Etelä-Pohjanmaalla vähiten vieraskielisiä – Suomen väkiluvun kasvu perustuu vieraskieliseen väestöön, ukrainalaiset eivät näy tilastoissa ainakaan vuoteen

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa viime vuonna yli 25 000 henkilöllä, ja kasvu oli suurinta ainakin 40 vuoteen. Samaan aikaan suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni lähes 11 000:lla. Suomen väkiluvun kasvu perustuikin kokonaan vieraskieliseen väestöön.

Nämä tiedot tulevat ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta tiedotteesta.

. – Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli viime vuoden lopussa 8,3 prosenttia, mikä on tilastohistorian korkein luku, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo .

. Hän toteaa, että kotimaisia kieliä puhuvien määrän lasku on jatkunut jo kahdeksan vuotta.

Rapon mukaan Ukrainan sota ei vaikuta vieraskielisten määrään Suomen kunnissa ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ukrainalaiset saavat tilapäisen suojelun nojalla täällä oleskeluluvan, joka on voimassa ensi vuoden maaliskuun tietämille.

– Siten he eivät täytä kotikuntalain edellytyksiä vähintään 12 kuukauden oleskelusta Suomessa. Ja koska kotikuntaa ei myönnetä, niin tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset eivät näy väkiluku- tai muuttotilastoissa ollenkaan.

Jos he kuitenkin jatkavat oleskeluaan ensi maaliskuun jälkeen Suomessa ja anovat sekä saavat uuden oleskeluluvan, tulee heille oikeus kotikuntaan.

– Silloin he tulevat mukaan virallisiin väkiluku- ja muuttotilastoihin.

. Pohjanmaalla lähes 14 000 vieraskielistä Vieraskielisten osuus vaihtelee maakunnittain. Matalin heidän osuutensa on Etelä-Pohjanmaalla, 2,6 prosenttia. Viime vuoden lopussa heitä oli maakunnassa yhteensä 4 900, joista Seinäjoella asui 2002 henkilöä. Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli 191 762 asukasta. Seinäjoen asukasluku oli 64 736 henkilöä ja kaupungin väestöntiheys oli 45,2.

Pohjanmaalla asui viime vuoden lopussa 13 755 vieraskielistä, mikä on 7,8 prosenttia maakunnan väestöstä. Vaasassa heistä asui 6 552 henkilöä. Maakunnan väkiluku oli 176 041 asukasta. Vaasan asukasluku oli 67 615 asukasta ja väestöntiheys oli 185,4.

Suhteellisesti ja määrällisesti eniten vieraskielisiä asuu Uudellamaalla, jossa heidän osuutensa väestöstä oli viime vuoden lopussa 15,5 prosenttia.

Eniten kasvanut vieraskielisten ryhmä on venäjää puhuvat, joiden määrä kasvoi noin 3 400 henkilöllä. Heitä oli Suomessa yhteensä 87 552. Venäjänkieliset muodostavat Suomen suurimman vieraskielisten ryhmän.

. Korona näkyy kuntien väkiluvuissa Viime vuonna 94 kuntaa kasvatti väkilukuaan. Koronan vaikutus näkyy trendissä. Se, jatkuuko tilanne samanlaisena tulevina vuosina, riippuu maahanmuutosta ja maan sisäisen muuttoliikkeen kehityksestä.

– Pitkällä aikavälillä koko maan väkiluvun mahdollinen lasku heijastuu myös kasvavien kuntien määrään.

Lukumääräisesti eniten väkiluku kasvoi Espoossa, 4 336 henkilöä. Seuraavina tulivat Tampere (3 214) ja Oulu (2 224). Helsingissä kasvu jäi 1 537 henkilöön, ja se on pienintä sitten vuoden 2004.

– Helsingin ja pääkaupunkiseudun kasvu perustui yksinomaan vieraskielisiin.

Yli 50 000 asukkaan kunnista väkiluku kasvoi 15:ssa ja väheni kuudessa. Eniten väkiluku laski Kouvolassa, 733 henkilöllä, ja Mikkelissä, 461 henkilöllä.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Etelä-Pohjanmaalla vähiten vieraskielisiä – Suomen väkiluvun kasvu perustuu vieraskieliseen väestöön, ukrainalaiset eivät näy tilastoissa ainakaan vuoteen

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin