinac</strong> on pelannut pitkään Euroopan huippusarjoissa. Oikealla laidalla wingbackina on <strong>Miroslav Stevanović</strong>, joka on pelannut seurajoukkueissa lähinnä laitahyökkääjänä ja on hyökkäyssuuntaan erittäin vaarallinen. Hän antoi Sveitsin liigassa juuri päättyneellä kaudella 20 maalisyöttöä.</p><p>Kääntöpuolena on se, että Stevanović<strong> </strong>ei ole varmin pelaaja puolustussuuntaan. Se voi avata tilaa esimerkiksi <strong>Jere Uroselle</strong>.</p><p>Joukkueiden edellisissä kohtaamisissa Suomi on löytänyt ja käyttänyt Bosnia-Hertsegovinan puolustuslinjan taakse jäävää tilaa hyvin hyödykseen. <strong>Teemu Pukki</strong> on päässyt useisiin läpiajoihin joko hyvien syöttöjen tai Pukin omien riistojen jälkeen.</p><p>Jos Bosnia-Hertsegovina on loppuvaiheilla tappiolla, se siirtyy erittäin hyökkäävään muodostelmaan, minkä jälkeen Suomen vastahyökkäyksille on vielä enemmän tilaa.</p><p>Lauantai näyttää, kumpi joukkueista on käyttänyt aiempien kohtaamisten opit paremmin hyödykseen. Lauantainkin ottelu toimii oppimateriaalina, sillä joukkueet kohtaavat uudestaan 14. kesäkuuta.</p>.<p>Kansojen liigan lohkovaihe jatkuu ja päättyy syyskuussa, jolloin Suomen lohkon joukkueet pelaavat kukin kaksi ottelua. Varsinaiset EM-karsinnat alkavat maaliskuussa, ja Qatarissa pelataan siinä välissä MM-kilpailut.</p><p>Qatarin MM-kisojen karsintojen aikana monien mielessä painoivat kisaisännän törkeät ihmisoikeusrikkomukset ja koko kisojen vastenmielisyys, mutta nyt karsintoihin voi taas heittäytyä täysillä mukaan.</p>