Vimpelin Veto on tiukassa paikassa miesten superpesiksen finaaleissa, kun Sotkamon Jymy johtaa ottelusarjaa 2–0 ja voi juhlia mestaruutta lauantaina Saarikentällä. Vedon kapteeni Janne Mäkelä ei kuitenkaan halua mennä asioiden edelle.
– Kun kaveri on tehnyt kaksi juoksua enemmän ja voitot ovat 2–0, niin kyllä se aika tiukkaa pesistä on ollut, jokerimörssäri summaa kaksi ensimmäistä kohtaamista.
Mitään yllättävää ei ole nähty kainuulaisten 1–0 viemissä mittelöissä.
– Kun kaksi hyvää ulkopelijoukkuetta pelaa, niin tuommoista nahua se on. Tietenkin harmitus on kova, kun ei olla vielä pärjätty, mutta onneksi pelejä on vielä jäljellä.
Kelkka kääntyy pelillisillä perusasioilla.
– Ei siinä auta kuin lähteä yhtä tilannetta kerrallaan voittamaan. Nyt saa tavallaan pää tyhjänä ja rennoin mielin lähteä hakkaamaan palloa. Mitään vippaskonsteja ei ole, vaan omat parhaat suoritukset sinne menevät samaten kuin muuallekin. Niitä vaan pitää sitkosesti toteuttaa, Mäkelä suunnittelee.
"Turha tässä on ainakaan jännittämään ruveta"
Peli on ollut äärimmäisen tiukkaa, eikä virheisiin ole juuri ollut varaa.
– Kaveri on käyttänyt parhaat paikkansa ja meidän pienet virheet paremmin hyväkseen ja tehnyt kaksi juoksua enemmän. Myös me olemme pelanneet kovaa ulkopeliä, Mäkelä tähdentää.
Pelien kääntyminen on ollut pienestä kiinni.
– Meillä on ollut selvät paikat ja olimme tilastojen valossa jopa hallitsevampikin joukkue Sotkamossa. He vain ottavat pallot kohdalta kiinni ja tekevät helpoista lyönneistä palot. Hyvät lyönnit sinne menevät.
0–2-tilanne voi jopa vapauttaa Vedon pelaamista.
– Turha tässä on ainakaan jännittämään ruveta. Kai tässä jonkinlaiset paineet on, mutta en usko, että se mitenkään muuttaa pelisysteemiämme. Olemme olleet molemmissa peleissä niin hyvin mukana, ettei siinä sen puoleen ole mitään hätää.
Kovana lyöntijoukkueena tunnettu Veto on tehnyt kahdessa finaalissa kahdeksan juoksua Sotkamon kymmentä vastaan. Kolmostilanteet ovat Jymyn eduksi niukasti 24–23.
– Pitäisi lyödä palloa enemmän väliin ja saada vähän laatua lyönteihin. Meidän isojen poikien pitää olla kunnossa, että saadaan lyötyä juoksuja, Mäkelä kuittaa.
Läpilyönti helpottaa, mutta ei ole välttämätön
Mäkelä, 41, on ollut voittamassa Vedon kaikkia vuodesta 2009 lähtien saavuttamaa 13 mitalia. Niistä neljä on kultaista. Homma on toiminut tälläkin kaudella.
– Ihan hyvä lyöntifiilis on, kun olen saanut olla syksyn ehjänä. Tuntuu, että pallo kulkee.
Monesti väitetään, että Vedon peli vaatii läpilyöntiä jossain kohtaa ottelua. Mäkelä ei tätä allekirjoita.
– Meillä on ollut viime peleissäkin voiton paikat, mutta Sotkamo on käyttänyt meidän virheemme paremmin hyväkseen ja rääpineet sen kaksi pinnaa enemmän. Tottahan se helpottaa, jos lyöt läpi, mutta ei se siitä jää kiinni.
Tykkilyöjä Roope Korhonen on ollut jälleen Jymyn avainhahmoja.
– Taitaa pelata parhaita pleijareitaan. On kovassa iskussa, Mäkelä suitsuttaa jokeripaitaista virkaveljeään.
– Sotkamo pelaa sisäpeliään lyöntijärjestyksen viidellä ensimmäisellä miehellä ja jokereilla. Siellä taitaa olla muutama äijä, joka ei ole käynyt lyömässä kertaakaan, mutta ei näköjään tarvi.
Saarikentällä lienee luvassa melkoinen tunnelma lauantaina.
– Kun on mökki täynnä ja pelataan räiskyvää pesistä, niin eiköhän se siitä ala taas pikkuhiljaa kääntymään.
Pala kerrallaan eteenpäin
Koskaan aikaisemmin 0–2-tappiotilanteesta ei ole noustu miesten mestariksi, mutta Mäkelä ei ole moisella tosiasialla päätään vaivannut.
– En ole tuota ikinä miettinyt. Kuulin jonkun jutun jostain, että olisi mahdollisuus tehdä historiaa, mutta sitä on pikkuisen aikaista miettiä. Pitää mennä vuoropari ja jakso kerrallaan, eikä kummene lähteä harppomaan.
Veto ja Jymy ovat aikaisemmin kohdanneet finaaleissa seitsemän kertaa putkeen vuosina 2011–17. Mestaruudet ovat menneet Sotkamolle 5–2.
– Muistan pelanneeni 2010-luvun alkupuolella semmoisiakin finaaleja, että tiesi ennen peliä, että ei ole käytännössä mitään palaa. Nyt ei ole semmoinen fiilis, vaan homma on ihan omissa käsissä.
Myös tunnelma kentän pinnassa on erilainen. Sanalliset vaikuttamisyritykset vastustajaan ovat huomattavasti vähentyneet.
– Se oli vähän semmoista likaisempaa palloa siihen aikaan. Paljon parempaan suuntaan on siitä menty. Jo pari vuotta on ollut aika lailla semmoista, että on saanut ihan keskittyä omaan hommaansa, eikä tarvitse tuommoisiin typeriin asioihin kuluttaa virtaa, Mäkelä kiittelee.
