<h2>Äänet haravoitiin kotikulmilta</h2><p>Nämähän olivat ihan puhtaat kylävaalit vain vähän isommassa mittakaavassa, puuskahtaa 955 ääntä aluevaaleissa napannut <strong>Helena Tuuri-Tammela</strong>. Hänen äänistään 777 tuli Isostakyröstä, 156 Seinäjoelta.</p><p>– Kotiseutu oli takana, ja siihen lasken Isonkyrön ja Ylistaron, Tuuri-Tammela sanoo.</p><p>Tuuri-Tammelan tavoin myös muut keskustan tuoreet aluevaltuutetut kahmivat äänensä kotikulmiltaan. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi tulevien eduskuntavaalien suhteen Tuuri-Tammela ei juuri tästä syystä lähtisi näistä vaaleista tekemään.</p><p>– Toki aluevaali tuo vireyttä näin eduskuntavaalin kynnyksellä, mutta miksikään esivaaliksi en ole tätä ajatellut. Kun annetaan se yksi ääni, mietitään monenlaista asiaa; katsotaan kotikunnan asiaa ja samalla koko maakuntaa, hän toteaa.</p>.<p>Tuuri-Tammela on ollut ehdolla eduskuntavaaleissa kahteen eri otteeseen, ja se riittää hänellä. Näin hän ainakin juuri nyt ajattelee.</p><p>– Eikö kaksi kertaa jo riitä? En tunne siihen minkäänlaista intohimoa, eikä se ole mikään uutinen. Nyt mennään tämän kanssa, tässä on hirveästi tekemistä.</p>.<h2>Aluevaaleista kannuksia eduskuntavaaleihin</h2><p>Kun aluevaalit on käyty, kääntävät puolueet katsetta kohti kevään 2023 eduskuntavaaleja. Keskustapiiriä johtava <strong>Mikko Savola </strong>arvelee monen ehdolla olleen saaneen aluevaaleista kannuksia eduskuntavaaleihin.</p><p>– Ja sehän on upea juttu, jos ja kun näin on. Toivon, että listoilta löytyy heitä, joihin kansa luotti näissä vaaleissa. Sama on kuntavaalien suhteen, harva aloittaa suoraan eduskuntavaalien ehdokkaana, hän huomauttaa.</p><p>Keskustan kärki aluevaaleissa oli hyvin tasainen. Savolaa se ei yllättänyt, sillä näin käy vaaleissa kuin vaaleissa. </p><p>– Eduskuntavaaleissakin viimeinen menee läpi usein tiukalla marginaalilla. (Mika) Lintilä taisi voittaa (Pasi) Kivisaaren tosi vähällä äänimäärällä toissa vaaleissa. Sitten Juha Miedon ei meillä ole ollut yhtä ylivertaista ehdokasta ylitse muiden, hän muistelee.</p><p>Savolan mukaan keskustan piireissä ei eduskuntavaaleista vielä puhuta. Keskustan vuosikelloon vaalit on toki aikataulutettu, ja ehdokasasettelu käynnistyy tämän vuoden aikana. </p><p>– On menty tiukasti vaaleista vaaleihin, ja nyt käytetään puolitoista kuukautta aluevaltuustojen toiminnan käynnistämiseen, Savola sanoo. </p>.<h2>Ei mitkään esivaalit</h2><p>Tiede- ja kulttuuriministeri <strong>Antti Kurvinen</strong> ylsi keskustan läpimenneiden listalla vasta sijalle seitsemän. Myös moni muu ministeri jäi oman alueensa listalla kärkinimien taakse. Esivaalina eduskuntavaaleihin ei 879 ääntä saanut Kurvinen aluevaaleja kuitenkaan pidä.</p><p>– Ei ainakaan Etelä-Pohjanmaan osalta voida ajatella näin. Kaikki istuvat kansanedustajat eivät olleet mukana, ja ehdokaslista oli muutenkin erilainen kuin vaikkapa kuntavaaleissa, Kurvinen sanoo.</p><p>Eduskuntavaalien ehdokkuudesta Kurvinen ei sano vielä mitään. Sen hän kuitenkin toteaa, ettei osaa arvioida, ennakoiko aluevaalien äänimäärä menestystä eduskuntavaaleissa jollain tapaa.</p><p>– Eduskuntavaaleissa läpimenoon on tarvittu viimeisissä kaksissa vaaleissa 5200 – 5400 ääntä. Nyt Keskustan haravilla oli 1300 – 1600 ääntä. Varsin vaikea arvioida, miten äänet olisivat jakautuneet eduskuntavaaleissa, Kurvinen pohtii.</p><p>Kuten useimmat muutkin aluevaltuustoon päässeet, sai myös Kurvinen valtaosan äänistä kotikunnastaan. Kauhavan neljän peruskunnan ääntenlaskussa hän nousi ykköseksi vain kanta-Kauhavan kahdella äänestysalueella. Kortesjärvellä ykkönen oli <strong>Jaakko Niemistö</strong>, Alahärmässä <strong>Harri Ojanperä</strong>. Kurvisen syntymäkunnassa Ylihärmässä ykköspaikan otti <strong>Tapio Liinamaa</strong>. </p>.<h2>Jossain vaiheessa harkittava</h2><p>Aluevaalien menestys toi <strong>Paula Sihdolle</strong> saman tien yhteydenottoja ja kannustusta lähteä ehdolle myös eduskuntavaaleihin. Kansanedustajana yhden kauden ollut Sihto ei sulje ehdokkuutta pois ainakaan suoralta kädeltä.</p><p>– Kai sitä on jossain vaiheessa harkittava. Nyt pitää kuitenkin keskittyä tähän työhön, että saadaan valettua tukeva perusta hyvinvointialueelle, Sihto korostaa.</p><p>Myös keskustan ääniharavaksi aluevaaleissa noussut <strong>Lasse Hautala</strong> totesi Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa, ettei sulje pois eduskuntavaalien ehdokkuutta. (IP 23.1)</p><p>Sihto ennakoi soten nousevan yhdeksi kärkiteemoista myös kevään 2023 eduskuntavaaleissa. </p><p>– Vuoden päästä puhutaan rahoituksesta ja siitä, onko se riittävää ja pitääkö sitä turvata entistä enemmän. Vaje on nähtävissä jo nyt, hän huomauttaa. </p><p>Aluevaaleissa menestyivät sote-alalla profiloituneet ehdokkaat, mikä Sihdon mukaan näkyy myös keskustan ministereiden ehkä ennakko-odotuksia heikommassa menestyksessä. </p><p>– Ei heistä kukaan ole sille puolelle erikoistunut. Nämä olivat myös kuntavaalit, eikä yli kuntarajan äänestetty kovin herkästi. Haluttiin valtuutettu omalta paikkakunnalta, hän huomauttaa. </p>