"Aiemmin kirjoitettiin leikkauksen jälkeen rutiininomaisesti kolmen kuukauden sairauspoissaolo" – Työterveyshuolto voi ottaa lisää vastuuta työkyvyn arvioinnista

Sairauspoissaolollakin on hintansa. Professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta summaa, arvioihin perustuen, että yksittäisen sairauspoissaolon kustannus on työnantajalle ja yhteiskunnalle 420 euroa työpäivältä.

. Työterveyslaitoksen mukaan taas menetetyn työpanoksen kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 24 miljardia euroa vuodessa, ja tämä tutkimustieto on vuodelta 2014. Sairaanhoidon kustannukset kattavat tästä summasta vain alle kolmanneksen, joten suurin kustannus tulee siitä, kun työikäiset eivät ole töissä.

Kolmivuotinen Vastuullinen työkyky -hanke (Työote-hanke) hakee nyt tehoa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöhön.

Alustavien laskelmien mukaan taloudellisesti suurin vaikutus tulee tuottavuuden kasvusta, kun potilaat pystyvät palaamaan aiempaa nopeammin töihinsä, kertoo Työterveyslaitos alkuvuodesta julkaistussa mediatiedotteessaan.

Esimerkiksi lannerangan välilevyleikkauspotilailla toimintamalli lyhensi toipilasaikaa keskimäärin 29 päivää eli 40 prosenttia lyhyemmäksi verrattuna siihen, mikä on kansallinen keskiarvo vastaavassa potilasryhmässä. Lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa toipilasajat ovat lyhentyneet vähintään neljänneksellä eli 26–34 päivää.

. Koskee myös masennus- ja unihäiriöpotilaita Työote-malli koskee työssä olevia, joilla on työterveyshuolto. Tätä toimintamallia on tarkoitus laajentaa koko Suomeen syksyyn 2023 mennessä. Hanketta vetävät yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Työterveyslaitos ja Itä-Suomen yliopisto.

Pohjanmaan hyvinvointialue on mukana Työote-hankkeessa. Ensimmäisiä potilasryhmiä tämän mallin mukaisessa toiminnassa ovat polvi- ja lonkkaproteesileikkauspotilaat sekä rannekanavan hermopinnevapautus- ja olkapääleikkauspotilaat.

– Kolmanneksi ryhmäksi ortopedialta on valittu selkäpotilaat. Kaikki nämä leikkaukset tehdään yleensä Vaasassa, kertoo erikoissuunnittelija Susanna Heinonen .

– Sitten siirrymmekin psykiatrian puolelle, masennuspotilaisiin ja unihäiriöpotilaisiin.

Heinonen tuli mukaan tähän hanketyöhön Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia- ja kehittämisyksiköstä syksyllä 2021. Hän toimii Pohjanmaan alueen Työnyrkki-työryhmän eli alueellisen operatiivisen moniammatillisen työryhmän puheenjohtajana.

– Potilasryhmät ja etenemisjärjestys on valittu hankkeessa vaikuttavuusperusteisesti: ensimmäiseksi on otettu potilasryhmiä, joissa muutos on vaikuttavin ja joiden hoitolinjoissa on vähiten vaihtelevuutta.

. Heti alkuun lyhyempi sairauspoissaolo Kun toiminta on Työote-mallin mukaista, erikoissairaanhoidon ammattilaiset välttävät kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja, ja sen sijaan potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan työterveyshuoltoon.

Työterveyshuolto arvioi yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa, mikä on sopivan mittainen sairauspoissaolo, ja näin henkilön työkyky tulee arvioitua yksilöllisesti ja työn kuormitus huomioon ottaen.

Heinonen vertaa, että kun esimerkiksi kaikille polvi- ja lonkkaproteesileikatuille on erikoissairaanhoidosta kirjoitettu aikaisemmin rutiininomaisesti kolmen kuukauden sairauspoissaolo, niin nyt tämä aika on vain neljä viikkoa.

– Tämän jälkeen erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon toimijat keskustelevat mahdollisesta poissaolon jatkamisesta, työtehtävän vaatimuksista ja mahdollisesta väliaikaisesta työtehtävän muutoksesta, kunnes henkilö on valmis palaamaan takaisin omaan tehtäväänsä.

Hän arvioi, että Pohjanmaalla erikoissairaanhoidon yhteistyö on erittäin vaivatonta niihin työterveyshuollon yrityksiin päin, joiden kanssa on luotu sähköinen lähetekanava.

– Muiden kanssa toimimme niin sanotusti paperipostilla, joka tietenkin hidastaa tiedonkulkua tai saattaa jopa estää tiedon kulun kokonaan. Kokonaisuudessaan yhteistyö on kuitenkin alkanut erittäin hyvin, koska kaikki osapuolet näkevät tämän uudistuksen vaikuttavuuden ja tarpeellisuuden.

– Olen aiheesta erittäin kiinnostunut ja kokoankin tällä hetkellä vaikuttavuusperusteisista terveyspalveluista väitöskirjaa, lisää Heinonen.

. Työterveyshuolto ei koske kaikkia Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on omat erityispiirteensä elinkeinorakenteessa, ja se heijastuu myös erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyöhön.

– Täällä on aika paljon yksityisyrittäjiä ja maanviljelijöitä, ja kun omilta potilailtani kysyn asiasta, ei heillä kaikilla välttämättä ole mitään työterveyshuoltoa, kertoo ortopedian toimintayksikön vs. ylilääkäri Olli Väistö .

Seinäjoen keskussairaalassa tehdään myös isoja nivelleikkauksia: lonkkatekonivel-, polvitekonivel- ja olkapäätekonivelleikkauksia.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan meillä toipuminen sujuu ihan hyvin, mutta varmasti Etelä-Pohjanmaalla potilaat ovat sairauslomalla pidempään kuin niillä alueilla, joissa on otettu Työote-malli käyttöön.

– Toisaalta meillä on ohjeistus, että jokainen potilas on varannut etukäteen valmiiksi fysioterapeutin vastaanoton, parin viikon kohdalle leikkauksen jälkeen.

. "Uskon, että haasteeseen vastataan" Väistö on toiveikas, että Etelä-Pohjanmaallekin saataisiin Työote-mallin periaattein rakennettua eri osapuolten yhteistyötä.

– Aivan alkuvaiheessa koko projekti tällä alueella vielä on, mutta työterveyslääketieteen toimijat ovat innokkaasti mukana, ja me autamme heitä. Yksi palaveri on jo pidetty, ja lähdemme rakentamaan yhteistyötä sairausloma-asiassa.

– Tämä on iso mahdollisuus meidänkin alueellamme: siirtyä hyvään yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa.

Hän selventää työnjakoa niin, että vastuu hoidosta on koko ajan erikoissairaanhoidolla.

– Me arvioimme, kuka hyötyy operaatiosta, ja me suoritamme leikkauksen ja toteutamme alkuhoidon sairaalassa. Työterveyshuollon lääkäri tulee mukaan lähinnä kuntoutuksessa ja kantaa siinä vastuuta.

– Uskon ja toivon, että he ottavat haasteen vastaan. Siten voimme saada sairauslomia lyhennettyä, esimerkiksi työnkuvan muokkauksen avulla, ja saamme ihmiset aiemmin töihin tälläkin alueella, Väistö kannustaa.

Kirjaudu sisään

"Aiemmin kirjoitettiin leikkauksen jälkeen rutiininomaisesti kolmen kuukauden sairauspoissaolo" – Työterveyshuolto voi ottaa lisää vastuuta työkyvyn arvioinnista

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje