<p>Business Finland myönsi viime vuonna pohjalaismaakuntiin suuren summan avustusta, lainaa ja tutkimusrahoitusta. Pohjanmaan kokonaispotti nousi yli 22 miljoonaan euroon, ja Etelä-Pohjanmaankin osuus oli lähes 6 miljoonaa euroa.</p>.<p>– Pohjalaismaakunnissa näkyy vahva yrittäjämentaliteetti. Alueella toteutetaan etunenässä vihreän siirtymän tutkimusta ja uuden teknologian investointeja, luonnehtii rahoitusasiantuntija<strong> Mika Niskanen</strong> Business Finlandin toimipisteestä Vaasasta.</p><p>Niskanen pitää Pohjanmaata voittajana siinä, että maakunnassa osataan hyödyntää rahoitusmahdollisuuksia. </p><p>– Alueen keskiarvo olisi kuusi miljoonaa euroa vuodessa väestömäärän ja tuotekehitysintensiivisyyden perusteella.</p><p>Etelä-Pohjanmaan rahoitussumma on normitasoa.</p><p>– Kummallakin alueella menee kuitenkin hyvin tuotekehityksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Täällä osataan hyödyntää julkisia rahoitusmahdollisuuksia, Niskanen sanoo.</p>.<h2>Vihreä siirtymä näkyy rahoituspäätöksissä</h2><p>Valtakunnallisesti Business Finland jakoi tutkimus- ja kehittämistyön projekteihin 826 miljoonaa euroa.</p><p>Yritysten innovaatiorahoitusta oli 503 miljoonaa euroa, siitä meni hieman yli puolet pienille ja keskisuurille yrityksille. Pohjanmaalla yritysprojektien osuus oli 19,3 miljoonaa euroa ja Etelä-Pohjanmaalla 5,4 miljoonaa euroa.</p><p>– Tuemme rahoituksellamme parhaiden yritysten kasvua. Koko maailmassa on nyt vihreä siirtymä pop eli vähemmän hiilidioksidia tuottavat ratkaisut ja kiertotalous. Erityisesti Pohjanmaan yritykset ovat siinä matkassa.</p>.<p>Taulukossa näkyvät Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Business Finland -rahaa eniten saaneet toimijat.</p><p>Kärkikuusikkojen teemat liittyvät tutkimukseen, innovaatioiden kehittämiseen ja energiaklusteriin. Projektit painottuvat vähähiilisiin energiateknologioihin ja kiertotalouden ratkaisuihin.</p><p>Niskanen toteaa, että energiateknologia on Pohjanmaan teollisuuden osaamisaluetta.</p><p>– Lisäksi moni meiltä rahaa saanut pohjalaisyritys suuntaa ulkomaille. Vientiyritykset ovat hyötyneet paljon siitä, että vihreä siirtymä on ajankohtaista ja tulevaisuutta.</p><p>Hän jatkaa siitä, että Pohjanmaalla on runsaasti sähköteknistä osaamista ja Etelä-Pohjanmaan laaja konepajatoiminta tukee rannikkoalueen vientiteollisuutta.</p><p>– Ne toimivat tiiviissä yhteistyössä.</p>.<p>Vihreään siirtymään liittyvässä rahoituksessa on usein kyse uusiutuvista polttoaineista, kuten vedystä, sekä älykkäistä energiaverkoista, aurinkopaneeleista ja sähkön- ja lämmönvarastointiratkaisuista.</p><p>– Jonkin verran alle puolet viime vuoden päätöksistä koski aurinkopaneeli-investointeja. Pohjanmaalla rahoituspäätöksiä oli 156 ja Etelä-Pohjanmaalla 107. Päätökset kattavat kaikki Business Finlandin rahoituspäätökset maakuntien alueelle.</p>.<h2>Pohjanmaalla peräti kaksi veturia</h2><p>Niskanen kertoo, että Suomessa on joitakin Business Finlandin rahoittamia veturihankkeita. Ne ovat isojen innovaatioyritysten tapa luoda tutkimuksen ja innovoinnin yhteistyöverkostoja.</p><p>Pohjanmaalta vetureita ovat Wärtsilä Finland Oy (v. 2021 lähtien) Vaasasta ja viime vuonna suurimman innovaatiorahoituksen, kymmenen miljoonaa euroa saava Mirka Oy Jepualta Uudestakaarlepyystä.</p><p>– Harvassa maakunnassa on kahta veturia. Suomen tavoitteena on nostaa innovaatiotoiminnan osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämäkin veturikaksikko on siinä hyvänä apuna, Niskanen lisää.</p>.<p>Wärtsilä Finland kokoaa veturirahoituksella yritysverkostoja vähähiilisen energiatuotannon edistämiseksi.</p><p>Mirkankin tavoitteena on kehittää vähähiilisiä ratkaisuja jälleenvalmistus- ja kunnostusteollisuudelle ja luoda eri aloja yhdistävä ekosysteemi. </p><p>– Samalla syntyy vientiä, työpaikkoja ja taloudellista hyötyä koko tulevalle verkostolle, sanoo Mirkan toimitusjohtaja <strong>Stefan Sjöberg</strong>.</p>.<p>Oleellista on kiertotalous.</p><p>– On tärkeää saada pidennettyä monen alan tuotteiden, kuten pesukoneiden ja älypuhelinten elinikää. Siihen on syytä kehittää Suomeen oma toimintansa. Tuotteet pysyvät käytössä nykyistä pidempään, jos niihin vaihdetaan varaosia ja huolletaan järjestelmällisesti, Sjöberg kertoo.</p><p>Hänen mukaansa Mirkan osuus toiminnassa olisi siinä, että yrityksen valmistamilla hiomatuotteilla ja -koneilla voisi huollossa käsitellä pintoja uuden veroisiksi.</p><p>Miten muuten yritys koittaa vauhdittaa vihreää siirtymää?</p><p>– Etsimme hiomatarvikkeisiimme kierrätettyjä materiaaleja ja uusia biomateriaaleja, kuten kuituja tai uuden tapaisia hiomajyviä.</p>.<h2>Vaasan yliopistolle rahoitusta molemmissa pohjalaismaakunnissa</h2><p>Molempien maakuntien TOP 6 -listalla on Vaasan yliopisto. Se sai Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 2,6 miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta.</p><p>– Se on päässyt hyvin mukaan Wärtsilän veturin tutkimusteemoihin, joissa ovat keskiössä vähänhiilisyys ja kestävä kehitys. Yliopistolla on lähtenyt liikkeelle seitsemän projektia, se on paljon, Mika Niskanen sanoo.</p><p>Hänen mukaansa luvut osoittavat, että Wärtsilän luoma yhteistyöverkosto toimii.</p>