Yleisurheilun superkesä edessä: seiväshyppääjä Mikko Paavola haluaa punnita tasonsa MM- ja EM-kisoissa

Kasvattajaseuraansa Alajärven Ankkureita yhä edustava, mutta Vaasassa viime vuodet majaa pitänyt seiväshyppääjä Mikko Paavola , 24, lähtee selvin tavoittein kohti edessä häämöttävää yleisurheilun superkesää.

Koronavirusepidemia ravisteli yleisurheilun kisakalenteria sen verran voimakkaasti, että kesällä kilpaillaan kolmen viikon välein MM- ja EM-kilpailut. MM-mitaleista taistellaan Oregonissa Yhdysvalloissa 15.–24. heinäkuuta ja EM-mitaleista Münchenissä Saksassa 15.–21. elokuuta.

– Tiivis kesä on tulossa, mutta sitä varten tässä treenataan, Paavola painottaa.

MM-kisat Oregonissa, EM-kisat Münchenissä Paavola ylitti viime kesänä ennätyksekseen 571. MM-kisojen tulosraja on 580 senttimetriä ja EM-kisojen tulosraja 575. Ellei niitä selvitä, on mahdollisuus ottaa MM- ja EM-kisapaikka rankingin perusteella.

– MM-kisoihin otetaan 32 ja olen rankingissa tällä hetkellä 24:s. Kesän kisojen mukaan rankinglista tietenkin tulee muuttumaan, mutta kisapaikassa olen siis kiinni. Kesäkuu on aikaa parannella rankingia tai ylittää MM-raja, koska ranking menee kiinni 26.6. eli aika pian. Pitää siis olla heti kauden alusta hyvässä vauhdissa.

Botnia-halli kuin toinen koti Alueemme ykkösyleisurheilija Paavola aloittaa ulkokautensa toukokuun lopussa Lahdessa.

– Hallikausi oli vähän rikkonainen, mutta nyt ollaan hyvin aikataulussa ja treeneissä on hyvä rytmi päällä, joten hyvältä vaikuttaa.

Mustasaaren Botnia-hallista on viime vuosina tullut Paavolalle kuin toinen koti varsinkin talven treenikaudella.

– Yhdeksän kertaa viikossa siellä tulee käytyä. Viikossa on 8–9 treeniä ja yksi lepopäivä. Kaksi kertaa viikossa hypätään ja sen lisäksi treeniin kuuluu voimaa, juoksemista ja voimistelua. Juokseminen on aika lailla pikajuoksuharjoittelun kaltaista treeniä. Paljon seiväsjuoksua. Kiihdytysmäistä tehontuottoa.

Seiväshypyssä koko suorituksen h-hetki on se sekunnin murto-osa, kun viiden metrin seiväs iskeytyy kuoppaan. Jos vauhtia on tarpeeksi ja ajoitus on oikea, niin hypystä voi tulla onnistunut. Ennen h-hetkeä Paavola on juossut nelisenkymmentä metriä 18 askeleella.

– Sitä maastalähtöhetkeä on vaikea simuloida. Oikean ajoituksen löytämiseksi pitää vain hypätä paljon. Kun juoksuvauhti kasvaa, niin kaikki tapahtuu nopeasti ja voi olla myöhässä joka vaiheessa.

Kehitykselle ei esteitä eikä rajoja Paavola on kehittynyt viime vuosina nopeaan tahtiin. Oma ennätys koheni vuodessa 25 senttiä. Voimaa ja nopeutta on tullut lisää. Seiväshypyssä se tarkoittaa sitä, että aivan entisillä eväillä ei kannata jatkaa, jos mieli kehittyä paremmaksi.

– Mikon seipään pituus on pysynyt viime vuodet samana, mutta otekorkeus on noussut ja hän hyppää aiempaa jäykemmällä seipäällä, sanoo valmentaja Mikael Westö .

Jäykempää seivästä on vaikeampi taivuttaa, mutta se heittää hyppääjän korkeammalle ja mahdollistaa paremmat tulokset.

– Kuulostaa yksinkertaiselle, mutta siinä on monta muuttujaa, naurahtaa Westö.

. – Kuopalle juostaan täysillä ja viimeiset askeleet ovat erityisen tärkeitä. kaikki vauhti vaikuttaa välineeseen. Sen kanssa tehdään töitä, että loppuajoitus olisi täsmällisempi. Parempaan suuntaan mennään, avaa Westö maallikolle lajin luonnetta.

Paavolan vauhti kuoppaan tullessa on noin 9,4 metriä sekunnissa. Miehen otekorkeus on viisi metriä. Mitä kovempi vauhti ja suurempi otekorkeus, sitä suurempi mahdollisuus huipputuloksiin.

Mainittakoon, että lajin kuninkaalla Armand Duplantisilla vauhti kuopalla voi olla 9,95 metriä sekunnissa ja hänen otekorkeutensa on 510–515 metriä.

– Mikon fyysiset lukemat ovat sitä luokkaa, että hän pystyy ylittämään tuon MM-kisojen tulosrajan 580, kun tekniikka toimii, Westö korostaa.

Otekorkeutta vielä varaa nostaa Westön mukaan 192-senttisellä Paavolalla on vielä varaa nostaa juoksunopeutta ja otekorkeutta.

– Mikolla on pitkät kädet ja siten laaja ulottuvuus. Hän pystyy nostamaan otekorkeutta 5–10 senttiä. Joka vuosi on menty ja mennään eteenpäin eikä mitään rajoja olla asetettu. Kehitystä haetaan jatkuvasti ja tavoite on hypätä korkealta.

Westö painottaa, että seuraava askel on yltää arvokisoihin ja siellä finaaliin.

– Viime kesänä viiden kisan keskiarvo oli 560. Se olisi hyvä saada päälle 570. Silloin maksimi olisi välillä 580–590.

Westö ja Paavola eivät siis pidä MM- ja EM-kisarajoja liian kovina rikottaviksi alkukesästä.

– Eivät ne pahoilta kuulosta, mutta niiden rikkominen vaatii hyvät olosuhteet, Paavola toteaa.

Hyvät olosuhteet tarkoittavat tyyntä keliä tai takatuulta. Sade ei suosi seiväshyppyä. Vasta- ja sivutuulellakaan ei ole seiväsporukassa ystäviä.

– Tiedän, että fysiikkani on hyvällä tasolla eikä toiveita hyviin tuloksiin tarvitse luoda tyhjästä. Se antaa itseluottamusta, Paavola painottaa.

Fakta: Mikko Paavola Seiväshyppääjä, ennätys 571. SM-kultaa 2020 ja 2021.

Ikä. 24.

Seura: Alajärven Ankkurit.

192 senttiä/83 kg.

Valmentaja: Mikael Westö.

Asuinpaikka: Vaasa.

Opiskelee Vaasan ammattikorkeakoulussa kansainvälistä kauppaa.

Kehitys: 2015: 430, 2016: 460, 2017: 516, 2018: 470, 2019: 536, 2020: 546, 2021: 571.

Wed, 5/18

Kirjaudu sisään

Wed, 5/18

Yleisurheilun superkesä edessä: seiväshyppääjä Mikko Paavola haluaa punnita tasonsa MM- ja EM-kisoissa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin