Apteekkariliitto tyrmää kaupan vaatimukset lääkkeiden myynnin sallimisesta ruokakaupoissa – Liiton johtaja vertaa taksiuudistuksen kohtaloon

Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akseli vaati Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa viime viikolla lääkkeiden myynnin – myös reseptilääkkeiden myynnin – sallimista vähittäiskauppojen alaisuudessa.

. – Lääkkeethän meille määrää lääkäri. Mutta sen jälkeen reseptilääkkeen luovutuksen voi hoitaa farmaseutti tai proviisori myös K-kaupassa, Akseli totesi.

Myös S-kaupparyhmä pitää tärkeänä, että Suomessa käynnistettäisiin tulevan hallituskauden aikana apteekkisääntelyn ja -talouden kokonaisuudistus, joka pitää sisällään omistusrajoitteen purkamisen, hintakilpailun laajentamisen sekä vain verkossa toimivien apteekkien sallimisen.

. S-ryhmä on kertonut, että se voisi perustaa apteekkeja vaikka ABC-asemille.

. Apteekki on osa terveydenhuoltoa Apteekkariliitto ei kaupan vaatimuksia hyväksy. Liiton toimitusjohtajan Merja Hirvosen mukaan kysymys on pohjimmiltaan siitä, mitä apteekkitoiminnalta halutaan.

. – Päivittäistavarakauppa selvästi pitää lääkehuoltoa vain kauppana eli lääkkeiden myymisenä. Apteekki on kuitenkin osa terveydenhuoltoa.

Hirvosen mukaan juuri tällä hetkellä nähdään ”aika raadollisella tavalla”, kuinka apteekit paikkaavat terveydenhuollon kriisiä olemalla oikeastaan ainoa paikka, jossa suomalainen voi keskustella terveydentilastaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ilman ajanvarausta.

. – On kysyttävä, haluammeko että apteekki on jatkossakin terveydenhuollon yksi piste, vai onko se pelkkä lääkekauppa?

. Terveyshyödyt pitää punnita Jos puhutaan markkinaehtoisesta toiminnasta, silloin pitää Hirvosen mukaan hyväksyä myös se, että kilpaillaan markkinaosuuksista.

– Ja silloin ehkä pyritään myymään lääkkeitä mahdollisimman paljon. Apteekeissa on perinteisesti pyritty seuraamaan, ettei lääkkeissä ole liikakäyttöä eikä alikäyttöä. Farmaseutin ja proviisorin työ on todella merkityksellistä lääkkeen käytön ja koko lääkehoidon ohjauksessa.

. Hirvonen epäilee myös lääkemyynnin vapauttamisen terveyshyötyjä. Esimerkiksi hän ottaa nikotiinikorvausvalmisteet, joiden myynti sallittiin myös kaupoissa reilu 15 vuotta sitten.

– Nyt on sitten nähty, että niiden myynti on valtavasti kasvanut ilman merkittävää terveyshyötyä. Tutkijat, samoin kuin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmäkin, on esittänyt niiden palauttamista takaisin apteekkeihin.

. Apteekkipalvelut keskittyisivät Myynnin vapauttaminen saattaisi Hirvosen mukaan johtaa myös pienten kuntien lääkepalvelujen heikkenemiseen.

Apteekki on nyt lakisääteinen julkinen palvelu, joka toimii yksityisen yrittäjyyden varassa, ja jonka sijaintia ohjataan.

. – Jos sijainninohjaus ja luvanvaraisuus poistuu, se johtaa herkästi siihen, että apteekit alkavat keskittyä suuriin keskuksiin. Kaupasta saisi sitten joitakin lääkkeitä, mutta laajan valikoiman palvelu lähtisi muualle. Olisiko tämä sitten asiakkaan etu? Hirvonen kysyy.

. Ei pidä tehdä rajuja muutoksia Apteekkariliitto on sitä mieltä, että apteekkitoimintaa pitää uudistaa ja sitä sosiaali- ja terveysministeriö parhaillaan tekeekin.

Hirvonen kuitenkin varoittaa kovin rajuista muutoksia, ettei käy kuten taksiuudistuksessa.

. – Siinäkin vapautettiin sääntely ja liberalisoitiin toimintaa. Tavoitteena oli, että hinnat laskisivat ja taksien saatavuus paranisi. No, hinnat eivät ole laskeneet ja saatavuus on parantunut ainoastaan suurimmissa kaupungeissa. Uskon, että poliitikot ymmärtävät tehdä apteekkiuudistusta pienin askelin ja harkitusti.

. Suomi ei ole apteekkien takapajula Kauppa vetää usein esille sen, että lääkemyynnin sallimisessa muut maat, kuten Ruotsi, ovat jo Suomea edellä.

– Ruotsissa lähtötilanne oli aivan erilainen kuin meillä, sillä siellä apteekit olivat valtion monopoli, apteekkeja oli harvassa ja aukioloajat lyhyet, minkä vuoksi lääkkeiden saatavuus oli aiemmin huono. Vasta nyt aukioloajat alkavat olla lähellä Suomen tasoa, mutta apteekkeja on asukaslukuun suhteutettuna edelleen vähemmän kuin Suomessa, Hirvonen tietää.

. Hän huomauttaa vielä, että Euroopassa on kymmenen muutakin maata, joissa on samanlainen ammattilaisten eli proviisoreiden omistajuuteen perustuva apteekkijärjestelmä kuin Suomessa.

– Näitä maita ovat esimerkiksi Saksa, Ranska ja Espanja. Sellaisen mielikuvan maalaaminen, että Suomi olisi jotenkin jälkijunassa, on aivan väärä, Hirvonen toteaa.

Kirjaudu sisään

Apteekkariliitto tyrmää kaupan vaatimukset lääkkeiden myynnin sallimisesta ruokakaupoissa – Liiton johtaja vertaa taksiuudistuksen kohtaloon

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje