<p>Olisiko kukaan uskonut, että Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation), joka tuli voimaan viisi vuotta sitten, vaikuttaisi jalkapalloviheriöille ja palloiluhalleille saakka? Ja vieläpä niin, ettei Suomen Jalkapalloliitto voi antaa tulosdataa medialle mainittuun säädökseen vedoten.</p><p>Niin vain on. Meille Ilkka-Pohjalaisessa asiantila valkeni, kun tulosrobottimme Ippe oli valmis syytämään futistuloksia käytännössä kaikilta sarjatasoilta. Palloliiton kanta on, ettei tulosputkea kytketä Ippeen, koska GDPR ei sellaista salli. Tulkintaa ei Palloliiton ulkopuolella ymmärrä kukaan.</p>.<p>Mediatalot etenkin maakunnissa ovat jo vuosikausia joutuneet ankarasti miettimään, miten ne resurssinsa suuntaavat. Samaan aikaan ilmaistarjonta on lisääntynyt ja kisa yleisön sielusta kiihtynyt. Pitäisi tehdä enemmän ja paremmin, mutta samalla muistaa kustannukset.</p><p>Uutisrobotteja on maailmalla otettu käyttöön jo vuosikaudet. Suomessa alan edelläkävijä on ollut Yleisradio. Robotilla voi teettää niin sanotun perustarjonnan, pelin tulokset ja tapahtumat, mikä jättää kirjoittaville toimittajille aikaa syventyä taustoihin, ilmiöihin ja erityisesti urheilijoihin. Eli kyky tuottaa lisäarvoa lukijoille edellyttää uuden maailman ja ajan välineitä.</p>.<p>Robotti tarvitsee toimiakseen dataa, tietoja kentän tapahtumista sopivaan muotoon muokattuna. Ja ennen kaikkea robotti tarvitsee datalähteen. Suomen Palloliitto olisi tässä tapauksessa ollut sellainen. Ei vain onnistu, koska on se pahuksen GDPR, mikä ei muuten estä muita lajiliittoja tarjoamasta dataansa.</p><p>Palloliiton tulkintaa ei voi senkään takia ymmärtää, että EU:n asetuksessa on selkeä journalismia koskeva poikkeus. "Eräiden tämän asetuksen säännösten noudattamista koskevia poikkeuksia tai vapautuksia olisi tarvittaessa myönnettävä yksinomaan journalistisia tarkoituksia tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten toteutettavaan henkilötietojen käsittelyyn", todetaan selvästi paikoin kovin koukeroisen säädöstekstin lomassa.</p><p>Lisäksi asetus toteaa: "Jotta voitaisiin ottaa huomioon sananvapautta koskevan oikeuden merkitys kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa, tähän vapauteen liittyviä käsitteitä, kuten journalismia, on tulkittava väljästi."</p><p>Suomessa poikkeus asetukseen on hoidettu tietosuojalaissa. Sen 27 § vahvistaa toimituksellisen poikkeuksen tietosuoja-asetuksen velvoitteista. Kun henkilötietoja käsitellään toimituksellisessa työssä, esimerkiksi taustatietoina, juttuja tehdessä ja juttuja julkaistaessa, ei asetuksen tietosuojavelvoitteista tarvitse välittää. Asianmukaisesta tietoturvasta on tietysti huolehdittava.</p>.<p>Journalistit eivät halua pääsyä henkilötunnuksiin, lisensseihin, puhelinnumeroihin, osoitteisiin jne. Kun kuka tahansa kentän laidalle eksynyt voi omin silmin todeta maalin, sen tekijän, taklauksen ja taklatun sekä varoitetun, miksi robotti ei voisi auttaa näiden tietojen välittämisessä yleisölle?</p><p>Sokerina pohjalla on vielä se, että kumpikin voi voittaa, sekä liitto että media. Robotilla pääsee kohtuullisen työn jälkeen melkein kaikkiin sarjatasoihin kiinni. Jalkapallo saa näkyvyyttä, juniorit pääsevät esiin ja toimittajat voivat keskittää osaamisensa luovaan työhön, joka taas palvelee lukijaa.</p>.<p>Mikäli Palloliiton ajatuksena on, että se haluaa pitää datansa kaupallisia tarkoituksia varten, sen voisi sitten sanoa suoraan. GDPR:n taakse meneminen on jo osoittautunut kehnoksi tekosyyksi. Urheilua moinen ei palvele, eikä varsinkaan mediaa.</p><p>Jos taas kyseessä on silkka väärinkäsitys, sehän on helppo korjata. Pallo on, vertaus sopii tähän oikein mainiosti, Palloliiton puolella kenttää.</p>