Jääkiekon Suomen mestaruus on ratkaistu pudotuspeleissä 45 kertaa ennen tätä kevättä, mutta vain kymmenen kertaa runkosarjan pistepörssin voittaja on johdattanut joukkueensa mestariksi. Kaksi edellistä ovat Kristian Kuusela (2016) ja Henrik Haapala (2017), jotka edustivat Tapparaa.
Kuusela pelaa edelleen kirvesrinnoissa, joten hänellä saattaisi olla muutama neuvo 12 vuotta nuoremmalle joukkuetoverille Anton Levtchille, joka yrittää toistaa tempun.
Onko pistepörssin voittaminen tuonut lisää paineita?
– En ota mitään paineita, vaan siitä pitää osata nauttia. Tämä on ollut hieno kausi, Levtchi tuumii STT:n puhelinhaastattelussa.
Tappara selvitti puolivälieräsarjansa viidessä ottelussa ja lähetti hallitsevan mestarin Rauman Lukon kesälomille. Välierissä Tappara kohtaa KooKoon ja sai vastustajaa pidemmän lepoajan, koska kouvolalaisten välieräpaikka varmistui vasta keskiviikkoiltana.
– Aina kun pääsee lepäämään, se auttaa, mutta olemme vetäneet treeneissä pelivaihtoja. Lepopäivät peleistä pitää käyttää oikein, että olemme iskussa, kun välierät perjantaina alkavat.
"Tykkään, kun on ahdasta"
Runkosarjan pistepörssin voittajat ovat mestaruuttakin harvemmin yltäneet pudotuspelien pistepörssin voittoon.
Joukko harvenee entisestään, kun vaatimukseksi asetetaan runkosarjan ja pudotuspelien pistepörssin voitot sekä mestaruus. Nimilista on lyhyt: Matti Hagman (1980 ja 1983), Saku Koivu (1995) ja Kai Nurminen (2000).
Levtchi myöntää olevansa merkitty mies pudotuspeleissä, joissa hän on kerännyt kuusi syöttöpistettä.
– Kun pelataan pitkään ja paljon samaa joukkuetta vastaan, kaveri katsoo tarkemmin ketä vastaan kannattaa pelata ja ottaa tilan pois. Olen varmasti yksi niistä, mutta tykkään, kun on ahdasta. Pitää vain ottaa tilaa itselle.
Tapparan edellisten mestaruuksien aikaan Levtchi haisteli vasta liigatunnelmaa kokoonpanon rajamailla.
– Silloin ei auennut vielä paikkaa Liigasta, enkä ollut mukana. Mutta nyt olen, Levtchi naurahtaa.
– Ei tätä voinut ennustaa, mutta hommia olen tehnyt, että olen päässyt tähän pisteeseen ja että pääsisin vielä paremmaksi pelaajaksi.
"En ole lukenut niitä juttuja"
Levtchin sanomisiin voisi lisätä, että hän on mukana todella vahvasti. Kahden tehokauden (pistemäärät runkosarjassa 46 ja 45) perään hän takoi nyt ennätyksensä 26+35=61.
– Hyvä ja ehjä kesä on suurin syy, että olen päässyt kehittymään. Lisäksi meillä on hyvä joukkue, jossa kehittyy lisää kauden aikana. Olen päässyt pelaamaan hyvien jätkien kanssa.
Pelin kulkiessa erinomaiseen tapaan 26-vuotiaan Levtchin nimi on yhdistetty NHL:ään siirtyvien suomalaisten joukkoon. Hyökkääjä ei ole enää nuorisolupaus vaan Euroopassa kypsynyt ammattilainen.
Onko ajatus laukannut jo rapakon taakse?
– Ei ole laukannut. Mitä kaikkea on kirjoiteltukaan, en ole lukenut niitä juttuja.
– On sitä NHL:ää joskus (peliuran aikana) miettinyt. Teen töitä, ja aika tuo tullessaan sen, mihin rahkeet riittävät.
Paikallisfinaalit kruunaisivat kiekkohuuman
Levtchin peliura on kulkenut eri reittejä kuin ikätoveri Aleksander Barkovilla, joka on pelannut NHL:ssä jo yhdeksän kautta.
– Olemme tuttuja. Pelasimme samoissa ikäluokissa C- ja B2-junioreihin asti, mutta sitten hän meni menojaan. Minä jäin pikkupojaksi kehittymään.
Juniorivuosien jälkeen tie Tapparan liigamiehistöön oli tukossa, joten Levtchi koukkasi Mestiksen kautta.
– Se on ollut opettava matka. Minulle oli paras ratkaisu, että menin LeKiin ja sain miesten pelejä ennen Tapparaan pääsemistä.
Barkovia ja Levtchiä yhdistävät venäläisjuuret. Mutta siinä missä Aleksander Barkov vanhempi saapui 1990-luvulla Tapparan liigamiehistöön, Grigori Levtchi päätyi pelaamaan jalkapalloa Varkauteen.
– Molemmat vanhempani ovat Venäjältä kotoisin. Minä synnyin Varkaudessa. Muutimme Tampereelle, kun olin reilut kolme vuotta vanha. Tampereella menin Tapparan luistelukouluun, Anton selvittää.
Pojasta on kehittynyt liigakaukaloiden taitoniekka, mutta millainen pelimies Grigori oli?
– Isä oli pelaajana varma toppari.
Siteet Venäjälle ovat edelleen vahvat.
– Isän ja äidin vanhemmat asuvat Pietarissa. Äidin sisko ja serkut asuvat myös, ja käymme siellä, kun on mahdollista.
Maailmantilanne on mitä on, mutta yhteydenpito on sujunut.
– Kuulumisia olemme kyselleet. Ei kukaan toivo, mitä on tapahtunut, Levtchi alleviivaa.
Barkov karkasi Tampereelta NHL:ään SM-hopeamitalistina 2013, mutta Levtchi haluaa panna paremmaksi.
Tampereen asema suomalaisen jääkiekon pääkaupunkina on korostunut tällä kaudella. Tappara voitti jo runkosarjan, Ilves oli kolmas ja joukkueet pelaavat uudessa areenassa. Ilves kohtaa välieräsarjassaan Turun Palloseuran. Finaalipaikkaan vaaditaan neljä voittoa.
– Kyllähän se kruunaisi tämän, että kohtaisimme Ilveksen finaaleissa. Varmasti pelaajille, faneille ja koko Tampereelle se olisi hieno juttu, Levtchi paaluttaa.