<p>SEINÄJOKI, VAASA, KAUHAJOKI</p>.<p>Urheiluelämässä pitää olla tarkkana, mitä kertoo.</p>.<p>Lääkärit ja sairaanhoitajat eivät saa kertoa urheilijoiden terveystietoja julkisuuteen ilman heidän suostumustaan. Tietosuojavaltuutettu <strong>Anu Talus</strong> ja työoikeuden professori <strong>Seppo Koskinen </strong>kertovat, että sama sääntö koskee myös urheiluseurojen edustajia. Urheilijan terveydentilaa koskeva tieto luokitellaan arkaluonteiseksi henkilötiedoksi.</p>.<p>Terveydentilan ilmaisemista on esimerkiksi se, jos urheiluseura kertoo, että joku urheilija on loukkaantunut.</p>.<p>– Se on arkaluonteinen tieto. Nimeltäkään ei saisi sanoa, kuka on loukkaantunut. Miksi se pitäisi julkisesti sanoa? Se ei ole tarpeellinen tieto julkisuuteen. Jos joku kysyy, miksei joku pelaaja pelaa, voidaan sanoa, ettei hän nyt vain ole joukkueessa. Jos sanotaan nimeltä, että joku nuori on loukkaantunut, se voi johtaa siihen, että joku alkaa selvittää näitä arkaluonteisia henkilötietoja, jopa sairaustietoja, Koskinen korostaa.</p>.<p>– Jos urheilija on esimerkiksi loukkaantunut, varmin tapa on sopia siitä urheilijan kanssa, miten hän haluaa, että siitä kerrotaan, Talus jatkaa.</p>.<p>Työntekijöiden henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan työelämän tietosuojalakia, lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Työelämän tietosuojalaissa säädetään salassapitovelvollisuudesta.</p>.<p>– Terveydentilatietoja voivat käsitellä vain he, jotka työnantaja on nimennyt käsittelijöiksi, Koskinen painottaa.</p>.<p>Tällaisia ovat esimerkiksi palkanlaskijat, esimiehet ja urheiluseuroissa muun muassa valmentajat ja ainakin joku seurajohdosta.</p>.<p>– Mutta seuran hallituksella ei ole oikeutta saada tarkempia tietoja. Sillä on oikeus saada vain lukumäärätieto, Koskinen kertoo.</p>.<p>Jos seuroissa tapahtuu lainvastaista henkilötietojen käsittelyä, seuran on tehtävä siitä ilmoitus tietosuojavaltuutetulle.</p>.<p>Tietosuojavaltuutetun toimistolla ei ole tällä hetkellä vireillä tapauksia, joissa urheilijoiden arkaluonteisia asioita tai terveystietoja olisi käsitelty julkisuudessa ilman heidän lupaansa.</p>.<p>– Sellaisia tapauksia meillä on ollut yleisesti ottaen työelämässä, että työnantaja on esimerkiksi työyhteisössä epähuomiossa kertonut, mutta ei julkisuuteen.</p>.<p>Tietosuojavaltuutettu kannustaa urheiluseuroja laatimaan pelisäännöt, miten urheilijoiden terveystietoja julkaistaan.</p>.<p>– Olisi hyvä ajatus miettiä käytännesääntöjen laatimista urheiluseuroille. Se selkiyttäisi tilannetta. Näissä säännöissä sovittaisiin, miten henkilötietoja käsitellään organisaation sisällä. Siihen voi ottaa mukaan, miten urheilijoiden sairastumisista saa ja ei saa kertoa.</p>.<p>Talus sanoo, että urheilijan kannattaa aina miettiä, millaisia tietoja antaa itsestään julkisuuteen.</p>.<p>– Jos urheilija kertoo masennuksestaan, varmasti se antaa vertaistukea muille mahdollisesti masennusta poteville.</p>.<p>Koskinen pitää ongelmallisena, jos urheilija julkistaa arkaluonteisia henkilötietojaan. </p>.<p>– Arkaluonteiset henkilötiedot on syytä pitää omana tietona. Jos on esimerkiksi nuori jääkiekkoilija, joka pyrkii NHL:ään, hänen terveystietojensa julkistaminen on lähes mahdotonta, koska se vaikuttaa hyvin nopeasti siihen, kutsutaanko häntä edes leireille.</p>.<p>Koskinen kehottaa myös kokemusasiantuntijoita varovaisuuteen omien tietojen julkistamisessa. Kokemusasiantuntijat kertovat avoimesti omista kokemuksistaan.</p>.<p>– Joku heistä on voinut olla vankilassa ja saanut rangaistuksia tai käyttänyt alkoholia runsaasti. He kertovat näitä tietoja rohkeasti. Itse suosittelisin varovaisuutta. Kukaan ei voi tietää, mitä siitä seuraa. On olemassa riski, että joku käyttää näitä tietoja hyväksi.</p>.<h2>Urheiluseurat suojelevat yksityisyyttä</h2>.<p>Salibandyn F-liigassa pelaavan Seinäjoen Peliveljien päävalmentaja <strong>Tommy Koponen </strong>sanoo, että hän kertoo terveystiedoista julkisuuteen sen jälkeen, kun on keskustellut kyseisen pelaajan kanssa. </p>.<p>– Jos toimittaja kysyy, mitä pelaajalle sattui ja hänellä on pyörähtänyt nilkka, en lähde pelaajalta kysymään, saanko sitä sanoa. Mutta kun on selkeästi henkilökohtainen tapaus, keskustelen pelaajan kanssa.</p>.<p>Nurmon Jymyn päävalmentaja <strong>Jarmo Eteläaho</strong> sanoo, ettei pelaajilta ole erikseen kysytty lupaa terveystietojen kertomiseen.</p>.<p>– Olemme aina puhuneet loukkaantumisesta tai vastaavasta. Niistä ei ole tapana oikein tarkasti kertoa, ellei ole joku sellainen, joka estää olemasta kentällä pitkään. Kukaan ei ole antanut lupaa, mutta kukaan ei ole kieltänytkään.</p>.<p>Jos pelaajalle tulisi joku arkaluonteinen asia, Eteläahon mukaan seura tulisi siitä julkisuuteen "henkilökohtaisella syyllä".</p>.<p>– Silloin olisi kysyttävä pelaajan lupa, sillä ihmisellä pitää olla yksityisyyden suoja.</p>.<p>Nurmon Jymyn lentopallojaoston puheenjohtaja <strong>Katariina Toivolan </strong>mukaan seura tiedottaa pelaajien loukkaantumisista oman nettisivun lisäksi lentopallon Mestaruusliigan nettisivulla.</p>.<p>– Pelaajat ovat tietoisia, että tiedotamme, jos tulee joku loukkaantuminen. Emme kerro tarkasti, mistä loukkaantumisesta on kyse, koska se kuuluu yksityisyyden suojan ja tietoturvan piiriin. </p>.<p>Myöskään jalkapalloliigassa pelaava Seinäjoen Jalkapallokerho ei anna julkisuuteen pelaajien terveystietoja ilman heidän lupaansa.</p>.<p>– Pelaajat ja lääkäri päättävät, miten asioista kerrotaan, sanoo fysiikkavalmentaja <strong>Juha-Jaakko Ulvila</strong>.</p>.<p>– Se on pelaajan päätös, jos hän haluaa tulla itse julkisuuteen ja kertoa. Hän kantaa siitä vastuun.</p>.<p>Ulvila myös muistuttaa, että kyse on pelaajien urasta. </p>.<p>– Moni seura saattaa olla ottamatta pelaajaa, jos hänen vammoistaan on kerrottu paljon uutisissa.</p>.<p>Kauhajoen Karhu Basketin korisliigajoukkueen päävalmentaja <strong>Janne Koskimies</strong> sanoo, että loukkaantumistapauksissa Karhu Basket käyttää nimityksiä ylä- ja alavartalovamma, mutta ei kerro pelaajien tarkkaa vammaa. Poikkeuksena voi olla tilanne, että vamma päättää koko kauden, ja pelaaja on antanut luvan sen julkistamiselle. </p>.<p>– Käytäntömme liittyy yksityisyyden suojaan, mitä työnantaja voi oman työntekijänsä terveydellisistä asioista kertoa. Siinä on toinenkin syy. Jos sanotaan, että jollakin pelaajalla on kylkiluu murtunut, vastustaja saa sen tietoonsa. Kun tämä pelaaja tulee takaisin vaikkapa pudotuspelivaiheessa, ei olisi ensimmäinen kerta, kun vastustaja vähän rusikoisi tätä pelaajaa. Kaikkea ei kannata lähteä huutelemaan, koska haluamme suojella näitä pelaajia.</p>.<h2>Jääkiekossa on tapahtunut vahinkoja</h2>.<p>Jääkiekon pelaajayhdistyksen puheenjohtaja <strong>Teemu Ramstedt</strong> painottaa, että terveystiedot ovat aina ihmisten yksityisasioita.</p>.<p>– Ihmisestä itsestä on kiinni, haluaako hän kertoa niistä. Jos seura haluaa ilmoittaa julkisuuteen esimerkiksi pelaajan koronatartunnan, pelaaja voi julkaista sen itse sosiaalisessa mediassa, sopia seuran kanssa tapauskohtaisesti tiedon julkaisemisesta seuran omissa kanavissa tai muualla mediassa. Pidän hyvänä lähtökohtana, että aloite tulisi pelaajalta, ei seuralta, Ramstedt tähdentää.</p>.<p>Vahinkoja on kuitenkin sattunut muun muassa miesten jääkiekkoliigassa, ja osa valmentajista ja seurajohtajista on kertonut pelaajien terveystiedoista julkisuuteen ilman heidän lupaansa. Näitä tapauksia ei ole paljon.</p>.<p>– Se ei ole meillä iso ongelma, mutta toisinaan inhimillisiä erehdyksiä on sattunut. Voi sanoa, että niitä tulee vuosittain, mutta niitä on vähemmän kuin oli esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. </p>.<p>Kyse on usein vahingosta.</p>.<p>– Välillä käy niin, että pelin jälkeen on tunteellinen tilanne ja kysymykseen (toimittajan) vastataan ohi suun. Pääsääntöisesti niistä ei ole aiheutunut pelaajille isompia ongelmia, ja tietääkseni asiat on sovittu.</p>.<p>Ramstedt kertoo, että pelaajat ja seurat ovat linjanneet liigan kanssa, ettei julkisuuteen kerrota pelaajien tarkkoja loukkaantumissyitä. </p>.<p>Liigaseurat käyttävät termeinä esimerkiksi ylä- ja alavartalovammaa.</p>.<p>– Tai jos pelaaja on pois kokoonpanosta, syyksi ilmoitetaan yleisesti sairaus. Siinä tulee laki vastaan, eikä voi kertoa toisen puolesta. Urheilussa on myös se, ettei anneta vastustajalle informaatiota omista heikkouksista.</p>.<h2>Pelaajat luottavat</h2>.<p>Miesten jääkiekkoliigassa pelaava Vaasan Sport noudattaa hyvää tapaa pelaajien terveystietojen ilmoittamisessa. </p>.<p>Urheilutoimenjohtaja <strong>Markus Jämsä</strong> kertoo, että Sport ilmoittaa, että pelaaja on loukkaantunut tai sairauslomalla.</p>.<p>– Ei muuta, ellei pelaaja itse halua kertoa lisää.</p>.<p>Jämsän mukaan kukaan Sportin pelaajista ei ole erikseen kieltänyt, ettei loukkaantumisesta saa kertoa julkisuuteen. </p>.<p>Aiemmin Sport ilmoitti, miten pelaaja on loukkaantunut ja mikä on hänen oletettu paluuaikansa.</p>.<p>– Mutta laki muuttui joku vuosi sitten. Olemme menneet lain mukaan, ja siihen pelaajat luottavat. Se on ymmärrettävä laki, sillä ei varmasti kukaan halua, että omaa terveyttä käydään julkisesti läpi, Jämsä korostaa.</p>.<p>Jarno Ranta</p>