Alipalkkaus matkalla rikokseksi, puhetta myös lastensuojelusta ja ilmastonmuutoksesta

Kansanedustaja Kim Bergin (sd.) tekemä lakialoite alipalkkauksen kriminalisoinnista on edennyt eduskunnan täysistuntoon. Berg pitää ongelmaa yhteiskuntaan pesiytyneenä ilmiönä, josta vain jäävuoren huippu on tiedossa.

– Aloitteessa esitetään alipalkkauksen kriminalisointia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten ulkomaalaisten ja nuorten työntekijöiden, suojaamiseksi hyväksikäytöltä, hän sanoo.

Bergin mukaan rangaistavaan tekoon syyllistyy työnantaja, joka jättää tahallaan noudattamatta työehtosopimuksessa määriteltyä palkkaa.

– Alipalkkaus asettuu nykyisen laisäädännön puitteissa harmaalle alueelle, minkä vuoksi siihen on vaikea puuttua rangaistuksellisesti. Alipalkkaus sijoittuu vakavan hyväksikäytön ja yksittäisten palkkaa koskevien erimielisyyksien välimaastoon, hän toteaa.

Bergin mukaan suomalaisilla on alipalkkauksen kriminalisoinnille vahva tuki. Palvelualojen ammattiliitto PAM:in selvityksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista aikuisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että työehtosopimuksen määräykset alittava palkka tulisi kriminalisoida ja maksaja tuomita rikoksesta.

– Kyse on sekä työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta että yhteiskunnallisesta tasa-arvosta. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan ja tapauksiin puututaan, Berg huomauttaa.

. Ilmastonmuutos vaatii määrätietoisia ratkaisuja Kansanedustaja Anders Norrback (r.) vaatii määrätietoisia toimia, jotta ratkaisuja lämpöaaltojen ja ääärimmäisten sääilmiöiden seurauksille voidaan kehittää.

– Tähän tarvitaan koko yhteiskunnan panostus, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, hän totesi ilmastonmuutoksen sopeutustoimia käsittelevässä keskustelussa eduskunnassa.

Norrback korosti energiahuollon ja kotimaisen ruoantuotannon edellytyksistä huolehtimista, sillä ne ovat hänen mukaansa toimivan yhteiskunnan perusta.

– Siksi myös RKP haluaa, että maatalouden tukipaketti annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian, hän toteaa.

Norrback muistuttaa, että viranomaisten ohessa myös yksityisille toimijoille suunnatut kannustimet ja hyvät toimintaedellytykset ovat tärkeitä, kun tulevaisuuden ratkaisuja haetaan.

. Mäenpää löytää lastensuojelusta ongelmia Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) pitää lastensuojelun tilannetta merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Hän järjesti aiheesta suuren suosion keskusteluillan marraskuun lopulla.

– Ymmärrän, että moni tehdyistä päätöksistä on tarpeellinen. On kuitenkin selvää, että järjestelmässä on myös merkittäviä ongelmia, Mäenpää sanoo.

Mäenpää pitää tärkeänä, että kotiin tuotava apua, esimerkiksi vanhemmuutta tukeva kotiapulainen sekä avohuoltoa on saatavilla riittävästi.

– Paras ratkaisu tilanteessa, jossa vanhemmat eivät pysty lastaan kasvattamaan, olisi antaa lapsi lähisukulaiselle kasvatettavaksi, hän toteaa.

Mäenpää pitää ongelmallisena, että lastensuojelu on myös liiketoimintaa. Vaikka Suomessa on erittäin päteviä liiketoimintana lastensuojelua harjoittavia yrityksiä, löytyy myös muunlaisia esimerkkejä.

– Jotkut tekevät työtään sydämellä ja kutsumuksesta, mutta jos lastensuojelua harjoittavat konsernit ja terveysjätit, saattaa lasten etu jäädä voitontavoittelulle toiseksi, hän toteaa.

Mäenpään järjestämä ensimmäinen lastensuojeluilta saa jatkoa tammikuun lopulla, kun hän järjestää eduskunnan kansalaisinfossa toisen keskustelutilaisuuden aiheesta.

Kirjaudu sisään

Alipalkkaus matkalla rikokseksi, puhetta myös lastensuojelusta ja ilmastonmuutoksesta

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Alipalkkaus matkalla rikokseksi, puhetta myös lastensuojelusta ja ilmastonmuutoksesta

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje