Politiikan viikossa Ukrainasta, kannabiksesta ja suomalaisesta ruoasta

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman ehdottaa, että Suomi lähettää Ukrainaan moduuliparakkeja vastaamaan huutavaan, väliaikaiseen asumisen tarpeeseen. Hän muistuttaa asiasta hallitukselle tekemässään kirjallisessa kysymyksessä, että Ukraina tarvitsee Suomelta humanitaarista apua ja aseapua nyt, mutta avuntarve ei tule loppumaan lähikuukausien aikana.

– Sodan keskellä lukuisat ukrainalaiset ovat menettäneet kotinsa. Maassa asutaan kellareissa, teltoissa ja ihmisiä pursuavissa asunnoissa, eikä monella pakolaisella ole kotia, johon jonain päivänä palata. Erityisesti vanhemmat ihmiset haluavat palata heti, kun on mahdollista, eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmää vetävä Östman toteaa.

Östman muistuttaa, että maan jälleenrakentamiseen tarvitaan väliaikaisia, perusmukavuudet tarjoavia asumismuotoja. Tarvitaan myös kriittinen vesi- ja sähköinfrastruktuuri.

– Suomella on osaamista ja kokemusta asumiseen tarkoitettujen moduuliparakkien ja elementtiasuntojen toimittamisesta samantyyppisiin tilanteisiin. Tämä olisi Suomelle selkeä tapa auttaa nykyistä enemmän tavalla, joka on meille tuttu ja luonteva.

Puola ja Baltian maat ovat käynnistäneet vastaavia hankkeita tilapäisten asuntojen tarjoamiseksi Ukrainaan.

. Hyvinvointialueelle vain kotimaista ruokaa Keskustan Alavuden kunnallisjärjestö vaatii kotimaista ruokaa maakunnan hyvinvointialueen hankintoihin. Kannanotossaan se muistuttaa, että elintarviketuotanto työllistää maakunnassa suoraan noin 5 500 henkilöä. Välillisesti koko ruoka-alan työllisyysvaikutus Etelä-Pohjanmaalla on noin 18 000 henkilöä.

– Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikkoa ja maatalouden ongelmia on kärjistänyt syksyllä alkanut tuotantopanosten voimakas hintojen nousu, joka vain kiihtyi Ukrainan sodan myötä. Tuottajahintojen tulisi nousta pikaisesti, jotta viljelijät saisivat maksettua kulut maatalouden tuloilla, keskustajärjestö toteaa.

Alavuden Keskustan kunnallisjärjestö kantaa huolta maatilojen tulevaisuudesta ja pitää tärkeänä, että alan on oltava kannattavaa, jotta nuoret uskaltavat siihen sitoutua.

– Julkisissa elintarvikehankinnoissa tulisi kiinnittää huomiota kotimaiseen ruuantuotantoon. Julkisten hankintojen merkitys on suuri elintarvikkeiden kulutusta ohjaavana, ja niiden valintakriteerit tulee asettaa siten, että alan kotimaiset toimijat ja ruuantuottajat pystyvät kilpailemaan tasavertaisesti elintarvikehankinnoissa, järjestö toteaa.

Julkisia hankintoja ohjaava hankintalaki on uudistumassa. Uusi laki tulee voimaan vuoden 2023 alussa samanaikaisesti uuden hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.

– Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston on pidettävä huolta siitä, että alueen elintarvikehankinnoissa valitaan kotimainen ruoka ja niitä tuotteita, joita Etelä-Pohjanmaalta on saatavissa.

. Kivisaari: Suomen uskallettava uudistua Kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.) totesi eduskunnan keskustelussa muuttaneensa mielipiteensä sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

– Emme voi ymmärtää tai myötäillä valtioita, jotka eivät kunnioita sopimuksia eivätkä jaa kanssamme samoja perusarvoja, hän sanoi.

Suomi on saanut nauttia pitkästä rauhan ajasta, mikä kertoo Kivisaaren mielestä onnistuneesta ulkopolitiikasta ja viisaasta linjasta.

–Tehtyjä ratkaisuja voidaan nyt tarkastella uudessa valossa, mutta katumusharjoituksiin ei meillä ole tarvetta. Suomeen ei juuri nyt kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, hän muistutti.

Kivisaaren mielestä Suomen on uskallettava uudistua tilanteen muuttuessa. Venäjä on nimennyt Suomen ja muut EU-maat vihamielisiksi valtioksi, mikä kertoo muutoksesta.

– Melko yksimielisesti päätimme hankkia uudet hävittäjät, vaikka rahalle olisi ollut muutakin käyttöä. Kasvatamme voimakkaasti puolustusmenoja, ja liian vasemmistolaiseksi kritisoitu hallitus panostaa hurjasti maamme tulevaisuuteen, Kivisaari kiitteli.

Kivisaari muistutti, että Naton jäsenenä Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi huomattavasti nykyistä suurempi, sillä se takana olisivat kaikkien jäsenmaiden suorituskyvyt.

–Arvoiltaan ja tavoitteiltaan Nato on meille luonnollinen valinta. Suomi päättää jatkossakin itse joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin, hän totesi.

. Vihreät haluavat kannabiksen sääntelyn piiriin Vihreät nuoret vaativat kannabiksen sääntelyn aloittamista, jotta sosiaalisia haittoja saadaan vähennettyä, kansanterveyttä kohennettua ja valtion taloutta tasapainotettua. Kannanotossaan nuoret muistuttavat, ettei nykyinen kieltolaki ole onnistunut vähentämään kannabiksen haittoja.

– Käyttäjien määrä on päinvastoin kasvanut ja jo neljännes suomalaisista on kokeillut kannabista. Täysin vapaiden markkinoiden myötä sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet, koska katukaupassa ei paljoa papereita kysellä ja myös alaikäiset saavat helposti kannabista, muistuttaa nuorten puheenjohtaja Jami Haavisto .

Haaviston mielestä nykyinen laki on hölmö, sillä se tekee lähes puolet nuorista lain silmissä rikollisiksi.

– Moraaliposeerauksen sijaan päättäjien on uskallettava hyödyntää tutkitusti toimivia keinoja kannabiksen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi, hän vaatii.

Haaviston ja järjestön toisen puheenjohtajan Peppi Seppälän mielestä käyttäjien rankaiseminen ainoastaan lisää sosiaalisia haittoja, sillä pahimmillaan yhden sätkän polttaminen voi estää opiskelupaikan saamisen.

– Haittojen vähentäminen onnistuu tehokkaimmin valtiolta sen sijaan, että rikollisjärjestöt hallitsevat täysin vapaita markkinoita. Siksi kannabis on tuotava sääntelyn piiriin pikimmiten. Sille tulee asettaa selkeät ikärajat ja sen vahvuutta on säänneltävä. Sääntelyyn kuuluu kiinteästi myös mahdollisuus kannabiksen verottamiseen, jolla valtio voisi kerätä vuosittain jopa satojen miljoonien verotulot, Haavisto ja Seppälä toteavat.

Vihreät nuoret vaativat myös kieltolain alla aiheutuneiden käyttörikosrekisterimerkintöjen poistamista ja päihdeongelmaisten hoitopaikkojen lisäämistä, jotta siirtyminen villeistä markkinoista sääntelyyn olisi reilua.

. Sankelo kiittää hallitusta turvallisuuspanostuksista Kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo kiittää hallitusta panostuksista, joita se on tehnyt Suomen turvallisuuden lisäämiseksi.

– Kokous esitti puolustusmenojen tuntuvaa tasokorotusta sekä noin kahden miljardin euron materiaalihankintojen lisäämistä ennen kehysriihtä. Tätä hallitus on nyt toteuttamassa, ja se on oikein.

Sankelon mukaan Suomella ei ole varaa suhtautua sinisilmäisesti kohonneisiin turvallisuushuoliin. Hän muistuttaa, että Ukrainan puolustussota on tärkeä myös Euroopan Unionille.

- Läntisen Euroopan arvojen puolesta taistelua on tuettava kaikin keinoin. Suomesta on tehtävä ukrainalaisille sotapakolaisille mahdollisimman hyvä koti siksi aikaa, kun tarvetta siihen on, Sankelo totesi eduskunnan keskustelussa.

Kiitosten lisäksi Sankelolta löytyi myös kritiikkiä hallituksen kehyspäätöksille. Hänen mukaansa on kysyttävä, missä kunnossa on hyvinvointipalveluiden rahoituspohja, ja mistä taloudellinen kasvu syntyy.

–Kriisiajan menolisäykset edellyttäisivät kriisiajan työllisyystoimia ja kriisiajan priorisointia. Sipilän hallituksen työllisyysreformit ovat nostaneet työllisyyttä nyt, mutta laaja-alaiset menojen lisäykset syventävät alijäämää, Sankelo korosti.

Sankelon muistutti, ettei velkaantumista voi selittää koronalla tai Venäjän hyökkäyssodalla.

– Velkaantuminen päättyy tai on päättymättä sen mukaan, miten hallitus asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Hyvinvointia ei voi napata lainalle tulevilta sukupolvilta pysyvästi vaan on varmistettava, että palveluja ja turvallisuutta riittää myös jatkossa.

. Östman: Hoitotyötä ei tehdä vain kutsumuksesta Kansanedustaja Peter Östman (kd.) palautti kollegojen mieleen puolueensa vaihtoehtobudjetin, kun eduskunnassa keskusteltiin julkisen talouden selonteosta. Kristillisdemokraatit esitti jo syksyllä puolen miljardin euron lisäpanostuksia hoitajien palkkoihin.

– Emme voi tuudittautua sen varaan, että hoitotyötä tehdään silkasta kutsumuksesta, hän tähdensi.

Östmanin mukaan käynnissä oleva sote-uudistus uhkaa heikentää hoitoalan työympäristöä entisestään, sillä kiireellisen aikataulun vuoksi osalla hyvinvointialueista ei ole ehditty tehdä edes kunnollisia kustannuslaskelmia ennen vastuiden siirtymistä.

– Nyt useamman hyvinvointialueen rahoituspohja on sillä tolalla, ettei alueilla tulla täyttämään kaikkia lain vaatimuksia tammikuussa, hän totesi.

. Mäenpää muistuttaa huoltovarmuudesta Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) kiitteli eduskunnan täysistunnossa turvallisuusympäristön muutoksesta tehtyä ajankohtaisselontekoa. Hän pitää sitä merkittävänä erityisesti siitä syystä, että selonteko arvioi yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen jäsenyyden vaikutuksia.

– Selonteko käsittelee myös muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia ja Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin, Mäenpää listasi.

Mäenpään mielestä kyseessä ovat asiakokonaisuudet, joiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei.

– Huoltovarmuuteen kuuluu keskeisenä oma ruuantuotanto, ja se pitää turvata oltiin Natossa tai ei. Esitin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, jonka hallitus onkin osittain ohjelmassaan hyödyntänyt, Mäenpää totesi.

Mäenpää nosti esiin myös maanpuolustustahdon, jota hän pitää kaiken pohjana, alkuna ja juurena.

– Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa vaan sitä pitää vaalia. Se minua eniten huolestuttaa mahdollisessa Nato-jäsenyydessä, hän totesi.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Politiikan viikossa Ukrainasta, kannabiksesta ja suomalaisesta ruoasta

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin