Suuri vaara uhkaa isokyröläistä Liisaa ja useita muita pohjalaisia joka kevät: "Se oli aivan kauhea katastrofi" – Katso kartasta, asutko riskialueella

Nainen sinisissä kumisaappaissa selosti kahdelle miehelle kiihtyvällä vauhdilla painajaisen muuttumisesta todeksi. Ensin oli hiljaista. Sitten kellarista kuului plum, plum, ja hetkessä pihamaa kiilsi.

Vesi ja jäälohkareet olivat vallanneet pihan ja omakotitalon kellarin, jossa vettä oli pahimmillaan puolitoista metriä yön pimeinä tunteina. Vesi valtasi autotallin ja autonkin, ja viimeistään silloin painajainen oli saanut julmat kasvot.

Kyrönjoki jätti ikävän käyntikortin isokyröläiselle Liisa Yliselle , 81, keväällä 2006.

– Se oli aivan kauhea katastrofi. Olin nukahtanut, kun aloin kuulla pulputusta. Menin kellariin, jossa oli silloin ainakin puoli metriä vettä. Autonkin sisältä tuli kolme sangollista.

Ärhäkkä kevättulva aiheutti Yliselle mieliharmin lisäksi noin 10 000 euron laskun, josta valtio korvasi 80 prosenttia. Esimerkiksi pesukone, kalusteet ja ovet vaurioituivat.

. Tulvaherkkä paikka Tulva teki tuhojaan myös vuosi sitten keväällä, jolloin Liisa Ylisen kellari kastui niin, että kuivaajan täytyi olla kolmisen viikkoa käynnissä. Lisäksi piti jättää jäähyväiset, sillä 20 vuotta rannalla ollut kiinteä laituri tuhoutui käyttökelvottomaksi.

– Se oli aivan vinksin vonksin, ja jouduin siitä luopumaan.

Suuri vaara on uhannut joka kevät vuodesta 1947 lähtien, kun Ylinen on asunut Kyrönjoen ja Pohjankyröntien vieressä. Ylinen on todistanut monta vähintäänkin harmillista kevättulvaa.

– Sellaisenkin vuoden muistan, kun kellarissa oli vettä, emmekä voineet mennä saunaan. Silloin menimme lähisukulaisten luo saunaan. En muista, tulviko lapsuudessani joka vuosi, mutta kyllä tämä on aika tulvaherkkä paikka.

. Viisi merkittävää tulvariskialuetta Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen mukaan pohjalaismaakunnissa on viisi merkittävää tulvariskialuetta: Lapväärtti (Lapväärtin–Isojoki), Laihia–Tuovila–Runsor (Laihianjoki), Ilmajoki–Seinäjoki, Ylistaro–Koivulahti (Kyrönjoki) ja Lapua (Lapuanjoki).

Näillä alueilla tulvat voivat aiheuttaa laaja-alaisia vahinkoja asutukselle. Tulvariskialueiden arvioidut vahingot ovat Lapualla 11,42 miljoonaa euroa kerran viidessäkymmenessä vuodessa toistuvalla tulvalla, Ilmajoki-Seinäjoella 14,62 miljoonaa euroa, Ylistaro–Koivulahdessa 4,23 miljoonaa euroa, Laihia-Tuovila-Runsorissa 2,41 miljoonaa euroa ja Lapväärtissä 1,15 miljoonaa euroa.

– Kun oli vuoden 2012 syystulva ja vuoden 2013 kevättulva, vahinkoja oli paljon Lapväärtin taajamassa, ja 2012 syystulvan aikana myös Kauhajoen suunnalla rankkasateista johtuen. Lapuan- ja Kyrönjoen seudut ovat kuitenkin meidän tunnetut isot riskialueet, Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen säännöstely- ja patoturvallisuusryhmän ryhmäpäällikkö Kim Klemola kertoo.

Kyrönjoella kevättulvaa lisäävät lumensulamisvedet ja jääpadot, ja esimerkiksi keväällä 2011 jääpatotulvia oli etenkin Isonkyrön, Vähänkyrön ja Mustasaaren alueilla.

Merkittävien tulvariskialueiden lisäksi pohjalaismaakunnissa on yksitoista muuta tulvariskialuetta. Esimerkiksi Kimo- ja Vöyrinjoella tulvi pahoin elokuussa 2004. Silloin tulvat aiheuttivat vahinkoja rakennuksille, teille, silloille, viljasadolle ja irtaimistolle.

Lisäksi Kruunupyynjoki tulvii vuosittain, ja Närpiönjoella on tulvariskialue Jurvan taajaman tuntumassa. Maalahdenjoen vedenpintaa nostavat nopeasti rankkasateet ja jääpadot.

. "Älä pelkää sitä, mitä et voi muuttaa" Isokyröläinen Liisa Ylinen ei osaa enää pelätä tulvaa.

– Minulla on sellainen ajatus, että älä pelkää sitä, mitä et voi muuttaa. On ihan turha murehtia. Jos tulee, niin tulee. Kauhean hyvä on, jos ei tule, Ylinen huokaa ja jatkaa:

– Ison tulvan aikana palokunta sanoi, että minun pitää ostaa uppopumppu, koska heidän pumppunsa ei täällä jouda olla, kun on niin paljon tulvia.

Ylinen hankki pumpun ja aikoo laittaa sen nyt valmiiksi vireeseen, koska pesutuvan puolelta vesi nousee aina ensimmäisenä kellariin.

– Pitää vain laittaa töpseli seinään, kun alkaa näyttää siltä, että vettä saattaa tulla.

Ylinen tietää, että hän voi tehdä aika vähän ennakkovalmisteluja tulvaa varten. Ylinen kuitenkin pohtii, auttaisiko, jos hän nostaisi pesukonettaan vähän nykyistä ylemmäksi.

– Myös matot aion kerätä pois.

. Vielä on aineksia isoonkin tulvaan Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen mukaan pohjalaismaakunnissa tulisi varautua ilmastonmuutoksen vuoksi rankkasadetulvien yleistymiseen ja tulvien vuodenaikarytmin muutoksiin. Perinteisten kevättulvien ennustetaan pienenevän ja talvitulvien yleistyvän.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella tämän kevään tulvahuiput tulevat vasta pääsiäisen jälkeen, ehkä pääsiäisen ja vapun välisenä aikana.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen säännöstely- ja patoturvallisuusryhmän ryhmäpäällikkö Kim Klemola toteaa, että kylmä sää on hidastanut lumien ja jäiden sulamista. Aineksia on suurtulvaankin.

– Kaikki on vielä mahdollista. Lunta on varsinkin sisämaassa varsinkin jokien latvaosuuksilla. Jos lämpeneminen tulee kerralla ja sataa, materiaalia on isompaankin tulvaan.

Wed, 5/18

Kirjaudu sisään

Wed, 5/18

Suuri vaara uhkaa isokyröläistä Liisaa ja useita muita pohjalaisia joka kevät: "Se oli aivan kauhea katastrofi" – Katso kartasta, asutko riskialueella

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin