Edellinen Suomen sisällä voimassa ollut matkustuskielto purettiin elokuussa 1946 – Rajoitukset ja sääntely olivat vain pieni osa sodanajan kansalaisen henkistä ja fyysistä painolastia, muistuttaa sotahistorioitsija

Valtioneuvoston tavoite on, että Uusimaa eristetään koronaviruspandemian leviämisen estämiseksi tai ainakin kulkutaudin hidastamiseksi 19.4. saakka.

. Edellisen kerran Suomessa on liikkumista rajoitettu sota-aikana, Lapin sodassa, jota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.

. Toisen maailmansodan jälkimaininkien poikkeusoloista tietää Mikko Karjalainen , joka toimii sotahistorian apulaisprofessorina Sotataidon laitoksella, ja hänen erikoisalanaan on erityisesti Suomen sotien historia, vuodet 1939–1945.

. – Sota-ajan 1939–1945 suomalaiselle ihmiselle erilaiset rajoitukset olivat arkipäivää, Karjalainen muistuttaa.

. Laki sotatilasta antoi monen muun asian ohella esimerkiksi valtuudet tarpeen mukaan rajoittaa ihmisten oikeutta kulkea paikkakunnalta toiselle tai oikeutta oleskella sotilaallisesti tärkeillä paikkakunnilla,

. – On hyvä muistaa, että tuolloin rajoitukset ja sääntely olivat kuitenkin vain pieni osa sodanajan kansalaisen henkistä ja fyysistä painolastia. Raskaampi koettelemus oli tietenkin kuolemanpelko: rintamilla läsnä jatkuvasti ja kotirintamalla läsnä ajoittain esimerkiksi vihollisen ilmapommitusten myötä.

. Sotahistorioitsijan mukaan asian voi nähdä myös siten, että Lapin sodan alkaessa suuri osa suomalaisista oli jo edeltävien talvi- ja jatkosodan aikana kasvanut valtiovallan asettamiin rajoituksiin tuntien vastuunsa ja velvollisuutensa.

. Rajoitettiinko tuolloin liikkumista koko maassa vai ainoastaan Lapissa?

. – Ennen varsinaisen Lapin sodan alkamista valtaosa Lapin alueen siviiliväestöstä oli jo evakuoitu pois alueelta. Näin ollen liikkumisen rajoittamisen sijaan olisi ehkä pikemminkin puhuttava matkustamisen rajoittamisesta, Karjalainen perustelee.

. Jatkosodan päättyessä syyskuun alussa 1944 alkoi siviiliväestön evakuoiminen Lapin alueelta etelään.

. Käytännössä syyskuun aikana evakuoitiin noin 100 000 siviiliä. Heistä noin puolet siirtyi Ruotsin puolelle.

. Lisäksi pienempi osa väestöstä pakeni kotiseutujensa metsiin.

. – Tässä vaiheessa Lapissa oli siis liikennettä rautatiet ja huonokuntoinen tiestö täynnä. Yli 200 000 saksalaista vetäytyi kohti Norjaa ja suomalaiset siviilit kohti etelää.

. Lapin asukkaiden evakuointi oli yleisesti kansalaisten tiedossa, sillä Suomen lehdistö uutisoi asiasta hyvinkin taajaan.

. – Lehtien palstoilla tuotiin esille se, miten evakuointi tapahtui "Lapin ja koillisen rajaseudun pitkien välimatkojen sekä kulkuneuvojen puutteen vuoksi vaikeissa olosuhteissa".

. Koko Lappi ja useita kuntia Oulusta matkustuskieltoon . – Sisäasiainministeriö antoi 8. syyskuuta 1944, muutama päivä jatkosodan päättymisen jälkeen päätöksen, jolla koko Lapin lääni ja Oulun läänistä useamman kunnan alue asetettiin matkustuskieltoon.

. Matkustuskiellon alaisella alueella tarkoitettiin aluetta, johon Suomen kansalainen ei saanut matkustaa ilman poliisin lupaa tai ulkomaan kansalainen ilman Valtiollisen poliisin lupaa.

. – Marraskuun alussa 1944 Pohjois-Suomen matkustuskieltoaluetta hieman supistettiin, mutta yhä edelleen kielto koski Pohjois-Suomessa Lapin läänin aluetta kokonaisuudessaan pois lukien Simon kunta ja Oulun läänistä Taivalkosken, Kuusamon, Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Kuhmon kuntia.

. Muualla maassa muun muassa Ahvenanmaan maakunta oli samalla tavoin matkustuskiellon alaisena, kuten usea kunta uuden itärajan läheisyydessä.

. Millä aikavälillä liikkuminen oli rajoitettua?

. – Sisäasianministeriön päätöksellä matkustuskielto Lapin läänin alueelle, siis ilman poliisin lupaa, astui voimaan 8. syyskuuta 1944.

. – Rajoituksia oli vielä pitkään Lapin sodan päättymisen jälkeen, sillä vasta elokuun 21. päivänä 1946 sisäasiainministeriö antoi päätöksen matkustuskiellon purkamisesta useimpiin Pohjois-Suomen kuntiin. Sen jälkeen esimerkiksi Rovaniemelle saattoi matkustaa vapaasti.

. Miten liikkumisen valvonnassa onnistuttiin?

. – Ainakin aikakauden sanomalehtien sivuilta on nähtävissä, että matkustuskieltoja kyllä valvottiin.

. – Esitettiinpä joidenkin lehtien sivuilla tammikuussa 1945 kysymys, että olisiko matkustuskielto syytä kumota niihin Lapin läänin kuntiin, joihin asukkaita on jo palannut asuinpaikoilleen.

. Fakta: Lapin infra tuhoutui sodassa . Lapin sotaan painosti Neuvostoliitto, joka halusi suomalais-saksalaisen aseveljeyden päättyvän konkreettisesti.

. Lapin sotaa on nimitetty myös lasten ristiretkeksi. Suomalaiset olivat nimittäin joutuneet välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti kotiuttamaan vanhempien ikäluokkien sotilaat joulukuussa 1944.

. Aselevon ehtojen mukaan Suomi oli tyhjennettävä saksalaisista joukoista syyskuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen maahan jääneet joukot oli riisuttava aseista ja internoitava eli vangittava ja luovutettava Neuvostoliitolle.

. Syyskuun puolivälistä aina Tornion maihinnousuun 1. lokakuuta 1945 suomalaiset ja saksalaiset kävivät Lapissa eräänlaista valesotaa, "syysmanöövereja". Tarkoituksena oli välttää aseellista taistelua, ja saksalaiset aloittivat vetäytymisen aiemmin laadittujen suunnitelmiensa mukaisesti.

. Suomeen saapunut liittoutuneiden (itse asiassa Neuvostoliiton) valvontakomissio alkoi kuitenkin pian syyskuun puolivälin jälkeen vaatia sotatoimia.

. Saksalaiset tuhosivat Lappia laajasti vetäytyessään, mutta jättivät siviiliväestön pääasiassa rauhaan.

. Lapin sodan suomalaistappiot olivat 774 kaatunutta, 262 kadonnutta ja 2 904 haavoittunutta.

. Saksalaisia kaatui vajaa 1 000, yli 2 000 haavoittunutta ja ja 1 305 vangittua.

. Sodan jälkeisessä miinanraivauksessa menehtyi vuoden 1952 alkuun mennessä 72 henkeä ja 141 haavoittui.

. Alueen tiestö ja rakennuskanta tuhoutuivat lähes täysin. Sota nieli 41 306 rakennusta 516 maantie- ja 218 rautatiesiltaa.

. Lähde: Suomen historian Pikkujättiläinen, Ilkan ja Pohjalaisen uutisarkisto

. Heikki Peltokangas

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Edellinen Suomen sisällä voimassa ollut matkustuskielto purettiin elokuussa 1946 – Rajoitukset ja sääntely olivat vain pieni osa sodanajan kansalaisen henkistä ja fyysistä painolastia, muistuttaa sotahistorioitsija

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Edellinen Suomen sisällä voimassa ollut matkustuskielto purettiin elokuussa 1946 – Rajoitukset ja sääntely olivat vain pieni osa sodanajan kansalaisen henkistä ja fyysistä painolastia, muistuttaa sotahistorioitsija

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje