Eläinlääkäripulaa ratkotaan ministeriön selvityksellä – Akuuttiin tilanteeseen siitä ei vielä ole apua

Pula eläinlääkäreistä näkyy työn joka osa-alueella. Aiemmin on totuttu kuulemaan pienten kuntien kunnaneläinlääkäreiden vajeesta, mutta nyt pula näkyy myös yksityisellä puolella.

– Kentältä kuuluu, että eläinlääkäreitä ei yksinkertaisesti riitä, Seinäjoen johtava kaupungineläinlääkäri Anna Sarvela kertoo.

Alueen eläinlääkäreiden esimiehenä Sarvela on kuullut lukuisia syitä siihen, miksi eläinlääkäreitä ei ole.

– Esimerkiksi työtehtävät ovat lisääntyneet erikoistumisen myötä. Lemmikkieläinten määrä lisääntyy ja samalla niihin liittyvät erilaiset työt lisääntyvät.

. Kaikkia virkoja ei Etelä-Pohjanmaallakaan ole saatu täytettyä. Pulaa on etenkin Järviseudulla. Esimerkiksi Alajärven kahdesta virasta vain toisessa on tällä hetkellä eläinlääkäri, joka tekee 60 prosenttista työaikaa Alajärvellä.

– Eläinlääkäripulan takia tehtäviä joudutaan priorisoimaan ja kunnaneläinlääkäreiden kohdalla se tarkoittaa sitä, että tuotantoeläimet menevät lemmikkieläinten ohi. Vaikka tiloja on aiempaa vähemmän, ei eläinmäärä ole pienentynyt samassa tahdissa, koska tilakoot ovat kasvaneet, Sarvela toteaa.

. Eläinlääkäripulan takia tehtäviä joudutaan priorisoimaan ja kunnaneläinlääkäreiden kohdalla se tarkoittaa sitä, että tuotantoeläimet menevät lemmikkieläinten ohi. Anna Sarvela . Kiinnostus kunnaneläinlääkärin työhön on vähentynyt erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Syitä on monia, esimerkiksi se vaikuttaa, että työ on hyvin sitovaa, itsenäistä ja vaativaa.

Panostuksia pitäisi Sarvelan mukaan laittaa eläinlääkäreiden työhyvinvointiin ja muun muassa siihen, että sijaisille löytyisi helposti asunto paikkakunnalta.

– Itse voidaan vaikuttaa alueen vetovoimaan ja siihen, että työolosuhteet ovat houkuttelevat.

. Ministeriö etsii keinoja Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuoden loppuun kestävän selvityshankkeen, jonka avulla pyritään löytämään ratkaisuja eläinlääkäripulaan. Selvityksessä arvioidaan eläinlääkäreiden koulutusmääriä ja kuinka ne voidaan saattaa työelämä tarpeita vastaavalle tasolle.

Koulutusmäärien arvioinnin lisäksi selvityksessä arvioidaan painotetusti syitä kunnan- ja valvontaeläinlääkäreiden rekrytointiongelmiin.

– Eläinlääkäripula on vakava ongelma. Olemme saaneet tähän liittyen runsaasti vetoomuksia eri puolilta Suomea. Tavoitteena on tutkia, riittävätkö koulutusmäärät, millä tavalla koulutusta tulisi kehittää, miksi avoimet työpaikat eivät täyty ja miten haasteeseen voidaan parhaiten vastata, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen tiedotteessa.

. Läänineläinlääkäreitä riittää vielä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasti työllistää viiden maakunnan alueella yhteensä 11 läänineläinlääkäriä. Yksikön päällikkö Matti Nybergin mukaan avi ei ole vielä kohdannut suurempia rekrytointiongelmia.

– Tätä työtä tehdään virka-aikana, joten päivystystä ei ole. Se saattaa olla yksi syy työn houkuttelevuuteen. Kunnissa toimivien valvontaeläinlääkäreiden kohdalla rekrytointi on ollut haastavampaa, vaikka heilläkään ole päivystysvelvollisuutta. Suurin syy lienee se, että kunnissa joutuu tekemään töitä enemmän yksin. Tämä on huonoa valvontatyössä. Esimerkiksi Kurikan ja Ilmajoen yhteistoiminta-alueelle on haettu valvontaeläinlääkäriä jo pitkään. Tulisi kiinnittää huomiota työn pitovoimaan, pelkkä eläinlääkärien määrän lisääminen ei riitä.

Nybergin mukaan aviin ei myöskään ole tullut valituksia jotka olisivat johtuneet eläinlääkäripulasta.

– Sellaiset tilanteet, joissa eläinlääkäripula aiheuttaisi ongelmia, ovat olleet tilapäisiä tai yksittäisiä.

. Myös Nyberg näkee eläinlääkäreiden työhyvinvoinnista huolehtimisen yhdeksi avaintekijäksi rekrytointiongelmissa.

– Päivystykset pitäisi pystyä järjestämään niin, että niiden jälkeen on mahdollista pitää lakisääteiset lepoajat, uusille tulijoille pitää järjestää mahdollisimman hyvä perehdytys ja osa-aikaisuusmahdollisuudet. Lisäksi esimerkiksi useamman eläinlääkärin yhteisvastaanotot voisivat houkutella eläinlääkäreitä kuntiin, Nyberg sanoo.

. Kiirettä ja stressiä, mutta silti mukavaa työtä Eläinlääkäri Paula Aro palasi 10 vuoden tauon jälkeen omalta praktiikaltaan osa-aikaiseksi kunnaneläinlääkäriksi vuoden alussa. Tämänhetkinen sopimus Alajärvellä kestää vuoden loppuun.

– Byrokratiaa ja lappujen täyttämistä on tänä aikana tullut huimasti lisää, Aro toteaa.

Kunnaneläinlääkärin työtä Aro pitää antoisana, mutta ymmärtää, että kaikki eivät työhön halua.

– Nuoria kollegoita varmasti hirvittää tulla työhön, jossa joutuu olemaan yksin. Työ sitoo ja vastuu on iso. Lisäksi päivystykset ovat pitkiä, eikä niiden jälkeen saa aina päivystysvapaata.

Arolle osa-aikaisuus sopii hyvin oman praktiikan ja kotitilan vuoksi. Lypsykarjatilan työt ovat vastapainoa omalle työlle.

– Ensi vuosi on vielä auki. Työtarjouksia on useammastakin paikasta, mutta en vielä tiedä jatkanko kunnaneläinlääkärinä. Työ itsessään on mukavaa ja asiakkaat myös, mutta päivystäminen etenkin viikonloppuisin on raskasta.

. Työtarjouksia on useammastakin paikasta, mutta en vielä tiedä jatkanko kunnaneläinlääkärinä. Paula Aro . Avuksi eläinlääkäritilanteeseen Aro näkee muun muassa yhteisvastaanotot, joissa useampi eläinlääkäri työskenteli samoissa tiloissa.

– Niihin kannattaisi palkata jo myös avustaja. Nyt, kun eläinlääkäri tekee kaiken itse, kuluu paljon aikaa muun muassa välinehuoltoon ja moneen muuhun asiaan, jotka avustaja voisi tehdä. Työ olisi tehokkaampaa, kun voisi keskittyä vain siihen varsinaiseen tekemiseen.

Yhtenä ratkaisuna on väläytelty myös kunnaneläinlääkäreiden kokonaispalkkaa, jossa nykymallista, jossa eläinlääkäri on yrittäjä, luovuttaisiin.

– Itse kannatan nykymallia, jossa omalla tekemisellä voi vaikuttaa tulotasoon. Nyt kunnaneläinlääkäreillä on pienehkö peruspalkka ja sen lisäksi tulevat praktiikkatulot. Mutta ei pelkkä rahakaan ole ratkaisu eläinlääkäripulaan, työssä jaksamiseen se ei vaikuta, vaikka toimiikin motivaattorina.

Aro toteaa, että hänen oli helppo lähteä tekemään sijaisuutta kunnaneläinlääkärinä, koska kaikki välineet autosta lääkevarastoon olivat jo olemassa.

– Sijaispulassa osaroolia näyttelee se, että kuntapraktiikka vaatii isot investoinnit ennen aloitusta. Kokonaispalkkaus, jossa välineet tulisivat kunnalta, saattaisi helpottaa tilannetta.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Eläinlääkäripulaa ratkotaan ministeriön selvityksellä – Akuuttiin tilanteeseen siitä ei vielä ole apua

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Eläinlääkäripulaa ratkotaan ministeriön selvityksellä – Akuuttiin tilanteeseen siitä ei vielä ole apua

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje