Näkökulma: Poikkeuksellinen otteluohjelma suosii Suomea, mutta testaa materiaalin laajuutta

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa lauantaina vuoden ensimmäisen kilpailullisen ottelunsa, kun se kohtaa Kansojen liigassa Bosnia-Hertsegovinan Helsingin Olympiastadionilla.

Samalla alkaa 11 päivän mittainen rypistys, jonka aikana Suomi pelaa peräti neljä kilpailullista ottelua. Se on poikkeuksellisen tiivis tahti, sillä yleensä yhden maajoukkueikkunan aikana pelataan vain kaksi kilpailullista ottelua.

Huuhkajien ainoa tätä kesää vastaava kokemus on viime vuoden Euroopan mestaruuskilpailuista, joissa Suomi pelasi kymmenen päivän aikana kolme ottelua.

Suomen kannalta otteluohjelma on kuitenkin suosiollinen, sillä joukkue pääsee aloittamaan kahdella kotiottelulla, kun esimerkiksi Bosnia-Hertsegovina pelaa raskaammalla vieras-koti-vieras-koti-rytmillä. Lohkon muut joukkueet ovat Montenegro ja Romania.

Tiivis ottelutahti laittaa myös Suomen materiaalin laajuuden kovaan testiin, sillä kuormituksen takia kokoonpanoa on pakko kierrättää.

. Kansojen liigaa pelataan kolmatta vuotta, mutta tässä kohdassa lienee aiheellista muistuttaa, mistä oikeastaan edes pelataan.

Suomi pelaa neliportaisen liigan kakkostasolla. Lohkon voittaja nousee A-sarjaan, minkä lisäksi panoksena on paikka EM-kisojen jatkokarsintaan.

Varsinaiset EM-karsinnat alkavat vasta maaliskuussa, ja Kansojen liigan tuloksilla on vaikutusta myös karsintojen lohkoarvontojen korijakoihin. EM-kilpailut pelataan Saksassa vuonna 2024.

. Suomi on pelannut tänä vuonna kaksi maaottelua. Maaliskuun 1–1-tasapeli Islantia vastaan ja 2–0-tappio Slovakialle eivät olleet pelillisesti tai tuloksellisesti riemujuhlaa, mutta harjoitusotteluille ei voi antaa liikaa painoarvoa. Kansojen liigassa on panosta.

Avausvastus Bosnia-Hertsegovina on Suomelle tuttu edellisistä MM- ja EM-karsinnoista. Suomi on voittanut joukkueiden neljästä viime vuosien kohtaamisesta kaksi ja Bosnia-Hertsegovina yhden.

Suomen on onnistuttava Bosnia-Hertsegovinaa vastaan erityisesti keskitysten puolustamisessa. Erikoistilanteiden ja muiden keskitysten puolustamisessa Suomi on ottanut harppauksia eteenpäin muutaman vuoden takaisesta surkeasta tilanteesta.

Vieraiden keskitykset eivät ole summittaisia heittoja vähän sinne päin. Vvasen laitapelaaja Sead Kolašinac on pelannut pitkään Euroopan huippusarjoissa. Oikealla laidalla wingbackina on Miroslav Stevanović , joka on pelannut seurajoukkueissa lähinnä laitahyökkääjänä ja on hyökkäyssuuntaan erittäin vaarallinen. Hän antoi Sveitsin liigassa juuri päättyneellä kaudella 20 maalisyöttöä.

Kääntöpuolena on se, että Stevanović ei ole varmin pelaaja puolustussuuntaan. Se voi avata tilaa esimerkiksi Jere Uroselle .

Joukkueiden edellisissä kohtaamisissa Suomi on löytänyt ja käyttänyt Bosnia-Hertsegovinan puolustuslinjan taakse jäävää tilaa hyvin hyödykseen. Teemu Pukki on päässyt useisiin läpiajoihin joko hyvien syöttöjen tai Pukin omien riistojen jälkeen.

Jos Bosnia-Hertsegovina on loppuvaiheilla tappiolla, se siirtyy erittäin hyökkäävään muodostelmaan, minkä jälkeen Suomen vastahyökkäyksille on vielä enemmän tilaa.

Lauantai näyttää, kumpi joukkueista on käyttänyt aiempien kohtaamisten opit paremmin hyödykseen. Lauantainkin ottelu toimii oppimateriaalina, sillä joukkueet kohtaavat uudestaan 14. kesäkuuta.

. Kansojen liigan lohkovaihe jatkuu ja päättyy syyskuussa, jolloin Suomen lohkon joukkueet pelaavat kukin kaksi ottelua. Varsinaiset EM-karsinnat alkavat maaliskuussa, ja Qatarissa pelataan siinä välissä MM-kilpailut.

Qatarin MM-kisojen karsintojen aikana monien mielessä painoivat kisaisännän törkeät ihmisoikeusrikkomukset ja koko kisojen vastenmielisyys, mutta nyt karsintoihin voi taas heittäytyä täysillä mukaan.

Kirjaudu sisään

Näkökulma: Poikkeuksellinen otteluohjelma suosii Suomea, mutta testaa materiaalin laajuutta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje