Älä juutu miettimään vain sitä, onko nettitrollin viesti totta vai ei – "Myös tekemätön päätös on aktiivinen päätös"

"Nato ei voi tallentaa Suomea." Tämä kummallinen viesti on innoittanut viime aikoina monenlaiseen, jopa humoristiseen kommentointiin.

. Alkuaan viesti on tullut julki yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä, ja viestin laadintavaiheessa käytössä on saattanut olla internetin käännösohjelma.

Englanninkielinen save-verbi näet merkitsee niin tallentamista kuin säästämistä ja pelastamista. Toisaalta on muistutettu (hs.fi 20.2.), että venäjänkielinen sohranit-verbi tarkoittaa säilyttämistä, turvaamista, varjelemista ja tallentamista.

Jos tai kun viestin taustalla on valtiollinen toimija, ovatko tällaiset mahdolliset kömmähdykset vain vaikuttamisen pintakuohua?

Onko siis eri tavoin vaikuttamaan pyrkivien, tätä työkseenkin tekevien toimijoiden osaaminen pääsääntöisesti ainakin kohtalaisen ammattitaitoista?

– En ole aivan vakuuttunut tällaisesta ammattitaidosta. Ihan selvää on se, että Venäjä käyttää paljon trolleja ja botteja omissa hybridinomaisissa operaatioissaan, ja näin tapahtuu varsinkin venäjän kielellä, sanoo Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen palveluksessa Latvian Riiassa työskentelevä Max Arhippainen .

Hän toimii teknologian ja tieteen kehityksen osaston osastopäällikkönä.

– Olemme jo kauan tutkineet, millä tavoin venäjänkielistä keskustelua Natosta ja turvallisuuspolitiikasta on käyty sosiaalisessa mediassa Baltian maissa ja Puolassa. Joillain kanavilla jopa kolmannes kaikista venäjäksi tehdyistä postauksista oli trolleja. Sodan syttymisen jälkeen laajensimme tarkastelua koskemaan viestintää sodasta yleensä.

. "Suomalaisilla aika terve medialukutaito" Botti on Wikipedian mukaan tietokoneohjelma, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ja ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta.

Nettitrolli taas on aito ihminen, joka valenimellä osallistuu keskusteluihin valheilla ja muunnelluilla totuuksilla, ja trollin tarkoitus on hämmentää, häiritä ja provosoida.

Arhippainen toteaa, että hyvin harva Suomessa on koskaan uskonut trollien viesteihin.

– Osittain näin on viestien virheiden takia, mutta muutenkin suomalaisilla on aika terve ja suhteellisen hyvä medialukutaito. Suomalaiset pystyvät yleensä tunnistamaan valeyrityksiä.

. Hän kuitenkin huomauttaa, että ei ole keskeistä se, uskooko kohderyhmä jonkin viestin vai ei.

– Ei pidä juuttua vain siihen, sillä keskeistä on, muuttuuko käyttäytyminen. Jos päätöksentekokyky kärsii, myös tekemätön päätös on aivan yhtä aktiivinen päätös kuin tehty päätös.

– Ja jos hämmennetään kohdeyleisö sillä tavoin, ettei se pysty toimimaan, silloin voidaan saavuttaa päämäärä ilman että kukaan uskoo lähetettyyn viestiin.

Arhippainen kertaa, kuinka varsin paljon kielteistä viestintää ja pelottelua on aikoinaan tullut siitä, että Suomi osallistuu aktiivisesti harjoituksiin yhdessä Nato-maiden ja Naton kanssa.

– Jos suomalaiset poliitikot olisivatkin ryhtyneet ajattelemaan, että ehkä olisi viisaampaa olla osallistumatta näihin harjoituksiin, vastapuolen tavoitteessa olisi onnistuttu.

. Venäjä-mielinen vaikuttaminen karsiutui Toimittajataustainen Arhippainen on aiemmin työskennellyt viestintätehtävissä maamme puolustusministeriön ja puolustusvoimien palveluksessa sekä ollut myös rakentamassa Suomen valtiollista informaatiopuolustusta.

Venäjä laajensi sotilaallisen toimintansa Ukrainassa täydeksi hyökkäys- ja tuhoamissodaksi helmikuun lopulla 2022.

– Eräs aivan olennainen muutos on se, että aikaisemmin Venäjä pyrki vaikuttamaan myös informaatioympäristössä hyvin laajasti: esimerkiksi saamaan pehmein, kulttuuripolitiikan keinoin ystäviä ja tukijoita.

Sodan syttymisen jälkeen Venäjän edellytykset löytää tukijoita ja ystäviä ovat kadonneet täysin lännessä. Maa onkin siirtynyt täällä pelkästään aggressiiviseen viestintään, luonnehtii Arhippainen.

– Pääpaino on siirtynyt omaan yleisöön eli kotiyleisöön mutta myös vaikuttamiseen muualla maailmassa kuin lännessä: Afrikassa, Aasiassa, Kiinassa.

Hän toteaa, että syksyllä julkaistun tutkimuksen mukaan Venäjä-mielinen ja venäjänkielinen vaikuttaminen esimerkiksi Twitterissä ja Facebookissa katosi melkein täysin vuoden 2022 helmikuun jälkeen.

– Toiminta VKontaktessa, venäjänkielisellä verkkosivustolla, sekä Telegram-kanavalla taas on moninkertaistunut. Se on osoitus kahdesta asiasta: Venäjän ääni on lännessä pyritty, osittain menestyksellisesti, hiljentämään, mutta lisäksi pääpaino Venäjän viestinnässä on siirtynyt vaikuttamiseen omaan yleisöön.

. Väärennetty kirje, silti keskustelu virisi Hämmennyksen aiheuttamista havaittiin myös niihin aikoihin, kun Venäjä miehitti sotilaallisesti Krimin kevättalvella 2014. Krimin alue kuului ja kuuluu laillisesti Ukrainalle.

Arhippainen muistaa, kuinka julkisessa keskustelussa oli kysymys siitä, tulisiko Ukrainaa aseistaa vai ei.

– Silloin se oli ristiriitoja herättävä asia, mutta nythän on itsestään selvää, että me autamme Ukrainaa. Vuosina 2015–2016 esimerkiksi Ruotsissa, joka on suuri aseviejämaa, Ukrainan aseistaminen oli hyvin kuuma poliittinen kysymys.

– Eräässä vaiheessa sosiaalisessa mediassa tuli julkisuuteen kirje, jossa Ruotsin puolustusministerin väitettiin kiittävän Boforsin johtajaa yhtiön ponnisteluista viedä aseita Ukrainaan.

. Arhippainen toteaa, että kirje oli aivan ilmeinen feikki, siis epäaito.

– Miksi esimerkiksi kaksi ruotsalaista kirjoittaisi toisilleen englanniksi? Ruotsin viranomaiset eivät aina ole tunnettuja siitä, että he toimisivat erittäin nopeasti, mutta tällä kertaa tämä kirje saatiin ammuttua alas väärennöksenä ihan parissa tunnissa.

Silti keskustelu jatkui, vaikka kirjeen aitouteen ei kukaan uskonut.

– Hyvin moni ruotsalainen poliitikko meni julkisuuteen sanomaan, että Ruotsi ei aio viedä aseita Ukrainaan. Jos joku tietoisesti halusi vaikuttaa siihen, että Ruotsi ei vie aseita Ukrainaan, tuolla epäaidolla kirjeellä pystyi vaikuttamaan, omasta näkökulmasta oikeaan suuntaan.

. Tuhannet tykkäykset voivat houkuttaa Arhippainen oli sittemmin puhumassa Folk och Försvar -turvallisuusseminaarissa Sälenissä, Ruotsin turvallisuuspolitiikan päätapahtumassa, ja hän nosti kirje-esimerkin keskusteluun.

– Sain osakseni jonkin verran vihaisia katseita virallisilta tahoilta, mutta paljon sain selkääntaputuksia käytäväkeskusteluissa jälkeenpäin.

Maamme eduskuntavaaleihin on aikaa enää alle kuukausi.

Arhippainen ei usko, että Venäjällä olisi nyt edes aikaa tai energiaa yrittää vaikuttaa maamme vaaleihin, mutta kotitekoisesti manipulaatioyrityksiä voi tulla.

– Jollekin tavalliselle suomalaiselle eduskuntavaaliehdokkaalle voi olla houkutus, jos pienellä summalla saa ostettua itselleen tuhansia tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa tai tuhansia negatiivisia reaktiota vastustajalleen.

– Tämä on hyvä tiedostaa, kun seuraa keskustelua.

Kirjaudu sisään

Älä juutu miettimään vain sitä, onko nettitrollin viesti totta vai ei – "Myös tekemätön päätös on aktiivinen päätös"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje