Vuosien kritiikkivyöry ei ole torpannut Qatarin MM-turnausta

Qatarissa alkavat tulevana sunnuntaina MM-kisat, joita on arvosteltu sekä ihmisoikeuksiin että urheiluun liittyvillä perusteilla. LEHTIKUVA/AFP
Qatarissa alkavat tulevana sunnuntaina MM-kisat, joita on arvosteltu sekä ihmisoikeuksiin että urheiluun liittyvillä perusteilla. LEHTIKUVA/AFP

Jalkapallon miesten MM-kisat alkavat Qatarissa tulevana sunnuntaina, ja turnaus on kerännyt jo vuosia laajaa kritiikkiä. Ajassa on mentävä 12 vuotta taaksepäin ymmärtääkseen, miten ja miksi Qatar sai turnausisännyyden.

Joulukuussa 2010 jalkapallomaailma ällistyi, kun Qatar äänestettiin vuoden 2022 MM-lopputurnauksen isännäksi. Päätös herätti välittömästi kritiikkiä, sillä jalkapallokulttuuriltaan hentoinen ja kooltaan piskuinen Qatar sekä jättimäinen urheilutapahtuma vaikuttivat päättömältä yhtälöltä.

Kritiikki on jatkunut tähän päivään asti, mutta Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on pitänyt päänsä.

Qatarin MM-kisoja voi kritisoida monesta asiasta. Ensinnäkin tulevat ihmisoikeuskysymykset ja MM-rakentamisessa mukana olleiden siirtotyöläisten pahimmillaan orjuutta muistuttavat työolot sekä lukuisat kuolemat.

Kritiikin toinen kärki on urheilullinen. Turnaus oli alun perin määrä pelata normaalisti kesällä, mutta Qatarin paahtavan sään takia se olisi ollut pelaajille terveysriski. Lopulta pöytään nuijittiin päätös, että turnaus siirretään marras–joulukuulle.

Myös tämä ratkaisu on kerännyt kritiikkiä, sillä turnaus sotkee lukuisia kansallisia sarjoja. Huippupelaajat ovat jo valmiiksi melkoisessa ottelukuormassa, sillä kansallisten sarjojen lisäksi esimerkiksi Euroopassa on pelattu europelejä ja maajoukkueiden Kansojen liigaa.

Valtavat kisakustannukset

MM-turnaus pelataan kahdeksalla stadionilla, joista seitsemän on uusia ja yksi kunnostettu. Stadioneista vain yksi on määrä jättää ennalleen MM-turnauksen jälkeen – kuusi areenoista puretaan osittain ja yksi kokonaan. Vain yhden on tarkoitus jäädä jalkapalloseuran käyttöön.

Stadioneita aiotaan hyödyntää kisojen jälkeen muussa käytössä, mutta massiivisten areenoiden rakentaminen kuukauden jalkapallotapahtuman takia on herättänyt arvostelua. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan tuhannet työntekijät ovat kuolleet Qatarin MM-työmailla, joilla heidän työolonsa ovat surkeat.

Jalkapallokisat ovat vain osa Qatarin valtavia rakennushankkeita. Piskuisessa aavikkovaltiossa on muun muassa rakennettu iso määrä hotelleja, uusittu julkisia tiloja ja parannettu tieverkostoa.

Vaikka vain osa rakennusprojekteista liittyy suoraan MM-turnaukseen, kisakustannukset ovat valtavat. Kokonaisarvioissa on päästy jopa 220 miljardiin dollariin, mikä tekee Qatarin MM-turnauksesta historian ylivoimaisesti kalleimman urheilutapahtuman.

"Qatar oli virhe"

Päätöksen myöntää vuoden 2018 lopputurnaus Venäjälle ja vuoden 2022 kisat Qatarille teki Fifan hallituksen äänestyksessä 22 jalkapallojohtajaa. Alun perin mukana piti olla 24 henkilöä, mutta Fifa asetti nigerialaisen Amos Adamun ja tahitilaisen Reynald Temariin pannaan luottamusasemansa väärinkäytöstä.

Sekä Venäjän että Qatarin MM-valintaan on liitetty vahvoja lahjusväitteitä. Monet valintaa tehneistä Fifan hallituksen jäsenistä ovat sittemmin saaneet rangaistuksia lahjuksista ja korruptiosta, jotka eivät tosin ole suoraan liittyneet Qatarin tai Venäjän MM-kisoihin.

Muun muassa Yhdysvaltain oikeusministeriö on esittänyt, että Qatar ja Venäjä olisivat maksaneet lahjuksia saadakseen MM-turnaukset järjestettävikseen.

Qatar ei ollut ainoa ehdokas MM-isännäksi, sillä lopputurnausta hakivat myös Australia, Japani, Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Qatar voitti viimeisellä kierroksella Yhdysvallat äänin 14–8.

–  Qatar oli virhe. Valinta oli huono, Fifan silloinen puheenjohtaja Sepp Blatter sanoi viikko sitten sveitsiläislehti Tages Anzeigerin haastattelussa.

Blatter joutui pestistään sivuun vuonna 2015, kun lajin kattojärjestöä ravisteli valtava lahjus- ja korruptioskandaali. Blatter on jalkapallon toimintakiellossa vuoteen 2028.

Suuri tapahtuma pienessä maassa

Monia urheilun viime vuosien suurtapahtumia on syytetty suuresta ympäristökuormituksesta, josta iso osa liittyy lentomatkustamiseen.

Qatarin pieni koko ja stadioneiden läheisyys toisistaan ovat keränneet myös kiitosta. Joukkueiden ja kannattajien maan sisäiset matkustuskilometrit ovat kisojen aikana selvästi vähäisempiä kuin edellisissä MM-turnauksissa Venäjällä ja Brasiliassa. Vähäisempi matkustaminen pienentää samalla pelaajien rasitusta.

Hyvänä puolena voi pitää myös sitä, että Qatariin liittyvät ongelmat ovat nousseet aiempaa enemmän kansainväliseen valokeilaan.

Qatarin työlainsäädäntöön on jo tehty uudistuksia, mutta esimerkiksi Amnestyn mukaan niiden toimeenpano ja valvonta ovat riittämättömiä. Huolena on myös se, jääkö uudistuksista mitään jäljelle, kun maailmanlaajuinen huomio kääntyy MM-kisojen päätyttyä muualle.

Nykyään kisaisännästä päättävät kaikki Fifan yli 200 jäsenliittoa, mikä on lisännyt avoimuutta ja luultavasti pienentänyt korruptioriskiä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje