Ähtärin eläinpuistossa saatiin perheenlisäystä kevään aikana – Yhtä asiaa vielä jännitetään

Ähtäri Zoossa eli Ähtärin eläinpuistossa on usea eläinlaji saanut perheenlisäystä kuluvan kevään aikana. Etenkin eläinpuiston sorkkaeläimille on syntynyt jälkeläisiä.

– Hirvet ovat saaneet neljä vasaa, ja porotarhaan syntyi kolme vasaa. Eläinpuiston metsäpeurat ovat saaneet kuusi vasaa, joista kolme on jo yleisön nähtävissä, summaa eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski .

– Myös muun muassa hiiripöllöt ovat saaneet jälkikasvua: pöllöpariskunnalle syntyi kaksi poikasta.

. Pandapari Lumi ja Pyry saivat viettää omaa aikaa pääsiäisenpyhinä, ilman yleisön läsnäoloa. Pandoilla oli Ähtärissä nyt kolmas keväinen kohtaaminen eli kiima-aika.

– Lumin ja Pyryn mahdollisesta pennusta ei tässä vaiheessa ole vielä uutta kerrottavaa. Jättiläispandoilla on viivästynyt sikiökehitys, ja hedelmöityksestä synnytykseen voi kulua aikaa jotain 90 ja 160 päivän väliltä, kertoo Haapakoski.

– Vielä on siis aikaista sanoa mitään pentuasiasta. Molemmat pandat voivat hyvin, joten toivotaan parasta.

Osa eläinpuiston arkea on, että jokainen pienokainen ei ehkä koko elämäänsä vietä Ähtärissä.

– Hiiripöllöille on jo sijoituspaikka: kaksi niistä menee Ranuan eläinpuistoon. Muiden sijoittumisesta ei vielä ole tarkempaa tietoa, selvittää Haapakoski.

. Visenteille jälkikasvua samana päivänä Ilonaihe Ähtärissä on myös kaksi visentinpoikasta.

– Meillä eläinpuistossa asuu kaksi visenttinaarasta, emo ja tytär. Molemmat synnyttivät vasikan, ja vieläpä samana yönä. Visenttien vasikat saivat alkunsa ihan luonnollisella tavalla, ei keinosiemennyksellä, tarkentaa Haapakoski.

– Viime keväänä Ruotsista meille muuttanut visenttisonni Knutte, tuttavallisemmin Nuutti, oli hoitanut hommat täsmällisesti, ja vasikat syntyivät samana päivänä. Toinen vasikoista on tyttö ja toinen poika.

. Visenteillä ja metsäpeuroilla Euroopan eläintarha- ja akvaarioyhdistyksen (EAZA) lajikoordinaattori tekee mahdolliset siirtosuositukset.

– Todennäköisesti niitä matkaa meiltä Eurooppaan, jonkun eläintarhan geneettistä monimuotoisuutta rikastamaan. Molemmilla lajeilla on myös meneillään hankkeita luontoon palautuksista, joten on mahdollista, että joku meidän nuorista yksilöistämme palaa luontoon, jos koordinaattori tätä suosittelee.

Visentti ja metsäpeura lukeutuvat osaksi EAZA:n alaista suojeluohjelmaa.

– Suojeluohjelmien tavoite on kantojen kestävä ylläpito, ja osaltaan tätä tavoitetta edistää eläintarhojen välinen yhteistyö, kertoo Haapakoski.

. Takininaaras matkasi Tanskasta Metsäpeuraa koskee kannanhoidollinen Metsäpeura Life -hanke, jossa Ähtärin eläinpuisto on mukana. Keskeisin tavoite on palauttaa metsäpeura sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle.

– Palautuskohteiksi on valittu Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistot, joihin metsäpeuroja vapautetaan totutustarhauksen jälkeen, selvittää Haapakoski.

Palautusistutusten lisäksi hankkeen toimina ovat tukea eri tavoin metsäpeurakannan vahvistumista ja levittäytymistä sekä seurata kannan kehitystä.

Vastasyntyneiden lisäksi Ähtärin eläinpuiston asujaimistoon saapui keväällä muuttajana kaksivuotias naarastakini Tanskasta, Skaerup Zoosta.

– Ninja-nimen saanut naaras sopeutui nopeasti osaksi nykyisin kolmipäistä takinilaumaamme. Takini on vaarantunut laji, ja arviolta niitä elää luonnonvaraisena 7 000–12 000 yksilöä. Suojeluohjelmaan kuuluvien takinien toivotaan lisääntyvän tulevaisuudessa Ähtärissä, linjaa Haapakoski.

– Koordinaattori suositteli meille tätä yksilöä, jotta eläintarhakannan geneettinen monimuotoisuus saadaan pidettyä hyvällä tasolla. Naarastakinit alkavat lisääntyä neljän, viiden vuoden iässä.

Kirjaudu sisään

Ähtärin eläinpuistossa saatiin perheenlisäystä kevään aikana – Yhtä asiaa vielä jännitetään

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje