<p>Valtioneuvoston yleisistunto käsitteli torstaina korkeakoulujen koulutusvastuiden laajennuksia, eli uusien koulutusalojen lisäämistä koulutustarjontaan.</p><p>Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa toimivan Centria-ammattikorkeakoulun koulutusvastuuseen lisätään tietojenkäsittely. </p>.<p>Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut eivät uusia koulutusaloja hakeneet. Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori <strong>Kati Komulainen</strong> toteaa, että haku jätettiin väliin aivan tarkoituksella.</p><p>– Haluamme keskittyä jo olemassa olevien koulutusten kehittämiseen, Komulainen perustelee.</p><p>Toinen painava syy oli se, että rahoitusta uusien koulutusalojen aloittamiseen ei ollut tarjolla. Ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu valmistuviin opiskelijoihin. Uuden koulutuksen aloittaminen tarkoittaa sitä, että rahoitusta siitä saa vasta vuosia aloituksen jälkeen.</p><p>– Lisäksi vuonna 2025 muuttuvasta rahoitusmallista ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa, Komulainen sanoo.</p>.<h2>Seinäjoki tahtoo lisää aloituspaikkoja</h2><p>Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori <strong>Jaakko Hallila</strong> sanoo, että koulutusaloja on riittävästi, mutta rahoitusta aloituspaikkojen lisäämiseen kaivataan kipeästi.</p><p>– Ammattikorkeakoulu saa itse päättää aloituspaikkojen määrän, mutta rahoitusta uusiin aloituspaikkoihin ei tällä erää ole saatavilla lisää.</p><p>Uusille koulutusaloille Hallila ei myöskään sanoisi ei, jos rahoitusta olisi saatavilla. Kipeämmin kuitenkin tarvitaan uusia aloituspaikkoja.</p> .<p>Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on vajaa 5 000 opiskelijaa. Oppilaitoksella olisi hyvät valmiudet kasvattaa opiskelijamäärää esimerkiksi 350 opiskelijalla vuosittain, jos siihen olisi tarjolla aloituspaikkarahoitus.</p><p>– Etelä-Pohjanmaan liiton ennusteen mukaan meillä on edelleen vuonna 2030 vähiten aloituspaikkoja suhteessa asukasmäärään. Pohjanmaalla korkeakouluopiskelijoita on noin 13 000. Tilanne ei ole tasapainossa. </p><p>Lisää aloituspaikkoja kaivattaisiin etenkin sote-aloille, insinöörien koulutukseen ja tradenomeiksi.</p><p>– Viimeksi saimme lisää aloituspaikkoja vuonna 2021. Silloin lisättiin 55 paikkaa sote-aloille ja viisi bio- ja elintarviketekniikkaan. Lisäpaikat tulivat todelliseen tarpeeseen.</p>.<p>Hallilan mukaan korkeakoulujen aloituspaikkoja on Etelä-Pohjanmaalla aivan liian vähän maakunnan kokoon nähden. Maakunta on hännänhuippuna tilastossa, jossa mitataan 15–24-vuotiaiden nuorten sijoittumista korkeakouluihin.</p><p>– Tilastojen mukaan intoa korkeakouluopintoihin on, mutta niitä lähdetään tekemään muualle, kun kotimaakunnassa ei ole opiskelupaikkoja. </p><p>Rehtorin mielestä tilanne on epäreilu koko maakunnalle. Työttömyysluvut ovat alhaiset ja koulutettuja ammattilaisia tarvitaan lisää.</p><p>– Tämä on yrityksillekin selkeä kasvun este.</p>