<p>Lasten urheiluharrastusten hintalappu surettaa monissa suomalaiskodeissa.</p><p><a href="https://www.is.fi/urheilu/art-2000009440355.html">Urheilulehden tuoreen selvityksen</a> mukaan yhä useampi laji alkaa jo olla rikkaiden lapsiperheiden yksinoikeus.</p><p>Selvityksestä ilmenee, että urheiluharrastamisen hinta on Suomessa noin kolminkertaistunut 2000-luvulla. Esimerkiksi nuoren taitoluistelijan vuosikulut voivat olla jopa 12 000 euroa.</p><p>Urheilulehti kertoi, että lapsen urheiluharrastus maksaa vanhemmille monissa muissakin lajeissa usein tuhansia euroja vuodessa. Kalleimpia lajeja vertailussa olivat taitoluistelun lisäksi ratsastus, hiihto, voimistelu ja jääkiekko.</p>.<h2>Joskus tuhat euroa kuukaudessa luisteluun</h2><p>Seinäjokelaisen ihmetyttö <strong>Eimi Koivuluoman</strong>, 13, taitoluisteluharrastus maksaa noin 5 000–10 000 euroa vuodessa.</p><p>Summassa on mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä siihen, minkä arvoisilla autoilla Suomessa ajetaan. Liikenteen erityisasiantuntija <strong>Hanna Kalenoja</strong> Autoalan Tiedotuskeskuksesta kertoi tammikuussa <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/alle-kymppitonnin-autoja-on-suomen-autokannasta-noin-puolet-lahes-joka-toisessa-kotitaloudessa-yli-15-vuotta-vanha-auto/8620566#gs.tdfk7b">MTV Uutisille</a>, että arvoltaan alle 10 000 euron autoja on Suomen autokannasta noin puolet.</p><p>– Joskus on mennyt tuhat euroa kuukaudessa luisteluun, Eimin isä <strong>Jani Koivuluoma</strong> taustoittaa ja lisää, että tytön lisäksi vanhempien pitää olla täysillä mukana harrastuksessa.</p><p>Esimerkiksi Eimin kuukausimaksu seuralle on 250 euroa, jolla katetaan valmennus ja jääaika. Sen lisäksi rahaa menee muun muassa leirimaksuihin, luistimiin, kilpailumaksuihin, kilpailumatkojen hotelliyöpymisiin ja bensoihin.</p><p>Kaudessa kilpailuja on noin kymmenen, ja niistä lähes kaikki ovat Etelä-Suomessa.</p><p>Ensi kaudella Eimi siirtyy alle 15-vuotiaiden sarjaan, SM-noviiseihin. Kilpailut muuttuvat yhdestä päivästä kaksipäiväisiksi, kun on sekä lyhyt- että vapaaohjelma.</p>.<h2>"Osasi asiat paljon helpommin kuin muut"</h2><p>Eimi Koivuluoma on jäällä kuin kotonaan. </p><p>Koivuluoma nauttii siitä, että saa esiintyä ja luistella. Koivuluoma on harrastanut taitoluistelua 3-vuotiaasta lähtien.</p><p>– Mut vain tungettiin jäälle.</p><p>Vanhemmat ajattelivat, että Eimillä olisi hyvä olla joku harrastus. Kun Eimin vanhempi sisko jo harrasti taitoluistelua, Eimikin halusi kokeilla. Sen jälkeen paluuta aikaisempaan elämään ei enää ole ollut. Seinäjoen ihmetyttö näytti jo ensimmäisissä harjoituksissa taitonsa.</p><p>– Heti alussa huomasimme, että hän osasi asiat paljon helpommin kuin muut, isä Jani Koivuluoma muistelee tyytyväisenä.</p><p>Taitoluistelun lisäksi Eimillä ei ole ollut muita harrastuksia. Hypyt ja ohjelmat innostavat Koivuluomaa harjoittelemaan viikon jokaisena päivänä. Viikoittain harjoitustunteja kertyy noin neljätoista.</p><p>Torstaisin on myös aamujää ennen koulua. Treenit alkavat viisitoista yli seitsemän. Eimi herää silloin, kun monet koulukaverit vielä nukkuvat.</p><p>– Aina jaksan herätä kuudelta.</p><p>Koulusta Eimi pyöräilee kotiin ja menee taas iltapäivällä uudestaan jäälle.</p><p>Lisää intoa harjoitteluun Eimi saisi, jos Seinäjoen kaupungin hankintalistalla olisi kattoon asennettava kiskojärjestelmä, johon kiinnitetään valjaat. Niissä Eimi ja muut taitoluistelijat voisivat harjoitella vaikeimpia kolmoishyppyjä yhdessä valmentajien kanssa.</p><p>– Luistelijat ovat valjaissa kiinni ja hyppivät, mutta eivät kaadu, isä kuvailee.</p><p>Tällä hetkellä Eimi osaa hypyistä parhaiten kaksoisakselin, sillä hänellä on taito pyöriä nopeasti ympäri.</p>.<h2>Eimi teki historiallisen tempun</h2><p>Seinäjoen Taitoluistelijoita edustava Eimi Koivuluoma on seuransa historiassa ensimmäinen, joka on voittanut valtakunnallisessa loppukilpailussa mitalin 13-vuotiaiden sarjassa. Koivuluoma taisteli Rauman kultafinaalissa hopeaa maaliskuussa.</p><p>– Osasin odottaa menestystä, mutta en tiedä, miksi olen niin hyvä. Ihan seminopeasti ainakin opin uusia liikkeitä jäällä, tulevaisuudessa maajoukkueeseen tähtäävä Eimi toteaa.</p><p>Isä Jani Koivuluoman mukaan Eimin menestyksen salaisuutena on etenkin kova harjoittelumotivaatio.</p><p>Suomen taitoluisteluliiton yksinluistelun kilpailujärjestelmässä luistelija etenee kilpailutasolta toiselle suorittamiensa testien ja iän perusteella. Testit on suoritettava järjestyksessä alusta alkaen, mikäli haluaa pyrkiä SM-polulle.</p><p>Seinäjoen taitoluistelijoiden päävalmentaja <strong>Petra Ranta-aho</strong> kertoo, että testijärjestelmässä tason kolme ylittäneille aukeaa mahdollisuus valita SM-polku. Tasolle kolme pääsemiseksi luistelijan on osattava muun muassa vähintään neljä erilaista kaksoishyppyä sekä kahden kaksoishypyn yhdistelmät sekä kolmen variaation yhdistelmäpiruetti sekä hyppy-piruetti.</p><p>Testijärjestelmä koostuu perustesteistä ja elementtitesteistä, joita luistelija pystyy suorittamaan erillisissä testilaisuuksissa.</p><p>– Perustestejä on viisi erilaista kokonaisuutta. Ne koostuvat taitoluistelun erilaisista askeleista. Yksi testikokonaisuus sisältää 4–6 erilaista askelkokonaisuutta. Elementtitestejä on seitsemän erilaista, ja jokainen testi koostuu taitoluistelun hyppyelementeistä sekä pirueteista, jotka Taitoluisteluliitto on määritellyt jokaiseen testiin. </p><p>Suomen taitoluisteluliiton SM-polku alkaa A-silmuista, jotka ovat alle 11-vuotiaita. Tämän jälkeen siirrytään debytantteihin, SM-noviiseihin, SM-junioreihin ja lopulta SM-senioreihin. Debytantit ovat alle 13-vuotiaita, SM-noviisit alle 15-vuotiaita, SM-juniorit alle 19-vuotiaita ja SM-seniorit yli 19-vuotiaita. </p><p>Ranta-aho kertoo, että SM-tasolle tähtäävän luistelijan tulee osata alle 11-vuotiaiden A-silmut -sarjan kilpailuissa kaikki kaksoishypyt, hyvä perusluistelutaito ja hyvin pyörivät monipuoliset piruetit. Alle 13-vuotiaiden kilpailuissa vaaditaan monipuolista osaamista ohjelman koreografian tasolla. Jos finaaleissa tavoittelee mitalisijoja, on osattava vähintään kaksoisakseli sekä jokin kolmoishyppy. </p><p>Alle 15-vuotiaiden SM-noviisi -sarjassa on viime vuosina SM-finaaleissa kymmenen parhaan joukkoon yltäneillä ollut ohjelmissaan 1–3 erilaista kolmoishyppyä sekä vahva osa-alueosaaminen. SM-Junioreilta vaaditaan jo useampia kolmoishyppyjä sekä kaikkien osa-alueiden tasapainosta hallintaa, jotta voi edetä aina SM-seniorit -tasolle.</p><p>Taitoluistelussa voi SM-tason lisäksi kilpailla kansallisella tasolla. Tähän kuuluvat kansalliset noviisit, juniorit ja seniorit. Näihin sarjoihin edetään myös testien avulla, ja sarjoissa on osattava monipuolisesti elementit sekä osa-alueet. </p><p>Lisäksi laji tarjoaa tähtiarviointi-kilpasarjat, joihin luistelija ei tarvitse testejä, vaan kilpasarjan voi valita iälle sopivalle tasolle aina yhdeksääntoista ikävuoteen saakka. Seinäjoen Taitoluistelijat tarjoaa kilpailusarjoja luistelijoille kaikilla kolmella tasolla.</p><p>Kansallisissa- ja SM-sarjoissa sarjojen valtakunnalliset loppukilpailupaikat jaetaan alueellisissa lohkokilpailuissa tehtyjen luistelijan kauden parhaiden pisteiden mukaan. Esimerkiksi nuorilla luistelijoilla kultafinaali vastaa SM-kisaa. SM-kisanimellä on vasta SM-noviisi -sarjan loppukilpailufinaali.</p>