Vähäkyröläinen perheenisä putosi sairaalan katon läpi Vaasassa: ”Jalat roikkuvat mukana, mutta ei niillä mitään tee” – Kädenvääntö tuo iloa elämään

Vähäkyröläinen Mikko Kaunisto, 37, istuu pyörätuolissa kauniina maaliskuisena päivänä salissa, jonka lattialla on kädenvääntöpöytä. Ulkona aurinko paistaa jo lämpimästi ja sulattaa lunta.

Kaunisto vääntää kättä hyvien kavereidensa, Mika Saaren ja Pasi Verrosen, kanssa. Kaunisto näyttää ylivoimaiselta, mutta kaikki ei enää ole niin kuin ennen.

Kauniston päässä on pieni lommo ja leikkausjälki.

Ne ovat merkkejä perheenisän dramaattisesta hetkestä, joka oli torstaina 23. heinäkuuta 2020 Vaasan keskussairaalassa.

Työtapaturma katolla

Kaikki tapahtui nopeasti, täysin yllättäen.

Kaunisto oli tekemässä bitumieristys- ja kattotöitä Vaasan keskussairaalan uudisrakennuksen työmaalla ylimmällä katolla, kun hän yllättäen putosi sairaalan katon läpi alemman kerroksen tasanteelle.

– Olin asentamassa kattohuopaa, kun työtapaturma tapahtui.

Tieto onnettomuudesta levisi nopeasi suomalaismedioihin, ja monet suomalaiset järkyttyivät tuntemattoman työntekijän kohtalosta.

Vakavat vammat

Kaunisto putosi noin 5–6 metriä ja sai selkäydin- ja aivovamman. Myös rintaranka murtui.

Onnettomuuden vuoksi Kaunisto on menettänyt muistiaan, eikä muista työtapaturmasta juuri mitään.

Kaunisto ei esimerkiksi muista, mitä on tapahtunut hänen elämässään useita viikkoja ennen työtapaturmaa ja sen jälkeen, kun hän oli leikkauksissa sairaalassa Tampereella.

 – Tietoni perustuvat kuulopuheisiin. En varsinaisesti itse tiedä, kuinka nopeasti sain apua, mutta ilmeisesti muut rakennustyömiehet auttoivat. Hengenlähtö oli osittain lähellä, mutta en osaa sitä tarkemmin määritellä.

Kaunisto ei muista sitäkään, missä vaiheessa hän tajusi ensimmäisen kerran, mitä oli tapahtunut.

– Se tapahtui jossain vaiheessa leikkauksien jälkeen, kun olin Vaasassa heräilemässä. Silloin olin aivan maani myynyt ja ajattelin, ettei tästä tule enää mitään.

Aluksi myös joidenkin ihmisten nimet ja sanat eivät heti tulleet mieleen, ja puhe oli hidasta.

Tampereelta Kaunisto vietiin Vaasaan heräämään ja lopulta uudestaan Tampereelle pariksi kuukaudeksi Hatanpään sairaalan kuntoutusosastolle.

Haaveena on vielä ajaa töihin

Mikko Kaunisto ei ole antanut periksi, vaikka moni asia on nyt aiempaa vaikeampaa.

Tällä hetkellä Kaunistolla ei esimerkiksi ole enää ajokorttia, koska onnettomuuden seurauksena hän sai myös epilepsian.

– Mutta ajokortin saaminen on vielä haaveena, ja vielä jonain päivänä haluan töihin. Haluan ajaa sinne itse. Sitä en osaa sanoa, mitä työtä teen, mutta ammatillinen koulutus on alkamassa.

Nyt tapaturmaeläkkeellä oleva Kaunisto kuitenkin arvioi, ettei enää koskaan kävele omilla jaloillaan.

– Jalat roikkuvat mukana, mutta ei niillä mitään tee. Välillä tulee nykimisiä, mutta niissä ei ole enää varsinaista tuntoa. Jos joskus venyttelen jalkojani, välillä tuntuu pumppaava tunne tai puutuminen jalan takaosassa, kun veri alkaa kiertää paremmin. Hämärästi joskus myös tuntuu polven luussa, jos kantapään pudottaa lattialle.

Kauniston päähän myös jäi jälki, kun siitä poistettiin luunpala.

– Aluksi siinä oli iso monttu, mutta päähän on myöhemmin ommeltu metallinpala. Yhä siinä näkyy leikkausjälki, ja siinä on pieni monttu. Aika ruma jälki siinä on vasemmalla puolella, mutta se ei itseä häiritse. Tärkeintä on, että elämä jatkuu.

Ahkerasti kuntoutuksessa

Kaunisto on loukkaantumisen jälkeen käynyt ahkerasti kuntoutuksessa Tampereen lisäksi Vaasassa.

– Kuntoutuspaikassani olen saanut paljon uusia tapoja tehdä, ja siellä on niitä opetettu myös käytännössä, Kaunisto iloitsee.

Kuntoutuksessa Kaunisto on harjoitellut uudestaan siirtymisiä ja tasapainoa, eikä ole jäänyt yksin. Kaverit ja läheiset ovat tukeneet ystäväänsä ja kävivät myös katsomassa häntä Tampereella.

– En itse osaa määritellä, kuinka olen kehittynyt, mutta kun kuntoutusvalmentajani on ottanut sen puheeksi, olen itsekin osannut ajatella, että asiat alkavat mennä aiempaa helpommin.

Aloitti kädenväännön uudestaan

Monta vuotta kädenvääntöä harrastanut Mikko Kaunisto aloitti lajin uudestaan loukkaantumisen jälkeen vuonna 2021, mutta vasta tänä vuonna hän teki paluun kilpakentille. Kauniston seura Vähänkyrön Kisa on tukenut jatkamaan harrastamista, vaikka hän ei kilpailisi. Myös kuntoutuspaikka on tukenut.

– Aluksi ajattelin, aloitanko, kun vääntäminen ei ole enää samanlaista, kun en pysty käyttämään vartaloa samalla lailla kuin ennen.

 Aikaisempaan verrattuna vääntäminen tapahtuu pyörätuolissa.

– Innostuin, kun tuli muitakin. Esimerkiksi toinen ukkeli on Kalajoen läheltä. Hän puhui, että hänellä on joku hermosairaus ja on pyörätuolissa.

Tämä innosti Kaunistoakin, ja nyt kädenvääntö tuo taas iloa hänen elämäänsä, samoin kaverit ja omat lapset.

– He ovat saaneet minut yrittämään uudestaan kaikkea.

Kädenväännössä Kaunisto opettaa esimerkiksi kotiseuransa Vähänkyrön Kisan urheilijoita, mutta hän haluaa myös itse pärjätä.

Kädenväännön SM-kisat järjestetään Kurikassa viikonloppuna, ja Kaunisto haaveilee Suomen mestaruudesta. Kaunisto kisaa sunnuntaina.

– Sitä en osaa sanoa, onko se mahdollista tällä kertaa, mutta tavoitteenani on, että kaikki menisi niin hyvin, että pääsisin EM-kisoihin, jotka järjestetään tänä vuonna Suomessa, Peurunka Areenalla.

Kaunisto haluaisi olla EM-kisoissa hyvässä kunnossa.

– En osaa sanoa, saanko sieltä mitalin, mutta haluaisin ainakin vääntää hyvin. Haluaisin olla kilpailukykyinen vastustajien kanssa. Jos en voita, toivottavasti pystyisin ainakin vastustamaan, etteivät he pääsisi helpolla.

Kansainvälisissä arvokisoissa Kaunistolla pitää olla lääkärintodistus siitä, että hän kuuluu parasarjaan.

Kolme Suomen mestaruutta

Mikko Kaunisto aloitti kädenväännön, kun siskon ex-mies harrasti lajia ja houkutteli mukaan vuonna 2011. Silloin Vähänkyrön Kisan majalla olivat SM-kisat, ja Kaunisto osallistui aloittelijoiden sarjaan, jossa oli neljäs. Ennen SM-kisoja Kaunisto treenasi pari kuukautta.

– Kun voitin muutaman, siitä lähti innostus.

Ennen kädenvääntöuraansa Kaunisto oli käynyt ahkerasti salilla ja yritti luottaa sokeasti voimaan. Pian Kaunisto kuitenkin huomasi, että kädenvääntö on tekninen laji.

– Se hidasti kehittymistäni. Vaikka olen oikeakätinen ja se on vahvempi, sijoitukset olivat aluksi vasemmalla kädellä paljon parempia kuin oikealla. Luulen, että se johtui siitä, kun vasen käsi oli heikompi ja oikea vahvempi. Sen vuoksi voima ei riittänyt, ja vasemmalla kädellä piti keksiä joku muu keino pärjätä.

Kaunisto on voittanut kädenväännössä useita SM-mitaleja, muun muassa vasemmalla kädellä kaksi SM-kultaa, jotka hän saavutti vuosina 2015 ja 2019. Oikean käden SM-kulta on vuodelta 2019.

Mikko Kauniston, Mika Saaren ja Pasi Verrosen lisäksi Vähänkyrön Kisassa on tällä hetkellä kolme muuta kädenvääntäjää.