Valmentaja Jussi Piiraisen kokemus käy ilmi, kun kuvaaja alkaa räplätä järeää kameraansa. Piirainen odottaa hetken ohjeita, ottaa sitten aloitteen itselleen.
– Katsonko kameraan, vai mitä, Piirainen kysyy.
Piirainen arvaa oikein. Kamera alkaa laulaa Suomen huoltorekan edessä Planican MM-kisojen välipäivänä.
Piirainen on naisten maajoukkueen vastuuvalmentaja. Pesti alkoi viime vuonna, mutta hän lusi ensimmäisen maajoukkuepestinsä jo vuodesta 2011 Sotshin 2014 olympialaisiin.
– Koin viime keväänä, että oli oikea aika lähteä uudestaan mukaan, Piirainen kertoo.
– Minulla on ollut koko ajan kiinnostusta huippuhiihtoon. Sitten tuli uusi mahdollisuus lähteä mukaan ja edellisesti pestistä oli kulunut tarpeeksi aikaa. Välissä oli tärkeämpää viettää enemmän aikaa perheen kanssa, kun lapset olivat pieniä.
Vahvuuksilla ja yksinkertaisesti
Samalla Piirainen tietenkin koki, että hänellä on jotain annettavaa suomalaisille hiihtäjille. Osa asioista liittyy liikuntatieteiden maisterin tohtorintyöhön. Hän tutkii hiihdon frekvenssiä, hiihtorytmiä.
– Yksittäisenä asiana ja vähän tutkimukseenikin liittyen olen korostanut harjoittelussa nopeaa voimantuottoa. Halusin, että keskitymme siihen harjoituskaudella.
Piiraisen mallissa korostetaan kunkin urheilijan vahvuuksia, eikä tehdä harjoittelusta liian monimutkaista.
– Pyritään tekemään mahdollisimman hyvin asiat, jotka osataan. Eikä yritetä kehittää liian montaa asiaa yhtä aikaa, Piirainen selittää.
Viestiään Piirainen vie urheilijoille tavallaan.
– Yritän tuoda toimintaan energiaa, rauhallisuutta, kokemusta sekä valmennuksellista näkemystä, joka on karttunut, kun olen seurannut läheltä huippu-urheilua ja valmennusta.
Frekvenssitutkimuksissa Piiraiselle ei ole kuitenkaan selvinnyt, millä rytmillä hän taputtelee väitöskirjansa maaliin.
– On täysi arvoitus, milloin tutkimus valmistuu, kun sitä tekee vain töiden ohessa, Piirainen naurahtaa.
– Mutta kestävyyslajista nimenomaan siinäkin on kyse.
Omaa vastuuta vahvistettava
Naisten maajoukkueessa on kokeneita ja arvattavasti voimakastahtoisia urheilijoita. Piirainen vahvistaa oletuksen ja kehuu maajoukkuenaisten paneutumista harjoittelun sisältöön.
– He ovat hyviä kyseenalaistamaan asioita, joten asiat pitää osata perustella heille, Piirainen kertoo.
Piirainen haluaisi vahvistaa urheilijoiden itsellisyyttä edelleen.
– Haluaisin ohjata urheilijoita yhä enemmän autonomiseen toimintaan. On erinomaisen tärkeää, että urheilija pystyy itse tekemään päätöksiä ja ratkaisuja, Piirainen toteaa.
Se edellyttää jatkuvaa kehitystä myös valmentajalta. Varsinkin niiltä, jotka työskentelevät pitkään saman urheilijan kanssa.
– Valmentajan on osattava jossain vaiheessa luopua toimintatavoista, joita on tottunut käyttämään.
Kommunikointi kuuluu asioihin, jotka voi tehdä aina vain paremmin.
– Olen pyrkinyt saamaan hyvän keskusteluyhteyden urheilijoihin. Koen, että olen kehittynyt matkan aikana siinä, miten ihmisten kanssa toimitaan, miten ihmistä kuunnellaan ja miten asioita käsitellään.
Uhoamatta kohti parempaa
Planican MM-kisoissa mitataan kuluvan talven onnistumista. Pekingin olympialaisten kaltaista ilotulitusta ei odotettu, eikä siihen ole enää mahdollisuutta, mutta Piirainen odottaa kisoista vielä näkyvää ja kouriintuntuvaa tulosta.
– Tuloksellisesti varmasti odotettiin parempaa, mitä nyt on nähty, Piirainen arvioi kisojen alkupäiviä.
Kerttu Niskanen oli yhdistelmäkilpailussa viides ja vain sekuntien päässä pronssista.
– Yksikin mitali olisi saanut alun näyttämään kokonaisuudessaan paremmalta, mutta uskon, että saamme loppukisoissa käännettyä näitä tilanteita eduksemme ja tuloksellisestikin parempaa aikaiseksi, Piirainen jatkaa.
– En ala uhoamaan mitään, mutta meillä on usko siihen, että pystymme parempaan. Ja jäljellä on lajeja, joissa suomalaisilla on mahdollisuudet mitaliin. Niistä taistellaan.
