Anteron Aittamuseo esittelee mennyttä aikaa – Lottovoitto laajentaisi museota reippaasti

Vimpelissä, aivan tien 68 vieressä, on yksi Suomen erikoisista kesämatkailukohteista. Ilkka kertoi vuonna 2002 Anteron Aittamuseon avajaisista, nyt Antero Mattila viettää kesää museoisäntänä jo 20:ttä kertaa.

– Pääosa museon tavaroista on isäni isoisän Matti Mattilan vanhoja työkaluja ja tarve-esineitä. Niitä pikkupoikana ihmettelin ja niillä sai leikkiäkin. Nyt hänen kehittelemänsä narunpunontakone on harvinaisuus, Mattila miettii.

Omien kokoelmien lisäksi museossa on paljon lahjoitettua tavaraa. Mattila ei enää joka päivä museoonsa tallustele, joten tälläkin kertaa kokoelman koostumus on osittain yllätys.

– Katsos, tuollaistakin on tänne tullut, Mattila ihmettelee lahjoittajan tuomia tavaroita.

. "Piti saada itsensä liikkeelle" Alkunsa museo sai sen jälkeen, kun Mattila sairastui vakavasti vuonna 1998. Toimeliaan maanviljelijän piti opetella uudestaan kaikki kävelystä ja puhumisesta lähtien ja jostain piti keksiä motivaatio lähteä liikkeelle.

– Aloin sitten koota vanhoja tavaroita yhteen.

Kokoelma on laajentunut niin, että aitta alkaa käydä ahtaaksi. Pihaan onkin kohonnut myös Anteron Latomuseo ja läheisellä kydöllä olevasta ladosta löytyy lisää tavaraa.

– Jos saisin lottovoiton, niin rakentaisin museolle kunnollisen kokoisen hallin, johon kaikki tavarat saisi hyvin esille, Mattila haaveilee.

Lottovoitolle olisi toki muutakin käyttöä. Mattila itse tuntee museon esineet ja vanhojen työkalujen käyttötarkoituksen, onhan hän niitä pyöritellyt pikkupojasta lähtien. Seuraaville sukupolville tavarat alkavat kuitenkin olla jo arvoitus, jonka ratkaisemiseen tarvittaisiin luettelo museoesineistä kuvineen ja selostuksineen.

– Siinä olisi jollekin hommaa, Mattila tuumii.

. Vuosisatojen historia sukutilalla Museon esineiden ensimmäinen omistaja, vuonna 1841 syntynyt ja vuonna 1936 kuollut Matti Jaakonpoika Mattila (aiemmin Storstrang ja Männikkö) oli varsinainen monitoimimies. Maanviljelyn lisäksi hänen repertuaariinsa kuuluivat muurarin ja sepän työt. Näiden lisäksi mies oli myös itseoppinut hammaslääkäri.

– Hän teki itse pihdit, joilla kiskoi kipeitä hampaita ihmisten suusta, Mattila kertoo.

Miestä jokaista varmasti hirvittäisi päästää itseoppinut hammaslääkäri purukalustonsa kimppuun, mutta museossa käyneiden hammaslääkäreiden mukaan hammastohtori oli ollut edellä aikaansa.

– Itsetehdyissä pihdeissä on kuulemma aivan sama muoto kuin nykyisissäkin, Mattila toteaa.

Viime vuosituhannelta peräisin olevien esineiden lisäksi Antero Mattila on itsekin laajentanut kokoelmia. Jonkin sortin keräilijäksi tunnustautuva mies on keräillyt muun muassa mainoslippalakkeja ja erilaisia pinssejä.

– Niistä arvokkain on Helsingin Olympialaisten rintamerkki vuodelta 1952.

Korona vaikutti osaltaan myös Anteron Aittamuseon toimintaan. Museo on parina edellisenä kesänä toiminut omatoimiperiaatteella ja perinteinen museopäivä, jota Aittamuseolla on aina vietetty heinäkuun ensimmäisenä lauantaina, jäi pois ohjelmasta.

– Jos virtaa riittää, niin museopäivä pidetään taas tänä vuonna. Juhlapuhujakin on jo lupautunut paikalle, Mattila paljastaa.

Sun, 7/3

Kirjaudu sisään

Sun, 7/3

Anteron Aittamuseo esittelee mennyttä aikaa – Lottovoitto laajentaisi museota reippaasti

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin