Jurvalainen monialayrittäjä Jouko Sjöblom kertoi perjantaina Facebookissa joutuvansa sulkemaan Töysässä sijaitsevan Akonkosken sahan. Syynä tähän on sähkön hinta.
Sjöblom kertoo käyttäneensä hintariskin tasaamiseen kiinnityshintasopimusta. Vanha sähköyhtiö laski kiinnityshinnan muodostumisen sen perusteella, että Olkiluodon kolmas reaktori tuottaa sähköä. Reaktorin kaupallisen sähköntuotannon aloittaminen kuitenkin lykkääntyy edelleen. Kun kiinnityshintasalkussa ei ole Olkiluotoa, sähköyhtiö ei voinut kiinnittää hintaa.
Sjöblom vaihtoi sähköyhtiötä, mutta vaihdon takia kiinnityshintaan pääsee kiinni vasta puolen vuoden päästä. Sitä ennen yritys on pienemmässä salkussa ja käytännössä pörssisähkön varassa. Sähkön hinta nousee niin korkeaksi ja arvaamattomaksi, että sahaa ei kannata pyörittää.
– Kun ei ole laskukaavaa jolla laskea hintoja, emme pysty tekemään kauppoja, Sjöblom sanoo.
Akonkosken sahan tuotannosta 70 prosenttia menee vientiin. Vienti on kuusi miljoonaa euroa. Jos kauppoja ei voi tehdä tulevan vuoden kahden ensimmäisen kvartaalin aikana, asiakkaita ei ehkä enää ole. Yritys kärsii ja Suomi menettää merkittävät vientitulot.
Sjöblom osti sahan noin vuosi sitten. Omistaminen on tehnyt yhden asian selväksi.
– Katson kilpailukykyä nyt aivan eri perspektiivistä kuin ennen. Huomaan, että se on todella huono.
Linnan juhlat kertoivat arvostuksen tasosta
Energiakriisi on viemässä lopunkin toivon. Sjöblomin Facebook-päivitys oli hätähuuto yrittäjien puolesta. Heidät on unohdettu, kun keskustelu energian hinnasta pyörii kotitalouksien ympärillä.
– Kun Suomessa on riittävästi nettomaksajia, meillä on mahdollisuus huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, Sjöblom sanoo.
Hän katsoi harmistuneena Linnan juhlia, jossa suurin osa vieraista oli niitä ihmisiä, jotka saavat palkkansa verotuloista. Heidän palkkojensa rahoittajia olisi pitänyt kutsua enemmän.
Sjöblom sanoo, että yritykset tekevät jo nyt kannattamatonta työtä pitääkseen työntekijöitä leivissä. Yrittäjät liikkuvat kriisistä kriisiin, mutta se tie on kohta kuljettu.
– Tällä hallituskaudella kaikki on mennyt yrittäjien kannalta niin pieleen kuin mahdollista. Syyttävä sormeni osoittaa hallitukseen. Se ei voi piiloutua sen taakse, että aiemmat hallitukset ovat tehneet virheitä. Nykyisellä hallituksella on ollut aikaa vastata energiakriisiin, mutta halu on puuttunut.
Olkiluoto on sitten aivan oma tarinansa. Sjöblom toteaa hallituksen luvanneen suoraan sähköyhtiöille, että Olkiluoto 3 tuottaa tässä vaiheessa sähköä. Ei tuota, ja laskun maksavat taas yritykset.
– Näin iso virhe ei ole yrittäjien vika. Kun näin käy, pitää olla työkalu, jolla korvataan meille aiheutetut vahingot.
Vanhoilla padoilla on suuri rooli omavaraisuusehdotuksessa
Energiakriisi voitaisiin siis Sjöblomin mukaan ratkaista, jos siihen olisi halua. Suomen sähköntuotannon alijäämää hän korjaisi alkajaisiksi generaattoreilla.
– Jos vaikka Wärtsilän dieselgeneraattoreilla voidaan tuottaa sähköä afrikkalaisiin kaupunkeihin, miksi sitä ei voitaisi tehdä Suomessa. Ruotsissa Fortum jauhaa sähköä dieselillä. Miksi ei meillä.
Polttoainetta Suomeen voitaisiin tuoda Sjöblomin mukaan vaikka laivakaupalla ja antaa verohelpotuksia. Sähköntuotantoon kuluvasta polttoaineesta ei tulisi verotuloa, mutta se pitäisi suomalaiset yritykset, talouden nettomaksajat, pystyssä.
Pitkäkestoisemman ratkaisun sähköpulaan Sjöblom löytää vesivoimasta.
– Meillä on 10 000 vanhaa patoa, joissa on ennen pyörinyt vesivoimala tai mylly. Niiden purkamiseen ja ennallistamiseen ei ole rahaa. Mutta voisimme rakentaa näille paikoille 500 vesivoimalaa, jotka auttaisivat Suomen sähköomavaraiseksi. Ne jauhaisivat sata vuotta sähköä ja niiden kylkeen voitaisiin perustaa rahasto, jonka tuotolla purettaisiin ja ennallistettaisiin ne muut 9 500 patoa. Samalla syntyisi säätövoima tuulivoimalle. Sekin asia on nimittäin Suomessa ratkaisematta.
Sjöblom vakuuttaa, että maailman parhailla dieselgeneraattoreilla ja nykyaikaisilla vesiturbiinitekniikalla tämä kaikki on mahdollista.
– Ja nämä ratkaisut löytyvät ihan sohvalla istuen. Jos tällainen kriisi olisi yrityskentän hoidettavissa, kahden viikon päästä tietäisimme jo mistä tilataan generaattorit ja turbiinit. Jos tämä menee eduskuntaan, siellä kestää vuosia. Päätöksenteko on aivan liian hidasta.
Päättäjien kupla puhkeaa
Generaattorit ja vesivoima ratkaisivat omavaraisuusongelman. Mutta sen lisäksi sähkömarkkinat tarvitsevat Sjöblomin mielestä myös hintakaton ja se on 10 c/kWh.
– Sähköyhtiöt tuottavat nyt käsittämättömiä voittoja. Vesivoima on samanhintaista kuin ennenkin, samoin ydinvoima. Ainoastaan fossiilisten polttoaineiden hinta on elänyt, mutta kyse on joistakin kymmenistä prosenteista, ei tuhannesta, mikä on ollut sähköenergian hinnannousu.
Hintakatto tulisi Suomelle Sjöblomin mukaan halvemmaksi kuin Saksan malli. Siellä on annettu suoraa energiatukea.
– Jos tehdään lainsäädäntö, Suomi tukisi vain sitä osaa energiasta, joka pitäisi ostaa ulkomailta kalliilla.
Sjöblom kehottaa ottamaan mallia omavaraisesta, hintakaton säätäneestä Norjasta.
– Norjan teollisuudella ei ole minkäänlaista ongelmaa harjoittaa toimintaa.
Sjöblomin sähköenergian hinta on tällä hetkellä 2,47 c/kWh, tammikuussa sähköpörssissä hinta on 30–60 senttiä, eikä riittävyys ole edes taattu.
– Ja lisäksi voi tulla vaikkapa 400 sentin hintapiikki. Me voimme silloin pysäyttää sahan terät, mutta kaksi kolmasosaa sahan sähkönkulutuksesta tulee kuivauksesta, joka pyörii 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa.
Sjöblom sanoo, että yrittäjänä hän on oppinut kantamaan vastuun omista virheistään. Mutta nykyinen tilanne ei ole yritysten vika. Se on sekä Suomen että Euroopan päättäjien vika. Sjöblomin mukana päättäjät ovat eläneet kuplassa, joka nyt puhkeaa.
– Esimerkiksi varavoimaa on purettu ideologisista syistä, vaikka käyttöikää olisi jäljellä. Ei ole varauduttu sähköpulaan, johon olisi pitänyt varautua koko sen ajan, kun on ollut sähköverkkoja. Nykyinen kriisikin on kestänyt vuoden ja se olisi voitu ratkaista.
