Maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Leijonien päävalmentajalla Antti Pennasella on kolme harjoitusta aikaa hioa joukkueensa peliä ennen kuin Suomi avaa neljän maan turnauksen Yhdysvaltoja vastaan Montrealissa torstai-iltana – ja se miten Pennanen näihin harjoituksiin lähtee, kertoo paljon hänen ajatuksistaan valmentamisesta.
Pennanen, 46, aloitti tammikuussa Helsingissä tehdyssä haastattelussa puheensa valmentamisesta ajatusleikillä: entä jos pelaajat pelaisivat keskenään ilman että valmentajat puuttuisivat siihen mitenkään?
– Ideaalitilannehan on se, että ei tarvitse puuttua mihinkään. Mutta se ei ole realismia, koska pelaajilla on eri taustoja ja eri pelisysteemit omissa joukkueissa, Pennanen sanoi.
Pennanen ei kuitenkaan anna pelaajille valmista pelikirjaa, jonka mukaan pelataan.
– Se on tehdastapa. Toinen vaihtoehto on laittaa harjoitus pyörimään ja sen perusteella valmentaja katsoo, mihin puututaan. Tämä on myös Tuomas Iisalon lause: mitä vähemmän valmentaja joutuu puuttumaan eli mitä enemmän joukkue itse orientoituu, sitä nopeampaa on peli, Pennanen jatkoi.
Yhteistyötä 2017 lähtien
NBA-koripalloliigan Memphisin apuvalmentajan Tuomas Iisalon mainitseminen ensimmäisenä kuvaa Pennasen lajirajat ylittävää kiinnostusta valmentamiseen. Ja se johtaa huomion myös Iisalon mentorikseen nimeämään Harri Mannoseen, jonka kanssa Pennanen kertoo aloittaneensa yhteistyön 2017.
– Olen hänen tietotaidostaan varastanut omaani. Hänellä oli HPK:n mestaruuteen (2019) ohut, pieni vaikutus. Hänen kauttaan olen muutaman kerran jutellut Iisalon kanssa ja kuunnellut hänen podcastiaan, Pennanen kertoi.
Mannonen, 58, on Suomessa lähinnä koripallopiireissä tunnettu nimi. Hän on toiminut päävalmentajana Korisliigassa vain yhden kokonaisen kauden, 2001–2002, jolloin hän valmensi Kouvoja.
Kouvojen tuon kauden kokoonpanoon kuului tuolloin 19-vuotias Tuomas Iisalo. Hänestä on sittemmin tullut ensimmäinen suomalaissyntyinen valmentaja NBA:ssa. Iisalo palkittiin hiljattain Vuoden valmentajana.
Iisalo pitää Mannosta mentorinaan ja sanoo Mannosen olleen aikaansa edellä.
Kouvojen jälkeen Mannonen toimi päävalmentajana miesten Korisliigassa vain kaudella 2002–2003, jolloin hän valmensi Lappeenrannan NMKY:tä runsaan kuukauden ajan.
Viime vuosikymmenellä Mannonen on työskennellyt suomalaisen Pieti Poikolan apuvalmentajana Islannissa ja Tanskan maajoukkueessa. Tuomas Iisalon päävalmentajakaudella 2023–2024 Mannonen toimi Paris Basketballin valmennuksen kehittämisen asiantuntijana työskennellen pääosin etänä. Mannonen työskentelee myös urheilutoimittajana.
"Nopein ei ole aina tehokkainta"
Mannonen on kirjoituksissaan ja valmentajaluennoilla avannut ajatuksiaan joukkueinvaasiopelien valmentamisesta. Invaasiopelissä joukkueet pyrkivät valtaamaan alaa toimittaakseen pelivälineen alueelle, josta maali voidaan tehdä, toisin kuin lajeissa joissa esimerkiksi verkko rajaa joukkueet eri puolille kenttää.
Joukkuepeleissä pelin ensisijainen toimija on joukkue, ei pelaaja. Joukkue on kompleksinen, itseorganisoituva järjestelmä, joka koostuu pelaajista, jotka myös ovat kompleksisia järjestelmiä. Valmentajan tehtävä on edesauttaa joukkueen itseorganisoitumista.
Keskeistä joukkueessa ja pelaamisessa on vuorovaikutus. Ja vuorovaikutus kehittyy vuorovaikuttamalla.
– Tämä on ihan pirun mielenkiintoinen tapa valmentaa, Pennanen sanoi.
Pennasen haastattelun aluksi mainitsema tehdasvertaus viittaa ajatukseen, että joukkue olisi kompleksisen sijaan monimutkainen järjestelmä, jonka toiminta on osiensa summa. Yksittäisen osan tai pelaajan voi vaihtaa, ja putken päästä tulee sama lopputulos. Tällaisessa ajattelussa valmentaja pyrkii hallitsemaan peliä määräämällä ennakolta niin paljon kuin mahdollista.
– Joskus pohdin sitä, minkä takia tämä vaikka Iisalon tai Mannosen kompleksisen järjestelmän ajattelu ei ole vielä valunut pelipuheeseen niin vahvasti, Pennanen sanoi.
Mannosen ja Pennasen edustamassa kompleksisessa valmentamisessa valmentaja taas määrää ennalta niin vähän kuin mahdollista.
Se ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita, ettei valmentaja tekisi mitään. Pennasen mukaan täysin itseorientoituvassa tilanteessa pelataan yleensä kaikkien nopeinta jääkiekkoa.
– Nopein ei kuitenkaan ole aina kaikkein tehokkainta. Pitää selvittää, mitkä ovat pelilliset asiat, joissa tarvitaan valmentajajohtoista organisointia. Etukäteen on käyty keskusteluja siitä, miten pelataan. Sieltä kumpuaa yhteisymmärrys siitä, mitä asioita käydään valmentajien kanssa läpi. Mitä vähemmän, sitä parempi, mutta kyllä sitäkin tulee, Pennanen arvioi.
Päävalmentaja ennakoi, että Leijonien harjoituksissa ratkaistavaksi nousee tuttuja kysymyksiä.
– Miten me hyökätään paineen alta? Miten me hyökätään kontrollia vastaan? Ja sama puolustussuuntaan. Sitten oman alueen puolustaminen, kun jotkut puolustavat aluetta ja jotkut miestä, että mikä se meidän malli tulee siinä olemaan? Mikä tahansa malli onkin, pelaajat ovat todennäköisesti pelanneet kaikkia malleja uransa aikana. Se ei ole sillä lailla iso juttu. Ja sitten pitää erikoistilanteita harjoitella.
Kaikki maailman parhaat jääkiekkoilijat ovat viimeksi olleet vastakkain maajoukkueturnauksessa 2016. Se on huippu-urheilussa pitkä aika, mutta Pennasen puheissa Leijonien pelillinen identiteetti kuulostaa niin tutulta, että sen voisi kuvitella olevan osa suomalaiskiekkoilijoiden perimää.
– Se minkälainen joukkue me halutaan olla, niin kyllä se ohjautuu vastuulliseen ja järkevään hyökkäämiseen, jonka avulla me pystytään puolustamaan tiiviisti itse. Me emme voi lähteä maalipaikkojen vaihtokilpailuun, Pennanen sanoi.
