Arkkipiispa sanoo erikoishaastattelussa, että poikkeusolot aiheuttivat suoraan sanottuna sosiaalisen kriisin

SEINÄJOKI, TURKU

. Koronapandemia on pitänyt suomalaisia kuristusotteessaan jo vuoden päivät.

. Arkkipiispa Tapio Luoma kertoo Ilkka-Pohjalaisen erikoishaastattelussa ajatuksiaan pitkittyneestä kriisistä ja sen koettelemuksista ihmisille.

. Voi hyvin väittää kirkon edelleen tunnustelevan kansakunnan pulssia. Hieman alle 70 prosenttia suomalaisista kuuluu yhä evankelisluterilaiseen kirkkoon.

. Joulukuussa 2020 kirkon jäsenmäärä oli 3 743 783.

. Miten koronapandemia on muuttanut suomalaisten tuen ja avun tarvetta?

. – Jo viime keväänä avuntarve kirkon diakoniatyössä lisääntyi.

. Avun tarpeen taustalta löytyy konkreettisia taloushuolia, kun irtisanomiset ja lomautukset piinaavat perheitä.

. Kirkkohallituksen mukaan diakoniatyön kautta kohdattuja ihmisiä oli viime vuonna kaikkiaan 566 412, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

. Samaan aikaan diakonian kautta myönnettyjen avustusten kokonaismäärä nousi 8,4 miljoonaan euroon viime vuonna edellisvuoden 6,6 miljoonasta eurosta.

. Kirkon jakamien ruokakassien määrä kaksinkertaistui noin 264 000 kassiin ja diakoniaruokailujen määrä puoliintui noin 105 000 ruokailuun. Korona selittää muutoksia.

. Yhtä lailla tilausta on ollut henkisellä tuella, kun ihmisten tapa olla keskenään tekemissä mutkistui.

. – Poikkeusolot aiheuttivat suoraan sanottuna sosiaalisen kriisin. Seurauksena on monenlaista ahdistusta, Luoma tiivistää. Kirkko on pyrkinyt tarjoamaan kriisin keskellä ihmisille erityisapua.

. – Kirkon apuun on tukeuduttu. Vaikea sanoa, paljonko avuntarve on pitkässä juoksussa kasvanut, mutta tuen tarpeen terävöityminen on ollut selkeästi havaittavissa.

. Arkkipiispa kertoo etäyhteyksien mahdollistaneen keskustelujen ylläpidon seurakuntalaisten kanssa, vaikka kasvokkain tapaaminen on normaalioloissa kirkon luontainen väylä kohdata ihminen.

. Ikäihmisten yksinäisyys ja nuorten vähäiset kontaktit . Erottuuko kärsijöiden joukosta jotain erityispiirteitä?

. – Tämä koskee kaikkia ihmisiä. Erityistä huolta kannamme tietysti vanhusväestöstä, miten ikääntyneet ihmiset jaksavat tämän keskellä.

. Ikääntyneiden joukossa elää paljon suomalaisia, jotka ovat tottuneet olemaan yksin. Kaikille yksinolo ei kuitenkaan ole helppoa.

. – Kun ei välttämättä ole pystynyt tapaamaan normaaliin tapaan edes omia läheisiään, se on ollut omiaan herättämän ahdistusta.

. Senioriväki on osittain eristyksissä, kun yhteiskunta pyrkii selviytymään ihmiskontakteista ja sosiaalisista tilanteista etäyhteyksien avulla.

. – Monella ikääntyneellä ei ole edes taitoja ja mahdollisuuksia turvautua etäyhteyksiin, Luoma muistuttaa.

. Luoma kertoo kantavansa aidosti huolta myös lapsista ja nuorista, joiden harrastustoiminta on kärsinyt melko lailla.

. Nuorelle on tärkeää, että pystyy peilaamaan omaa kasvuaan ikätoverin kokemuksiin.

. – Ylipäätään se, ettei ole voinut kokoontua omanikäisten kanssa, luo merkittävä loven kasvavan nuoren minäkuvaan ja identiteetin rakentamiseen, hän pelkää.

. Julkisuudessa koronakriisiä on verrattu 1990-luvun alun lamavuosiin, jotka aiheuttivat nykypäivään ulottuvia henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haavoja.

. Luoma on luottavainen, että yhteiskunnan rakenteet ovat paremmassa kunnossa nyt kuin 90-luvun alussa.

. Siitä huolimatta nykypäivän lapsia ja nuoria kohtaa melkoinen sukupolvikokemus. Parhaimmillaan abit valmistautuvat jo kolmansiin yo-kirjoituksiinsa pandemian varjossa.

. – Jää nähtäväksi, mitä koronapandemia aiheuttaa ihmisille pitkällä tähtäimellä. Luulen, ettei tästä kovin äkkiä selvitä. Hännät, jotka tästä jäävät, saattavat olla hyvin pitkäkestoisia. Vähintään muistijäljen tämä jättää.

. Ihmiset alkavat toisen koronakevään aikana jo osittain väsyä jatkuvien rajoitusten ja suositusten sekamelskaan.

. Pitkittynyt kriisi lisää myös ristiriitoja.

. Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on toisaalta peukutettu, että ihmiset pitävät kotimaanmatkailua elossa matkustamalla talvilomalla pohjoisen lomakeskuksiin.

. Toiset taas paheksuvat, että etelän hiihtolomalaiset toimivat koronalinkoina niin laskettelukeskuksissa kuin palattuaan takaisin kotikonnuilleen.

. Miten kansan keskuuteen syntynyttä eripuraa voi lieventää?

. Ilmassa on monenlaista ristiriitaa. Arkkipiispa palaa takaisin sosiaaliseen kriisiin.

. – Koskaan aikaisemmin meidän sosiaalista kanssakäymistämme ei ole rajoitettu. Tämä on ainutlaatuinen jopa sodan kriisiin verrattuna, koska silloin ihmiset saattoivat kokoontua kirkkoon ahdistusta purkamaan. Tai hakeutua yhteen saadakseen voimaa toinen toisistaan.

. Samaa yhdessäoloa tarvittaisiin nyt.

. – Tämä on niin paradoksaalista, koska rajoitustoimet ovat täysin välttämättömiä ja niitä on syytä ehdottomasti noudattaa. Samaan aikaan niiden tunnistettava varjopuoli aiheuttaa sosiaalisen kriisin, joka toisaalta ajaa meitä erilleen.

. Erilleen ajautumisesta taas voi syntyä väärinymmärryksiä, riitaisuuksien lietsontaa ja kitkaa ihmissuhteisiin.

. – Ongelmat myös kodeissa saattavat kärjistyä. Tilanne pakottaa perheenjäseniä olemaan aika tiiviisti yhdessä, kun ei pääse kodin ulkopuolisiin harrastuspaikkoihin tai muihin rientoihin.

. Luoma ottaa esiin myötätunnon.

. – Yritys ymmärtää toista ihmistä voisi olla avuksi ja tosi tärkeää.

. Terveysviranomaiset pelkäävät, että väsymys tai piittaamattomuus maski- ja turvavälisuosituksista ja rajoituksista saattaa johtaa uusiin joukkotartuntoihin ja altistuksiin.

. THL kertoi 10.3., että Suomessa on raportoitu peräti 779 uutta koronatartuntaa.

. Mikä on viestisi suomalaisille, että jokainen jaksaa kantaa vastuuta omasta ja muiden terveysturvallisuudesta vielä tulevat kuukaudet ennen kuin joukkorokotuksista on saatu kattava laumasuoja?

. – Meidän on syytä kuunnella asiantuntijoita ja luottaa heidän arvioonsa esimerkiksi maskien hyödyllisyydestä.

. Luoma korostaa henkilökohtaista vastuuta.

. – Kriisiaikoina kyse ei ole koskaan pelkästään minusta.

. Luoma näkee, että kriisin loppuvaihe on työläs, vaikka välillä toivo on virinnyt.

. – Viime keväänä ajattelimme, että syksyllä tätä ei varmasti enää ole. Sitten toinen aalto veti vähän mattoa toivon jalkojen alta. Sitten luvattiin rokotetta, joka tuli, mutta ei ollenkaan siinä volyymissä kuin oletettiin. Ja taas lähtivät tartunnat nousuun.

. Tavallaan epätoivo ja toivo ovat sahanneet ylös ja alas kuin vakavan koronatartunnan saaneen oireet.

. – Niiden vaihtelu on kuluttavaa.

. Kärsivällisyyttä kriisi vaatii kaikilta.

. – Ja luottamusta siihen, että jonain päivänä sosiaalinen kanssakäyminen on mahdollista, kun kaikki tämä on ohi. Voitonpäivä koettaa, se on selvä asia.

. Suomen terveydenhuolto on selvinnyt pandemiasta vaikeine virusmuunnoksineen. Silti osastohoitoa tarvitsee yhä useampi.

. Haastatteluhetkellä sairaalahoidossa on koronaviruksen vuoksi 256 ihmistä, joista tehohoidossa 43.

. Mikäli terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuu vakavien koronatartuntojen takia liikaa, joudutaan pahimmassa tapauksessa tekemään lääketieteellistä riskinarviointia ja priorisointia, ketkä saavat tehostettua hoitoa.

. Arkkipiispa luottaa siihen, että Suomessa pystytään tiukoissa paikoissa eettisesti kestäviin ratkaisuihin.

. – Luotan täysin terveydenhuollon ammattilaisten hyvään eettiseen harkintaan. Meillä on ammattitaitoinen joukko hoitamassa kansanterveyttä ja kriisiä.

. Väitöskirjassaan Luoma käsitteli teologian ja luonnontieteiden suhdetta.

. Mistä kertoo, että niin Suomessa kuin maailmalla erityisesti sosiaalisessa mediassa mellastaa äänekäs vähemmistö, joka levittää salaliittoteorioitaan, tiedevastaisuuttaan ja nyt ajankohtaisesti rokotekriittisyyttään?

. – Se kertoo, että on halua löytää yleispätevä vastaus mielen päällä pyöriviin vaikeisiin ja ahdistaviin kysymyksiin.

. Yksinkertaisten huuhaa-vastausten avulla on Luoman mukaan helppo löytää syyllisiä pandemian puhkeamiseen. Kiusaus siihen on ainakin suuri.

. – Tuntuu ehkä helpommalta, jos tälle kaikelle löytyy syyllinen. Silloin oman turvallisen olon saavuttamisen hintana on, että luovutaan siitä, mikä on todeksi havaittua ja tieteellisillä faktoilla todeksi osoitettua.

. Ihminen voi lähteä rakentamaan käsitystään todellisuudesta aika villienkin spekulaatioiden varaan.

. – Se on minusta hirmuisen vaarallista.

. Taustalla väijyy epävarmuus.

. – Epävarmoina aikoina ihminen haluaa varmuutta. Elämä vaan on sellaista, ettei kaikesta voi saada varmuutta.

. Tärkeää on, että tieteellisten varmuuksien lisäksi ei haettaisi epävarmuuksien lääkkeeksi spekulaatioita ja salaliittoteorioita.

. Kirkon ylimpänä viranhaltijana Luoma tarjoaa tilalle mieluummin luottamusta tieteen lisäksi toisiin ihmisiin ja Jumalaan.

. – Kristillisestä näkökulmasta on oleellista, että kaikki tämä on viime kädessä myös Jumalan käsissä.

. Populismin nousu ja kaipuu vahvoihin johtajiin on nostanut globaalisti päätään jo vuosia ennen koronaa. Suomikaan ei ole turvassa populisteilta.

. Herättääkö populismin nousu huolta?

. – Sikäli herättää, jos ajankohtaisiin vaikeisiin kysymyksiin hyväksytään liian helposti ratkaisuja, jotka valottavat asiaa vain yhdeltä kannalta.

. Kyse on Luoman mukaan usein pelkästään tunteisiin vetoamisesta, jossa mustamaalataan sovinnaista tulkintaa todellisuudesta.

. Populisti tarjoaa kannattajalleen helpoksi vastaukseksi myös syyllistä, ulkopuolista vihollista.

. – Oman rakentavan vaihtoehdon tarjoaminen ei olekaan populistille enää yhtä selvää. Näkökulma jää ohueksi.

. Arkkipiispaa ei yllätä niinkään se, että päättäjä voi turvautua viesteissään populistisiin keinoihin.

. Enemmän huolettaa, löytyykö vastaanottajalta tarpeeksi rakentavaa kriittisyyttä.

. – Ihmisten on tärkeää pysyä kriittisenä, millaista tietoa ja millä tavalla tietoa meille tarjotaan, Luoma päättää.

. Heikki Peltokangas

Fri, 8/19

Kirjaudu sisään

Fri, 8/19

Arkkipiispa sanoo erikoishaastattelussa, että poikkeusolot aiheuttivat suoraan sanottuna sosiaalisen kriisin

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin