Energia puhuttaa Politiikan viikossa – Sankelolta isällisiä ohjeita kollegalle, mutta kenelle?

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) haluaa Seinäjoen korkeakoulupolitiikalle nykyistä selkeämmät tavoitteet. Ammattikorkeakoulun 30-vuotisjuhlassa puhunut Kurvinen muistutti, että myös nuoret haluavat selkeän näkymän tulevaisuudestaan.

– Visio pitäisi olla, että meillä on tarjota nuorelle selkeä polku maisteriksi Seinäjoella. Pohjalla voi olla alempi ammattikorkeakoulututkinto ja sen jälkeen useita vetovoimaisia maisteritutkintopolkuja, vajaan vuoden myös tiede- ja kulttuuriministerinä toiminut Kurvinen painotti.

Kurvinen toivoo selkeitä tavoitteita koulusaloista, joihin halutaan panostaa.

– Ministeriön rahoitusjärjestelmä lähtee siitä, että alueelta tulee tavoitteet, jotka voidaan pitää elinkeino- ja työvoimapoliittisesti sekä aluetaloudellisesti järkevinä.

Kurvinen korosti Seinäjoen aseman korkeakoulukaupunkina vahvistuneen tällä hallituskaudella. Koulutusvastuuta on lisätty tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutukseen.

– Omalla ministerikaudellani Seinäjoelle myönnettiin 180 000 euron lisämääräraha, ja koulutusvastuuta lisättiin 55 uudella aloituspaikalla. Myös Yliopistokeskuksen toimintaan myönnettiin reilu puolen miljoonan euron lisämääräraha, hän muistutti.

Kurvisen mukaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun 30-vuotinen historia todistaa, että eteläpohjalaisen korkeakoulutuksen eteen tehdyn työn.

– Tämä on paitsi pitkä pätkä Seinäjoen historiaa ja eteläpohjalaista historiaa, se on myös suomalaisen korkeakoulutuksen historiaa, Kurvinen tähdensi.

. Käteisestä rahasta ei saa luopua Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) kantaa huolta käteisen rahan säilymisestä maksuvälineenä Suomessa. Hän kiinnitti asiaan huomiota eduskunnassa, kun istunnossa käsiteltiin pankkivaltuuston kertomusta vuodelta 2021.

– Kun helmikuun alussa keräsin nimiä toimenpidealoitteeseen aiheesta, sanoi osa edustajista minun elävän menneisyydessä. Kävi kuitenkin niin, että Suomen Pankki teki samansisältöisen lainsäädäntöaloitteen vain viikkoa myöhemmin, hän totesi.

Mäenpään huoli koskee kriisivalmiutta, jonka osana hän pitää käteistä rahaa. Hän muistutti, että käteinen kelpaa myös silloin kun sähköiset maksutavat eivät syystä tai toisesta toimi.

– Katkos voi olla joko sähkössä tai tietoliikenneverkoissa. On keskeistä säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto kriisiaikanakaan. Jos verkosto päästetään liian heikoksi, on sitä vaikea palauttaa ennalleen maksamisen häiriötilanteissa, Mäenpää tähdensi.

. Sankelo antaa isällisiä ohjeita Kurviselle Kansanedustaja Janne Sankelo (kok.) ihmettelee kollegansa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) tapaa hoitaa Suomen EU-edunvalvontaa.

– Maalivahti on pelaaja, joka pelastaa mitä pelastettavissa on. Ei Suomen EU-edunvalvontaa näin kuulu tehdä vaan työskennellä koko vaikuttamisen pelikentällä aktiivisesti, Sankelo tähdentää.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen on kertonut, että hänen tehtävänään on ottaa palloja kiinni puolustustaistelussa. Hän on harmitellut sen olevan ikävä tehtävä ja mukavampaa olisi tehdä aloitteita.

– Mikä estää tekemästä aloitteita ja viemästä niitä voimallisesti eteenpäin? Näin soisi toimittavan niin Suomen hallituksen sisällä, muista jäsenmaista kumppaneita hakien kuin Brysselin pöydissäkin, Sankelo opastaa.

Komissio julkaisi kesällä luonnoksen luonnon ennallistamisasetuksesta. Sankelon mukaan ehdotus sellaisenaan on torpattava heti. Ehdotus on metsäiselle ja turvemaita ruoantuotannossa käyttävälle Suomelle kohtuuton. Suomen maapinta-alasta jopa miljoonia hehtaareita kuuluisi suunnitelmissa ennallistamistoimenpiteiden piiriin.

– Suomen metsiä ja maita ei voi museoida vaan luonnonhoitoa voidaan tehdä aktiivisesti osana maa- ja metsätaloutta, Sankelo toteaa.

. Hyvinvointialueiden rahoitus oikeudenmukaisemmaksi RKP:n kansanedustaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson haluaa hyvinvointialueille oikeudenmukaisemman rahoituksen. Hallitus lähetti viikolla lausuntokierrokselle luonnoksen hyvinvointialueiden rahoituslain muuttamisesta.

– Siirtymätasaukseen on tehtävä muutos. Meille on tärkeää, että hyvinvointialueita kohdellaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti, kun varoja jaetaan. Suomessa ei ole yhtään hyvinvointialuetta, jolla olisi liikaa rahaa, Henriksson korostaa.

Henriksson huomauttaa RKP:n vaikuttamistyön olleen merkittävää rahoitusmallin saamisessa oikeudenmukaisemmaksi.

– Kun sote-uudistus lokakuussa 2020 hyväksyttiin, edellytti RKP rahoituslain tarkistamista, mikäli suunniteltu maakuntavero ei tule voimaan tällä vaalikaudella. Koska sitä ei tule, olemme ajaneet rahoituslain muuttamista, hän taustoittaa.

Hyvinvointialueiden rahoituslain muutos tarkoittaa, että enimmäismäärä, jonka hyvinvointialue voi menettää, pienenee 50 euroon henkilöä kohti nykyisestä 100 eurosta henkilöä kohti.

. Koski perää Vaasaan avointa keskustelua sähköstä Eduskuntavaaleihin ehdolle lähtevä Susanna Koski (kok.) kummastelee vaasalaiskansanedustajien Kim Bergin (sd.) ja Joakim Strandin (r.) kommenttia Vaasan Sähkön kaupungille maksamista osingoista.

– Kaupungin vaatimus osingoista näin poikkeuksellisena aikana ei ole kaupunkilaisten näkökulmasta hyväksyttävää. Nyt olisi tärkeää laskea ja mallintaa kaikki vaihtoehdot, myös hintakattoratkaisu omistajan kannan muodostamiseksi, hän sanoo.

Kosken mukaan kaupunki kykenee paikkaamaan saamatta jääneitä osinkotuloja lainalla. Silloin Vaasan Sähkön asiakkaiden ei tarvitsisi maksaa sitä kokonaan itse ensi talvena.

– Se, mitä osingot ovat aikaisemmin Vaasan kaupungille mahdollistaneet, eivät lämmitä kenenkään kotia tai tuo ruokaa pöytään. Yksinhuoltajaperheet ja eläkeläiset erityisesti maaseudulla ovat kantokykynsä äärirajoilla. Kaikilla ei eläke riitä sähkölaskuun, ja siitä syystä asiaan pitää löytää viipymättä yhteinen ratkaisu kaupungissa, Koski korostaa.

Kosken mielestä nyt olisi hyvä hetki keskustella avoimesti siitä, pitääkö kaupungin tehdä kaikki investoinnit itse vai löytyisikö yksityiseltä sektorilta riskinottokykyä.

. Poikittaisliikenne kaipaa panostuksia Kolme maakuntaa haluaa Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälin perusparannustarpeista kirjauksen seuraavaan hallitusohjelmaan. Asia nousi esille eduskunnassa, jossa maakuntien liitot järjestivät aiheesta kansanedustajille yhteisen seminaarin.

– Yhteysväli on ollut veitsen terällä vuosikymmeniä. Koko sen ajan, jonka itse olen toiminut kuntapäättäjänä, maakuntahallinnossa tai kansanedustajana, olemme vuodesta ja vaalikaudesta toiseen joutuneet ajamaan poikittaisyhteyksien asiaa monenlaisin karvalakkivaltuustoin, muistutti Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuustoa johtava Mikko Savola avauspuheenvuorossaan.

Savola korosti maakuntakeskusten välien riittävien ja toimivien liikenneyhteyksien merkitystä. Hänen mukaansa se tukee niin koulutusta, työ- ja elinkeinoelämää kuin ympäristöystävällistä liikkumistakin.

– On ymmärrettävää, että jokainen maakuntakeskus on huolehtinut nopeista liikenneyhteyksistä Helsinkiin. Radat eivät voi kuitenkaan kulkea vain etelä–pohjoissuunnassa, hän tähdensi.

Haapamäen rata on uhattu laittaa rullalle, mutta yhteinen vaikutustyö on tuottanut tulosta ja nyt radalla kulkevat kiskobussit ja liikenne on turvattu vuosikymmenen loppuun saakka. Tavoitteena on radan sähköistäminen koko matkalta.

– Valtatie 18 oikaisu ja kehittäminen vaativat pitkäjänteistä työtä. Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-yhteisvälillä on useita parannuskohteita, Savola totesi.

Tilaisuuden eduskunnassa järjesti yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien liitot.

. Östman kantaa huolta hengityslaitepotilaista Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman kysyy kolmen kollegansa kanssa, miten kotihoidon hengityslaitepotilaiden turvallisuus taataan mahdollisten sähkökatkojen aikana tulevana talvena.

– Suomessa on noin 130 sellaista, jotka käyttävät koko ajan tai lähes koko ajan ylläpitävää hengityslaitetta. Osa heistä on lapsia. Muita hengitystukilaitteita, kuten uniapnealaitteita tai happirikasteita käyttäviä on merkittävästi enemmän, Östman sanoo.

Arvio on, että sähkön saatavuusongelmista seuraa tulevana talvena sähkökatkoksia, jotka voivat kestää jopa tunteja.

– Tämä on vaarallista hengityslaitetta käyttäville. Huoltovarmuuskeskuksesta on arveltu, että olisi hyvin haastavaa pitää sähköt päällä terveyssyistä laajamittaisessa sähkökatkoksessa. Mikä on hallituksen vastuu potilaista, Östman kysyy.

. Keskustapiiri tukee kotimaisen energian käytön lisäämistä Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri pitää tärkeänä, että nykyisessä tilanteessa tehdään kaikki mahdollinen, jotta kotimaisen energian tuottaminen tulee kannattavaksi. Piirin mukaan kotimaassa tuotettava uusiutuva energia on keino irtaantua ulkomailta tuotavasta kalliista ja fossiilisesta polttoaineesta.

– Suomalainen biokaasu, puu, turve, vesivoima, tuuli ja aurinko ovat vastauksia kotimaisen energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi. Suomi tarvitsee myös lisää ydinvoimaa, venäläistoimijan keskeyetttyä Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen, on tilalle etsittävä aktiivisesti ratkaisuja uusien länsimaisten toimijoiden kanssa, piiri kirjoittaa.

Keskustapiiri kiittää puolueensa linjauksista tehtyjä hallituksen esityksiä, joista moni suomalainen saa helpotusta arkeensa.

– Sähkön arvonlisäveron alentaminen, lapsiperheille maksettava ylimääräinen lapsilisä sekä pienituloisille suunnattavat sosiaalietuudet varmistavat, että jokainen pärjää tulevan talven yli. Sähkötuki ja verotuksessa tehtävä sähkövähennys ovat konkreettisia ja nopeita toimia, joilla saadaan alennettua kotitalouksien sähkölaskun hintaa, piiri toteaa.

. RKP nimesi ehdokkaita kevätvaaleihin RKP:n Pohjanmaan piirin piirihallitus on täydentänyt ensi kevään eduskuntavaalien ehdokaslistaa neljällä nimellä. Jo aiemmin piiri on asettanut kuusi ehdokasta.

Uusina niminä ehdolle tulivat 62-vuotias maatalousyrittäjä Rainer Bystedt Vöyriltä, Pohjanmaan turkistalouden tiedotuspäällikkö Steven Frostdahl (48) Uudestakaarlepyystä, 40-vuotias kätilö Johanna Holmäng Pedersörestä sekä Mustasaaren valtuustoa johtava maatalouspolitiikan asiantuntija ja maaseutuyrittäjä Christoffer Ingo .

Jo aiemmin ehdolle on asetettu nykyiset kansanedustajat Anna-Maja Henriksson, Mikko Ollikainen, Joakim Strand ja Anders Norrback sekä Joacim Sandbacka ja Sari Somppi.

– Nyt viimeksi nimetyt ehdokkaat ovat kaikki vankka ääni maaseudun puolesta, ja he vahvistavat profiiliamme yrittäjyys- ja hyvinvointikysymyksissä. He kaikki ovat valmiita työskentelemään Pohjanmaan kehittämisen puolesta, RKP:n piiriä johtava Sven Jerkku iloitsee.

. Biomassan käytöstä vääntö EU-parlamentissa Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) iloitsee parlamentin päätöksestä nostaa uusiutuvan energian tavoite 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä energiatehokkuuden 40 prosenttiin.

– Keskeisimmät väännöt liittyivät biomassan käyttöön energiantuotannossa. Hyväksytyn tekstin mukaan primäärisellä puubiomassalla tarkoitetaan kaikkea kaadettua tai muulla tavoin korjattua ja siirrettyä raakapuutta. Se ei sisällä esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista kerättyä biomassaa, Kumpula-Natri selventää.

Kumpula-Natrin mukaan kompromissina syntyneen tekstin vaihtoehto olisi ollut ympäristövaliokunnan kanta, joka olisi kieltänyt kokonaan primäärisen biomassan laskemisen mukaan EU:n uusiutuvan energian tavoitteisiin. Tämä olisi hänen mukaansa ollut Suomelle hyvin hankalaa uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Parlamentti äänesti myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Tavoite kulutuksen vähentämisestä nostettiin 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

– Työ hyväksyttyjen aloitteiden viimeistelemiseksi on kuitenkin kesken, eivätkä niiden määritelmät ole vielä lopullisia. Seuraavaksi parlamentti ja neuvosto neuvottelevat lopullisen kompromissin laadittujen kantojen perusteella, Kumpula-Natri toteaa.

Kirjaudu sisään

Energia puhuttaa Politiikan viikossa – Sankelolta isällisiä ohjeita kollegalle, mutta kenelle?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje