Etelä-Pohjanmaa kulkee ikävän tilaston kärkenä – Pelastuspäällikkö herättelee isäntiä kevään riskiaikaan

Kuluvan viikon maanantaina paloi lämpökeskus Ylihärmässä, viikko sitten tiistaina lämpökeskuksen sisältänyt varastorakennus Lapualla. Jälkimmäisen palon syttymissyy ei ole vielä selvä, mutta epäilys on vahva.

. – Etelä-Pohjanmaalla tehdään kiinteän polttoaineen lämpökeskuksiin liittyviä hälytyksiä eniten koko maassa, sanoo pelastuspäällikkö Jani Välimaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Välimaa selvitti asiaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaatiman opinnäytetyön verran. Hän kävi läpi sisäministeriön pelastus- ja onnettomuustilastot (Pronto) viiden vuoden ajalta (2017 – 2021), ja huomasi maakunnan alttiuden lämpökeskusten tulipaloille.

– Kun koko maassa hälytyksiä oli 603, niistä 127 osui Etelä-Pohjanmaalle, Välimaa sanoo.

. Maakunnan isännät eivät ole muuta maata huolettomampia, eivätkä järjestelmät ole erityisen huonosti rakennettuja, hoidettuja tai ylläpidettyjä. Tätä Välimaa haluaa korostaa.

Isäntiä on kuitenkin enemmän kuin muissa maakunnissa, mikä selittää tulipalojen suurta kokonaismäärää.

– Kun suhteutetaan hälytykset maatilojen määrään, ero muihin maakuntiin kapenee. Etelä-Pohjanmaalla tuhatta tilaa kohden on keskimäärin viisi pelastustehtävää vuodessa, kun toisena tulevalla Keski-Pohjanmaalla niitä on 3,8.

. Etelä-Pohjanmaalla kiinteää polttoainetta käyttäviä lämpökeskuksia on myös poikkeuksellisen paljon, koska maakunnassa on alan omaa valmistusta.

– Kotimarkkinoilla myynti on helpompaa, ja laitteita on täällä enemmän, Välimaa sanoo.

. Kevätkuukaudet riskiaikaa tulipaloille Lämpökeskuksessa syttyy tulipalo useimmiten huhti- ja toukokuussa. Välimaa arvioi syyksi kelien nopean lämpenemisen ja lämpötilojen suuren vaihtelun yön ja päivän välillä.

– Lämmöntarpeen äkillinen lasku voi johtaa takapaloon, mikäli palon estämiseen liittyvät turvajärjestelmät eivät ole kunnossa, hän sanoo.

. Pelastuslaitos tekee jokaisesta hälytyksestä tarkan selvityksen, jossa arvioidaan palon syttymissyy ja tapahtumat onnettomuuspaikalla sekä kirjataan huomiot paloturvallisuuden parantamiseksi.

Välimaa vetää aineistostaan johtopäätöksen, jonka luulisi havahduttavan lämpökeskusten omistajia.

– Valtaosassa paloja syynä on koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti. Käytännössä kaikki nämä ovat ihmisen aiheuttamia, hän sanoo.

. Rakennuspaloja syttyy eniten varhaiseen aamuaikaan, kun taas rakennuspalovaarojen määrä on huipussa päiväsaikaan. Jani Välimaa . Lämpökeskuksen paloista aiheutuvat vahingot ovat keskimäärin 50 000 euron suuruisia. Mukana on paljon pieniä tulipaloja, mutta sitten myös niitä, joista "vakuutusyhtiö maksaa itsensä kipeäksi", kuten Välimaa asian ilmaisee.

– Rakennuspaloja syttyy eniten varhaiseen aamuaikaan, kun taas rakennuspalovaarojen määrä on huipussa päiväsaikaan. Tämä on ihan loogista, sillä yöllä syttyvät tulipalot ehtivät laajeta ennen kuin ne havaitaan. Päiväsaikaan syttyvät palot haivataan ja ehditään sammuttaa ennen isoja vaurioita.

. Palotarkastuksen voi myös pyytää Lämpökeskuspalojen määrä on ollut lievässä kasvussa koko Välimaan tutkimusajan. Taustalta hän löytää asetusmuutoksen, joka tuli voimaan vuonna 2017.

– Sen jälkeen meillä on ollut yleinen asetus rakennusten paloturvallisuudesta, mutta siinä ei oteta kantaa siihen, miten kattilahuone teknisesti rakennetaan. On vain ohjeet pintamateriaaleista ja palo-osastosta.

. Maatiloilla palotarkastukset tehdään muutaman vuoden välein. Välimaan mukaan tilan omistaja voi pyytää tarkastuksen myös muulloin.

– Palotarkastuksen voi pyytää pelastuslaitokselta, laitteiston valmistajalta tai voi sen tehdä myös vakuutusyhtiö. Nuohoojan osaaminen ei siihen kuitenkaan riitä.

Kirjaudu sisään

Etelä-Pohjanmaa kulkee ikävän tilaston kärkenä – Pelastuspäällikkö herättelee isäntiä kevään riskiaikaan

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje