"Epäoikeudenmukaista", kommentoi Markku Lumio Kaskisten harvinaista tilannetta – Katso pohjalaiskuntasi ensi vuoden tulos tästä

Kaskinen päätyi epätavalliseen tilanteeseen.

Kaupunki on yksi Suomen seitsemästä kunnasta, joka kärsii negatiivisesta valtionosuudesta.

Valtionosuusjärjestelmällä valtio rahoittaa kunnan palveluita eli maksaa rahaa kunnalle.

Nyt järjestelmä on murroksessa soteuudistuksen vuoksi.

Hyvinvointialueiden ja soteuudistuksen isot vaikutukset tasataan kuntien taloudesta ja valtionosuuksista.

Tasauksella voi olla yksittäisille kunnille niin iso vaikutus, että valtionosuudesta tulee negatiivinen. Näin on käynyt Kaskisten kaupungille.

Yksikönjohtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta, onko mahdollista, että kaupunki joutuu ensi vuonna maksamaan valtiolle?

– Voi olla, että kunnalle lähtee lasku. Niin on tapahtunut aiemminkin. Se oli ennen vuoden 2010 valtionosuusuudistusta.

Järjestelmän tarkoitus ei ole, että kunta maksaa valtiolle. Se on silti juridisesti mahdollista.

– Se korostaa, että järjestelmää pitää uudistaa ensi hallituskaudella. Eihän tämä ole kestävää, sanoo Lehtonen.

Kaskisten mahdollisen tilityksen kohtalo käy ilmi ensi vuoden syys- tai lokakuussa, kun valtionosuudet selviävät.

Kaupunginjohtaja Markku Lumio ei pidä tilanteesta.

– Tämä on epäoikeudenmukaista. Nollan ymmärtää, mutta negatiivista valtionosuutta ei.

. Kokosimme pohjalaiskuntien ensi vuoden talousarviot yhteen.

Kaskista lukuun ottamatta kaikki kunnat ennustavat positiivista tulosta. Kaikissa kunnissa on myös vuosien aikana kertynyttä ylijäämää. Vöyrillä on eniten lainaa asukasta kohti.

Vaasa on kokonsa puolesta omassa mittaluokassaan, ja sen talousarviosta on kirjoitettu jo aiemmin. Vaasa ja Mustasaari investoivat mittavasti.

. Mustasaari investoi kymmenillä miljoonilla kouluihin Mustasaaressa on tulevina vuosina suuria investointeja. Suurin niistä on Sepänkylän sivistyskampus eli koulukeskus, joka on kunnan historian isoin talonrakennusinvestointi.

Kunnanvaltuusto päätti keväällä investoida 32,6 miljoonaa euroa uuteen koulukeskittymään. Siinä uusitaan useita kouluja. Lopulliseen kokonaisuuteen tulevat suomen- ja ruotsinkieliset lapset varhaiskasvatuksesta yläkouluun saakka. Sinne tulee myös ruotsinkielinen lukio.

– Mittavat investoinnit jakaantuvat monelle vuodelle, kertoo Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg .

Hän vakuuttaa kunnan talouden kantavan. Ennusteiden mukaan kunnan lainamäärä kasvaa vuosittain kaksi miljoonaa euroa.

– Se ei ole Mustasaaren kokoiselle kunnalle niin iso summa kuin miltä se kuulostaa, sanoo Ahlberg.

. Entä aikooko Mustasaari syventää taloussyistä yhteistyötä naapurikuntien, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken?

– Meillä on jo Vaasan kanssa laajaa yhteistyötä akkualuehankkeessa. Siinä investoidaan yhdessä paljon teitä ja infraa alueelle.

Myös kehitysyhtiö Vasekin kanssa on monenlaisia projekteja.

– Vaikka ajat ovat mitä ovat, taloustilanne ei ole niin paha kuin moni uskoo, sanoo Ahlberg.

Mustasaaressa on esimerkiksi historiallisen korkea työllisyys.

– Vaikka sähkön hinta ja inflaatio ovat korkeita, meillä on ainakin toistaiseksi kaikki aika hyvin hallussa.

. Pietarsaaressa on iso potti kertynyttä ylijäämää Pietarsaaren ensi vuoden taseessa on yli 64 miljoonaa kumulatiivista eli vuosien aikana kertynyttä ylijäämää.

Syynä on se, että kaupunki myi vuonna 2014 energialaitoksensa energiayhtiö Herrforsille 84 miljoonalla, kertoo kaupunginjohtaja Anne Ekstrand .

Hyvinvointialueen vaikutus kaupungin hyvään talouspohjaan on vielä epäselvä, sillä valtionosuudet eivät ole tiedossa.

– Yleensä olemme saaneet tiedot vuoden viimeisenä päivänä, mutta nyt ne tulevat vasta syksyllä. Ensi vuosi menee suhteellisen hyvin, mutta jatkosta kukaan ei tiedä, Ekstrand sanoo.

. Kaupunginjohtajan mukaan investoinnit menevät välttämättömyyksiin: kunnallistekniikkaan, kiinteistöihin, Pietarsaaren Vesi -liikelaitokseen ja esimerkiksi koulujen tietokoneisiin.

– Yritämme pitää kiinteistömme kunnossa ja myydä ne, joita emme käytä. Ensi tai seuraavana vuonna joudumme rakentamaan vielä yhden koulun.

Ekstrand pyrkii taloudenpidossa välttämään tappiollisia tuloksia ja siihen, että kaupunki käyttää yhtä paljon rahaa kuin saa tuloja.

– Viime vuosina emme ole tehneet tappiollisia tuloksia, vaan hyvin pieniä ylijäämiä.

Kirjaudu sisään

"Epäoikeudenmukaista", kommentoi Markku Lumio Kaskisten harvinaista tilannetta – Katso pohjalaiskuntasi ensi vuoden tulos tästä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

"Epäoikeudenmukaista", kommentoi Markku Lumio Kaskisten harvinaista tilannetta – Katso pohjalaiskuntasi ensi vuoden tulos tästä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje