Tyhjästä superiin kuudessa kaudessa – Mailattarien puheenjohtaja kertoo, mitä se on vaatinut ja mitä on vielä edessä

Toimelias. Tarkka. Määrätietoinen. Ratkaisukeskeinen. Sydämellinen. Kannustava. Tällaisia adjektiiveja putoilee pesäpallotoimijoiden suusta, kun heitä pyytää luonnehtimaan Mailattarien puheenjohtajaa Miia Äkkistä .

Mailattaret on naisten superpesiksen tulokasjoukkue ja ainoa suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla operoiva superpesiksen seura, jota johtaa nainen. Äkkinen on ollut seuran puheenjohtaja sen perustamisesta lähtien.

– Muut perustajaryhmän henkilöt olivat minua enemmän kiinni pelaamisessa ja valmennuksessa, minua kiinnosti rooli puitteiden luojana, Äkkinen taustoittaa puheenjohtajuuttaan.

. Olen Mailattarien rahajutuissa aika tiukkapipoinen. Koen itseni mahdollistajaksi, jonka on pidettävä seuran talous siinä kunnossa, että seuralla on kehittymisen edellytyksiä. Miia Äkkinen . Ei talousosaamisestakaan haittaa ollut. Mailattaria perustettaessa Äkkinen teki eri työtä, mutta nykyisin hän on yksi yksi Vaasan kaupungin vaikutusvaltaisimmista viranhaltijoista, talous- ja strategiajohtaja.

– Olen Mailattarien rahajutuissa aika tiukkapipoinen. Koen itseni mahdollistajaksi, jonka on pidettävä seuran talous siinä kunnossa, että seuralla on kehittymisen edellytyksiä. On myös keksittävä uusia tapoja varainhankintaan.

Viranhaltijana Äkkinen joutuu säännöllisesti jääväämään itsensä kaupungin ratkaisuista ja suunnitelmista, jotka suoraan tai välillisesti koskevat Mailattaria.

. Puheenjohtaja ilmestyi lyöjäjokeriksi Äkkinen pelasi nuorena naisten ykköspesistä Kauhajoen Karhussa. Hänellä on plakkarissaan yksi kausi naisten superiakin 1990-luvun puolimaissa.

– Helsinkiläisestä Roihusta soitettiin ja kysyttiin superin joukkueeseen. Menin, ja kauden päätteeksi Roihu putosi superista. Semmoinen vahvistus, Äkkistä naurattaa nyt.

Valtakunnantason kilpapesis loppui Äkkiseltä siihen. Lopettamispäätökselle antoivat pontta perhe ja työura. Myöhemmin hän pelasi Roihussa naisten suomensarjaa ja Vaasassa maakuntasarjaa.

Ja onhan hän pelannut myös johtamassaan seurassa. Lyöjäjokerina.

– Kaudella 2017 löin neljässä ykköspesiksen pelissä 11 juoksua silkalla rentoudella ja itseluottamuksella. Voi että, kun olisi nuorena olisi ollut samat ominaisuudet nuoren ihmisen fysiikkaan yhdistettynä!

. Kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys Äkkisen pesäpallotoimeliaisuuden ja Mailattarien syntymisenkin kannalta vuosi 2008 oli todennäköisesti ratkaiseva.

Naapuri pyysi Äkkistä mukaan tyttöjoukkueen toimintaan, joka taas oli virinnyt Lady-Pesistä pelanneiden vaasalaisnaisten innostuksesta. Äkkisen lajiosaamiselle olisi käyttöä valmennuksessa, ja mukaan voisivat tulla myös perheen tytöt.

Äkkinen meni, ja sillä tiellä hän on edelleen. Pienet pelaajat, jotka aloittivat 2008, etenivät aikanaan tyttöjen superpesikseen.

– Yhdessä tehty hieno matka lämmittää yhä sydäntä, Äkkinen huokaa.

. Kun aloitimme, hävisimme leiripelejä suurin piirtein 40–0, mikä oli tietenkin pikkutytöistä ihan kamalaa. Mutta asetelmat muuttuvat. Nyt Mailattarien edustusjoukkue pelaa superissa. Miia Äkkinen . Matka oli hyödyllinen opetus siitä, mitä kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys käytännössä tarkoittavat. Äkkinen on sittemmin antanut niiden ohjata itseään myös seurajohtajana.

– Kun aloitimme, hävisimme leiripelejä suurin piirtein 40–0, mikä oli tietenkin pikkutytöistä ihan kamalaa. Mutta asetelmat muuttuvat. Nyt Mailattarien edustusjoukkue pelaa superissa.

. "Aina on kannustettu" Nousu superpesikseen toi Mailattarille parikymmentä uutta yhteistyökumppanuutta, mutta työtä on pitänyt tehdä valtavasti.

– Pesäpallotoimijana en ole koskaan kokenut, että minua kohdeltaisiin eri tavalla kuin lajin miesjohtajia. Päinvastoin, aina on kannustettu. Seuratyön arkea kuitenkin on, että naisjoukkueen budjetin kasaaminen on huomattavasti työläämpää kuin saman sarjatason miesjoukkueen, Äkkinen vertaa.

– Kauteen 2022 Mailattaret lähtee noin 140 000 euron menobudjetilla, vuosi sitten liikuttiin reilussa 40 000 eurossa.

. Kaikki on tapahtunut täysin vapaaehtoisvoimin, mutta kasvu seurana vaatisi nyt muutakin. Miia Äkkinen . Mailattarien tulevaisuudelle tärkeitä asioita ovat olosuhteet ja junioritoiminnan jatkuvuus. Seuraa haastaa myös toiminnan luonteen muuttuminen.

– Mailattaret on toiminut suurella sydämellä pienissä puitteissa. Määrätietoisella tekemisellä on saavutettu yhteinen tavoite, superpesispaikka. Kaikki on tapahtunut täysin vapaaehtoisvoimin, mutta kasvu seurana vaatisi nyt muutakin. Miten saisimme säilytettyä rakkaudesta lajiin -toiminnan hyvät puolet? Äkkinen pohtii.

. Tausta: Miia Äkkinen 49-vuotias ekonomi, valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta. Elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Kauhajoella. Asuu perheineen Vaasassa.

Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi tytärtä. Molemmat tyttäret pelaavat Mailattarissa, nuorempi B-ikäisissä ja vanhempi superpesisjoukkueessa.

Pelannut pesäpalloa valtakunnallisissa sarjoissa Kauhajoen Karhussa ja helsinkiläisessä Roihuvuoren Roihussa.

Naisten ja tyttöjen pesäpalloiluun erikoistuneen vaasalaisen Mailattaret ry:n puheenjohtaja. Toiminut puheenjohtajana vuodesta 2015 alkaen eli seuran koko olemassaolon ajan.

Työskentelee Vaasan kaupungin talous- ja strategiajohtajana, mutta siirtyy kesäkuussa vaasalaisen Mico Botnia Oy Ab:n toimitusjohtajaksi.

Kirjaudu sisään

Tyhjästä superiin kuudessa kaudessa – Mailattarien puheenjohtaja kertoo, mitä se on vaatinut ja mitä on vielä edessä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje