Eläinlääkäreitä halutaan kouluttaa lisää – Alalla kuitenkin toivotaan myös nopeampia ratkaisuja

Ilkka-Pohjalainen uutisoi perjantaina eläintenhoitoalaa piinaavasta työvoimapulasta. Varsinkin eläinlääkäreitä on työmarkkinoilla nykyisin hälyttävän vähän. Seurauksena jopa kunnalliset päivystykset ovat joutuneet rajoittamaan palveluitaan, ja asiakkaat saattavat joutua etsimään hoitoa lemmikilleen kaukaakin.

Artikkelissa mainittiin, että alalla opiskelupaikkojen lisäämistä pidettäisiin yhtenä mahdollisena tilannetta helpottavana tekijänä. Suomessa eläinlääketiedettä voi opiskella vain Helsingin yliopistossa. Tiedekunnassa onkin tehty päätös aloituspaikkojen lisäämisestä, mutta yliopiston hyväksyntää ei suunnitelma ole vielä saanut.

Uudistus ei myöskään toisi toteutuessaankaan välitöntä helpotusta tilanteeseen.

. Ruotsin kieli jännittää Vaasaan muuttavia Vaasalaisella Eläinklinikka Saarella työskentelevä eläinlääkäri Pamela Kvarngård kertoo, että ongelma korostuu kesällä lomakauden ollessa käynnissä. Yleensä opiskelijat ovat toimineet heillä kesäsijaisina,mutta viimeksi opiskelijoita on ollut talossa pari kesää sitten.

– Kyllä heitä on toki yritetty saada, mutta hakemuksia ei ole tullut. Kunnalliset palvelut pyritään täyttämään ensin, koska niillä on päivystysvelvollisuus, Kvarngård toteaa.

Perään hän lisää, että hiljaista on kuitenkin ollut myös julkisella puolella.

– Vaasan kaupungin eläinklinikka on kesällä kolme viikkoa kiinni vaikkei sen pitäisi olla koskaan kiinni, koska siellä on esimerkiksi päivystys. Asiakkaat joutuvat tällöin etsimään apua muualta. Kiirettä on meilläkin pitänyt.

Vaikka pula koskee koko maailmaa ja Suomea, on Kvarngårdin mielestä Vaasan alueella ongelma poikkeuksellinen. Hän aprikoi, että vaikka ruotsin kielen taitoa ei alueella toimivalta eläinlääkäriltä vaaditakaan, niin harhaluulo saattaa saada monen menemään muualle.

. Kiire on kova myös opetustyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Olli Peltoniemi muistelee, että hänen aloittaessaan opinnot vuonna 1986 vuosikurssin koko oli 42 opiskelijaa. Tällä hetkellä tiedekunnassa aloittaa vuosittain 70 uutta tulevaa eläinlääkäriä.

Tähän saattaa tulla pian muutos. Peltoniemi nimittäin kertoo, että opiskelijoita on tarkoitus olla tulevaisuudessa 20 prosenttia nykyistä enemmän.

– Suunnitelmat muutokselle ovat valmiit, mutta resursseja siihen meillä ei vielä ole. Seuraavaksi onkin luvassa poliittinen vaikuttaminen, jonka avulla pyrimme saamaan nuo resurssit käyttöömme.

Tavoiteajaksi hän mainitsee vuoden 2024. Käytännössä sisäänottomäärän nostaminen vaatisi sen, että henkilökunnan määrää lisättäisiin. Jos eläinklinikoilla ympäri valtakunnan onkin kiire, niin Peltoniemen mukaan tilanne ei ole opetustyössä yhtään sen helpompi.

– Opettajat ovat tällä hetkellä 110-prosenttisesti työllistettyjä, hän toteaa.

. Helpotusta kaivataan nopealla aikataululla Eläinlääketieteellinen tiedekunta on ollut siinä mielessä poikkeuksellisen onnekas instituutio, että heillä ei dekaanin mukaan juuri opintonsa kesken jättäviä ole. Joillakin lisensiaatiksi valmistuminen voi kestää yli kuuden vuoden mittaisen tavoiteajan, mutta käytännössä lähes kaikki aloittavat valmistuvat.

Koulutus ei kuitenkaan Peltoniemestä ole ainoa asia, jolla työvoimapulaa voi selittää.

– Nähdäkseni kyse on yhteiskunnallisesta muutoksesta, koska nuorten käsitys työnteosta on muuttunut. He edellyttävät, että asioiden pitää työpaikoilla olla mallillaan. Ennen vanhaan töitä on tehty enemmän talvisodan hengessä, hän hymähtää.

Myös Kvarngårdista koulutuspaikkojen lisääminen ei ole ainoa asia, jolla solmua voidaan lähteä avaamaan. Kriisi on nimittäin käynnissä juuri nyt, ja eläinlääkäriksi kouluttauttuminen on pitkä projekti.

– Jotain luovia ratkaisuja tässä pitäisi tehdä. Ulkomaalaisten eläinlääkärien houkutteleminen Suomeen olisi yksi vaihtoehto.

Kirjaudu sisään

Eläinlääkäreitä halutaan kouluttaa lisää – Alalla kuitenkin toivotaan myös nopeampia ratkaisuja

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje