Ennallistaminen puhutti päättyvällä viikolla – Politiikan viikkoon löysi tiensä myös sulkapallo, mutta miksi?

Eduskunta kävi viime viikolla keskustelun välikysymyksestä, jonka oppositio oli tehnyt EU:n ennallistamisasetuksesta. RKP:n puheenvuoron pitänyt Anders Norrback puolusti hallituksen toimia.

– Hallituksen hyvin selkeä linja on ollut se, että asetuksesta aiheutuvia kustannuksia on saatava merkittävästi pienemmiksi ja että jäsenmaiden eri lähtökohdat on huomioitava. Sama koskee toimivallan jakoa. Hallitus on korostanut, että metsäpolitiikka on ja tulee jatkossakin olemaan kansallisissa käsissä, hän tähdensi.

Norrback kävi läpi metsien merkitystä maan taloudelle, ja korosti myös niiden roolia hiilinieluina ja ekosysteemeinä.

– Perustuslain turvaamaa omistusoikeutta on kunnioitettava aina. Vapaaehtoiset Metso- ja Helmi-ohjelmat ovat olleet hyvin menestyksellisiä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa samalla kun niissä on kunnoitettu omistusoikeutta, hän muistutti.

Norrback ei kiistä asetuksen sinällään hyvää tarkoitusta, mutta myöntää sen herättävän joissain kohdin myös huolta.

– Olen sitä mieltä, että parempi on olla mukana neuvotteluissa, kun meihin vaikuttavia päätöksiä tehdään, kuin sulkeutua pois. Olisi kriittistä, jos emme olisi mukana vaikuttamassa ehdotuksen sisältöön, enkä minä näe, että neuvotteluasema paranee kaatamalla hallitus, hän sanoi.

. Hallitus ei luota metsänomistajiin Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Janne Sankelo syytti hallitusta siitä, ettei se luota suomalaisiin metsänomistajiin hyväksyessään EU-ministerivaliokunnassa linjan, jonka mukaan Suomi kannattaa ennallistamisasetusta.

– Asetus puuttuu Suomen metsäpolitiikkaan kohtuuttomasti. Ei ole oikeudenmukaista, että Suomi kantaa huomattavasti suuremman vastuun toimeenpanon velvollisuuksista ja kustannuksista kuin muut EU:n jäsenmaat, hän totesi.

Sankelon mukaan kyse ei ole siitä, että kokoomus vastustaa luonnon tilan parantamista vaan siitä, miten se aiotaan tehdä.

– Ennallistamisesitys on täynnä kysymysmerkkejä. Tuohon epävarmuuteen ei pidä syöksyä pää edellä, hän korosti.

Sankelo muistutti, että kyse on 600 000 suomalaisen metsänomistajan omaisuudesta. Hänen mielestään olisi kaappaus romuttaa omistajan päätäntävalta ja rajoittaa omistusoikeutta, sillä siitä hänen mielestään on kyse.

– Hallituksen kanta on ollut levällään puoli vuotta. Ei hallitus voi käydä komission suuntaan keskusteluja niin, että linja riippuu siitä, kuka puhuu. Ministeri Ohisalo puhuu toista ja ministeri Kurvinen toista, Sankelo sanoi.

. Antti Tuomela kokoomusnuorten liittohallitukseen Laihialainen Antti Tuomela nousi Kokoomusnuorten liittohallitukseen suurimmalla liittokokouksessa annetulla äänimäärällä. Hän johtaa Pohjanmaan Kokoomusnuoria, jotka puolestaan valittiin vuoden piiriksi.

– Kokoomusnuorten työkalupakista löytyy tarvittavat uudistukset, joilla Suomen talous saadaan kasvuun, velkaantuminen pysäytetään ja kokonaisturvallisuutta vahvistetaan, Tuomela lupasi.

Tuomelan mielestä kokoomusnuorten on otettava vahvempi ote Suomen tulevaisuuden suunnannäyttäjänä.

– Tähän työhön tarvitaan aktiivista otetta viemään liiton sanomaa kansan kielellä ympäri maan. Tässä, jos jossain, olen mies paikallaan, hän toteaa.

. Mäkynen kiittelee hallituksen koulutuspanostuksia SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen kiittelee hallituksen panostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. Erityismaininnan saa parlamentaarinen sopimus keinoista, joilla nostaa TKI-rahoitus Suomessa neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.

– Koulutus ja tutkimus ovat talouden kovaa ydintä. Ei ole viisasta toistaa Sipilän hallituksen virheitä ja leikata koulutuksesta, hän sanoo.

Korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa on pudonnut OECD-maiden keskitason alapuolelle. Mäkysen mukaan TKI-rahoituksessa on vaivuttu alaspäin, kun kilpailijamaat ovat lisänneet investointeja.

– 2010-luvulla väitettiin, ettei koulutukseen tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ole varaa investoida, koska maa velkaantuu. Tämä oli lyhytnäköistä politiikkaa, ja nyt näemme valintojen seurakset. Valtio velkaantui joka tapauksessa, mutta sen lisäksi meillä on osaajapula ja vakavien ongelmien kanssa painiva koulujärjestelmä, hän sanoo.

Mäkysen mukaan panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan ovat arvovalintojen ohessa myös viisasta talouspolitiikkaa.

– Myös kokoomus on sanonut sitoutuvansa näihin investointeihin. Epäselväksi tosin jää, miten kymmenen miljardin leikkauksia ajava puolue tämän toteuttaisi. Syntyy väistämättä ajatus, että kokoomus antaa jälleen vaalien alla koulutuslupauksen, mutta ajaa hallituksessa koulutusleikkauksia. Tähän pitäisi saada Petteri Orpon vastaus, hän vaatii.

. Savola nostatti vaali-intoa piirikokouksessa Töysässä Keskustapiiriä johtava Mikko Savola muistutti perjantai-illan piirikokouksessa Töysässä, että ihminen on yhtä tärkeä asuinpaikastaan riippumatta.

– Ei ole vahvaa Seinäjokea ilman elinvoimaista Isojokea. Jos Kristiinankaupungissa lyödään hanskat tiskiin, on Vaasa vaikeuksissa, hän totesi.

Savola palasi puolueen lupauksiin aluevaaleissa. Hän korosti, että lähipalveluista huolehditaan jatkossakin, kuten myös siitä, että maakunnassa voidaan opiskella kaikkialla.

– Me huolehdimme siitä, että suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa. Keskustalaisen puolustusministerin johdolla Suomen maanpuolustusta on vahvistettu ja olemme päättäneet hakea Naton jäsenyyttä, Savola kertasi.

Savola valoi kokousedustajiin vahvaa vaali-intoa muistuttamalla, että puolue on olemassa, koska se tuntee asiat, puolustaa heikompia ja kannustaa jokaista menestymään omien rahkeidensa mukaan.

– Suomi on liian arvokas maa heitettäväksi sulkapalloksi persujen ja vihreiden mielikuvapolitiikalle tai jauhettavaksi isojen kaupunkien sinipunarattaisiin, hän maalaili.

. Välikysymys pisti hallituksen miettimään Perussuomalaisten Juha Mäenpää otti myös kantaa ennallistamisasetukseen, ja korosti puolueensa kannan olevan yksiselitteisen kielteinen.

– Euroopan unionin yhteisen ympäristöpolitiikan keinot on valittava tavalla, jolla kansallista metsäpolitiikkaa ei vaaranneta. Kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin, hän siteerasi välikysymyksen tekstiä.

Mäenpää sai ennallistamisasetuksen eteensä talousvaliokunnassa. Hän muistuttaa, että valiokunnan perussuomalaiset jättivät lausuntoon eriävän mielipiteensä.

– Me esitimme, että suuri valiokunta huomioisi komission esityksen vaikutukset Suomen budjettivallan pitkäaikaisesta sitoutumisesta, sen merkittävät taloudelliset vaikutukset sekä delegoidun säädöksen kansallisen liikkumavaran vähäisyyden ja suhtautuisi asetukseen kielteisesti, Mäenpää muistelee.

Mäenpää arvelee, että hallitus joutuu tarttumaan välikysymyksen vuoksi asioihin uudelleen ja miettimään omaa linjaansa.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Ennallistaminen puhutti päättyvällä viikolla – Politiikan viikkoon löysi tiensä myös sulkapallo, mutta miksi?

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Ennallistaminen puhutti päättyvällä viikolla – Politiikan viikkoon löysi tiensä myös sulkapallo, mutta miksi?

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje