Ala romahti, kun puolet kauppiaista teki ratkaisunsa – Myös Laihialla vedettiin kohtalokkaat johtopäätökset

Erilaiset markkinat ja myyntitapahtumat kuuluvat suomalaiseen kesään. Takavuosina niitä järjestettiin lähes joka kunnassa, mutta koronapandemian takia jotkin tapahtumat menivät tauolle. Osa markkinoista kuitenkin lopetettiin kokonaan. Yksi sellainen on 30 vuoden ikään päässyt Laihian markkinat.

– Vuoden 2019 markkinat jäivät viimeisiksi, sanoo tapahtumaa organisoineen Laihian yrittäjien puheenjohtaja Antti Holappa.

Yhdistys teki jo keväällä päätöksen, ettei se enää järjestä tapahtumaa.

– Mutta kuka tahansa voi ottaa ne nyt hoitaakseen ja hän saa käyttää Laihian markkinat -nimeä.

Holapan mukaan kaksipäiväisessä tapahtumassa kävi yhteensä noin 10 000 asiakasta. Suuresta väkimäärästä huolimatta sitä ei pystytty pitämään hengissä.

– Toiminta ei ollut enää kannattavaa. Se ei lyönyt leiville eikä markkinoita voi järjestää vain huvin vuoksi. Siinä on kova työ ja paljon kuluja.

Esimerkiksi lupaprosessi on työläs, minkä lisäksi pitää hankkia jätehuolto, siivous, sähköt ja järjestysmiehet.

– Kaikkea palvelua ei voi ostaa, sillä se tulee kalliiksi. Kökkäporukkaa on nykyisin vaikea löytää, ja monet haluavat korvauksen työpanoksestaan. Lisäksi osa markkinamyyjistä lopetti toimintansa pandemian aikana ja vetäytyi alalta.

Pitkän perinteen katkaiseminen ei ollut yhdistykselle helppoa, sillä Laihian markkinat on ollut laihialaisille ja lähialueelle merkittävä vuotuinen tapahtuma.

Elinkeino tuhottiin kahdessa vuodessa

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas sanoo, että suomalainen markkinaelinkeino melkein tuhottiin kahden koronavuoden aikana.

– Se tapahtui kohdentamalla rajoituksia ulkoilmassa tapahtuvaan markkinamyyntiin, kun samaan aikaan sisätiloissa sijaitsevien kauppakeskusten sallittiin toimia hyvin pienin rajoituksin. Markkina- ja tapahtuma-alalle ei saatu edes kustannustukia.

Kallaksen mukaan 40–50 prosenttia markkinamyyjistä on lopettanut toimintansa koronan aikana, koska heidät ajettiin ahdinkoon.

– Kun aikaisemmin myyjiä oli noin 12 000 yritystä, niin nykyään heitä on reilut 6 000. Esimerkiksi äskettäin pidetyillä Teuvan markkinoilla oli vain 35 myyjää, kun ennen koronaa heitä oli 100-120.

Hän arvelee, ettei ala elvy nopeasti entiselleen.

– Se on käynyt läpi tuhoisan kierteen, josta on vaikea nousta. Kaiken lisäksi polttoaineet ovat niin kalliita, että entinen tyyli, jossa maanantaina oltiin Joensuussa, tiistaina Vaasassa, keskiviikkona Turussa ja torstaina Kotkassa ei ole enää mahdollinen. Vain erikois- ja lähimarkkinat voivat enää kannattaa. Monia perinteisiä markkinoita odottavat suuret muutokset ja pahimmillaan lopettaminen.

Joillakin kesämarkkinoilla menee kuitenkin hyvin ja ne järjestetään. Sellainen on esimerkiksi Kristiinankaupungin nelipäiväiset kesämarkkinat 14.-17.7., jossa on lähemmäs 400 myyntipaikkaa. Takavuosina tapahtumassa on vieraillut noin 60 000 kävijää.

– Myyntipaikkojen kysyntä on ollut vilkasta. Myyntiin on tulossa paljon laatutavaraa myyntiin ja kansainväliset ruokamarkkinat. Osa entisistä markkinamyyjistä on kuitenkin lopettanut toimintansa, sanoo matkaneuvoja Helena Patoranta Kristiinankaupungin kaupungilta.

Hän korostaa, että markkinat on tilaisuus, johon tullaan ostamisen lisäksi viihtymään sekä tapaamaan ystäviä ja sukulaisia.

– Hotellit ja leirintäalueet ovat täynnä markkinoiden aikaan.

Seuraavaan on koottu joitakin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla tänä kesänä järjestettäviä markkinoita ja myyntitapahtumia. Esimerkiksi Vaasan kauppatorilla on joka sunnuntai rompetori, jossa voi myydä kirpputoritavaroita ilmaiseksi.

Kauhavan torilla järjestetään tulevana viikonloppuna perinteiset ohjelmalliset kesämarkkinat. Ylistarossa on kaksipäiväinen rompetori ja perinnetapahtuma Alapään nuorisoseuran pihapiirissä. Rompemyynnin lisäksi siellä on työnäytöksiä ja käynnistellään vanhoja vehkeitä. Veteraaniautoille on oma parkkipaikka.

Kesä–heinäkuun vaihteessa pidetään Närpiön tomaattikarnevaalit. Siellä myydään tomaatteja ja kurkkuja maailman pisimmältä tomaattipöydältä. Alavuden keskustassa järjestetään Alavus Ryskööt 1.-2.7. Kaskisissa on Kalarantapäivät 2.-3. heinäkuuta. Kalatuotteiden ja ruuan lisäksi myydään uniikkeja ja käsintehtyjä tuotteita.

Kristiinankaupungin Siipyyssä pidetään 2.7. Kiilin käsityöläismarkkinat. Siellä voi tutustua erilaisiin käsityötaitoihin, kuten villan kehräämiseen, karstaamiseen ja voin kirnuamiseen. Paikalla on myös vanhoja ajoneuvoja ja neulekahvila. Vierassatamassa on pohjalaisten limisaumaisten puuveneiden näyttely.

Seuraavalla viikolla vuorossa on Evijärven markkinat 9.7. ja Pirttikylän markkinat kotiseutumuseolla. Alahärmän Voltissa pidetään markkinat 14.7. Evijärven Vasikka-aholla on lähimarkkinat 17.7. Siellä on nähtävillä myös kotieläimiä. Viikon mittaisilla Pietarsaaren Jaakon päivät -tapahtumassa pidetään suurkirppis 18.7. ja Wanhanajantori 23.7. Heinäkuun 30. päivä järjestetään yksipäiväiset Köpingin markkinat Tervajoella. Seuraavana päivänä vuorossa ovat Ylistaron Joutopäivämarkkinat.

Elokuussa markkinoita on enää muutama. 12.-14.8. järjestetään Isonkyrön 1700-luvun markkinat, joka on valtakunnallisesti merkittävä käsityöläistapahtuma. Se pystytetään Isonkyrön vanhan kirkon kupeelle, jossa on historiallinen tunnelma. 13.8. pidetään myös Peräseinäjoen markkinat.

Juthbackan markkinat Uudessakaarlepyyssä ovat vuorossa 19.-20.8. Se on yksi Suomen suurimmista rompe- ja kirppismarkkinoista. Siellä on yli 700 myyjää ja noin 30 000 kävijää vuosittain.