<p>Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti muutosneuvottelut tällä viikolla.</p>.<p>Vt. henkilöstöjohtaja <strong>Terhi Haapala</strong> vahvistaa tiedon.</p><p>Neuvottelut koskevat niitä työntekijöitä, jotka ovat hyvinvointialueen henkilöstöpoolissa.</p><p>Tällä hetkellä näitä henkilöitä on alle viisi. Henkilöstöpoolissa olleet henkilöt ovat työskennelleet joko asiantuntija- tai esihenkilötehtävissä aiemmin.</p><p>Hyvinvointialue tähtää siihen, että muutosneuvottelut oltaisiin käyty ennen juhannusta. Työnantaja yrittää löytää neuvottelujen piirissä oleville työntekijöille uutta työtä organisaation sisältä.</p><p>– Lähtökohtaisesti ei ole tavoitteena, että ketään irtisanottaisiin, Haapala sanoo. </p><p>Irtisanomisetkaan eivät silti ole poissuljettuja, jos tarjottua työtä ei ota vastaan. </p>.<h2>Ei erillistä irtisanomissuojaa</h2><p>Sote-uudistuksessa henkilöstö ei saanut erillistä siirtymä- tai suoja-aikaa. Tästä syystä aluehallitus antoi huhtikuussa luvan muutosneuvotteluiden aloittamiselle Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.</p><p>Ilkka-Pohjalainen kertoi yhden esimerkkitapauksen parisen viikkoa hyvinvointialueen henkilöstöpoolissa olevasta viranhaltijasta. </p><p>Hyvinvointialue oli maksanut viranhaltijalleen palkkaa vuoden alusta lähtien, vaikka hänelle ei ollut osoittaa töitä saati toimenkuvaa (ilkkapohjalainen.fi 11.5.2023).</p> .Palkka juoksee, vain työt puuttuvat – Eija Rintala on odottanut työnantajan yhteydenottoa turhaan viikko toisensa jälkeen .<p>Kyseinen viranhaltija oli siirretty niin sanottuun henkilöstöpooliin, koska hänelle ei ollut löytynyt töitä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aloittaessa tammikuussa 2023.</p><p>Vuoden alussa työntekijöitä siirtyi liikkeenluovutuksella kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ns. vanhoina työntekijöinä.</p><p>Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palkkalistoilla oli huhtikuussa vähemmän kuin viisi sellaista henkilöä, jolle ei ole onnistuttu löytämään sopivaa työtehtävää.</p><p>Enimmillään henkilöstöpoolissa oli kolmisenkymmentä henkilöä alkuvuonna. Haapalan mukaan työntekijöitä on siirtynyt pitkin kevättä uusiin työtehtäviin poolista.</p><p>Henkilöstöpoolissa työntekijä ikään kuin odottaa sopivan työn löytymistä.</p>.<p>Haapalan mukaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstöpooli on maksanut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle alkuvuodesta tähän päivään 290 000 euroa.</p><p><strong>Mitä henkilöstöpoolissa oleva henkilö tekee? Mikä on hänen työsuoritteensa työnantajalle, kun hänelle maksetaan tietty palkka?</strong></p><p>– Jotkut ovat tehneet työnantajan osoittamia tehtäviä. Jotkut ovat ilmoittaneet, että ovat valmiita tekemään joitain tiettyjä tehtäviä. Heille on sitten annettu erilaisia toimeksiantoja. Jotkut ovat tehneet vähän vastaavantyyppisiä tehtäviä, mitä ovat ennenkin tehneet.</p><p>Haapalan mukaan joillekin henkilöille hyvinvointialueella ei ole ollut osoittaa sellaista työtehtävää, mitä henkilö olisi valmis vastaanottamaan koulutuksensa tai aikaisemman työtehtävänsä perusteella.</p><p><strong>Kuinka monta on sellaista henkilöä, jotka vain odottavat eivätkä tee yhtään mitään?</strong> </p><p>– Kyllä, niitä muutama voi olla. Tietysti tarjolla olisi erilaisia tehtäviä. Tarjolla olevat työtehtävät eivät vastaa aikaisempaa koulutusta, osaamista ja työtehtävää, ja toiveena olisi niin sanotusti lopullinen työtehtävä.</p>.<h2>VM:n asiantuntija: Vastaavia järjestelyjä muualla Suomessa</h2><p>Henkilöstöpoolin kaltaiset järjestelyt ovat tuttuja valtiovarainministeriön muutosjohtajalle <strong>Ville-Veikko Ahoselle</strong> myös muualta Suomesta.</p><p>– Etelä-Pohjanmaa ei ole mikään poikkeus eli ihan sama tilanne on monella muullakin alueella. Mittaluokka on myös samanlainen eli puhutaan alle kymmenestä tai kymmenistä henkilöistä, joille ei heti ole voitu osoittaa aiemman työtehtävän mukaista uutta tehtävää hyvinvointialueen organisaatiosta, Ahonen kommentoi Etelä-Pohjanmaan henkilöstöpoolia. </p><p>Ahonen muistuttaa uudistuksen mittaluokasta. Sote-uudistus oli jättimäinen, satoja tuhansia ihmisiä koskeva liikkeenluovutus, jossa henkilöiden työnantaja muuttui. Virkakoneisto osasi varautua ennalta siihen, sillä odotettavissa oli monimutkainen palapeli ratkottavaksi henkilöstön sijoittumisen osalta.</p><p>– Eri puolelle Suomea on käyty tai käynnissä liikkeenluovutuksen jälkeisiä yt-menettelyjä, joissa mietitään henkilöstön sijoittumista, yhtenäistetään nimikkeitä, työsuhteiden etuja sekä työntekemisen paikkoja. Yksilön kannalta on totta kai kurjaa, että välttämättä roolia uudessa organisaatiossa ei ole heti vuoden alusta löytynyt, mutta näin valtavassa fuusiossa näitäkin tilanteita valitettavasti tulee.</p>.<h2>Miljoonien kulut </h2><p>Ahosen mukaan valtakunnan tasoista kustannusarviota henkilöstöpoolien kokonaiskustannuksista ei ole olemassa. </p><p>– Oma arvio on, että puhutaan koko maan tasolla joistain miljoonista euroista. Monilla alueilla yt-menettelyt on jo päättynyt tai käynnissä eli pitkäaikaisia kustannuksia ei pitäisi syntyä. Säästöjähän myös näillä tavoitellaan eli monilla alueilla tavoitellaan turhien virkojen lakkauttamiselle jopa miljoonaluokan säästöjä.</p>.<h2>Jopa sata irtisanomista?</h2><p>Ahonen muistuttaa, että hyvinvointialueilla on huutava pula osaajista. </p><p>Irtisanomistilanteet tai niiden uhka on koskettanut vain yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat kieltäytyneet heille tarjotuista tehtävistä.</p><p>– Pääsääntöisesti henkilöille on löytynyt uusi rooli organisaatiosta tai he ovat omaehtoisesti siirtyneet toisen työnantajan palvelukseen, Ahonen kommentoi.</p><p>Ahonen uskoo, että koko maan tasolla puhutaan kymmenistä tai korkeintaan sadasta ihmisestä, joita mahdollinen uhka irtisanomisesta voisi koskea, jos he kieltäytyvät tarjotusta työtehtävästä.</p><p>– Erityisesti johtajia, esihenkilöitä, asiantuntijoita ja sihteereitä jäi uudistuksessa sijoittumatta tavoiteorganisaation mukaisiin tehtäviin.</p>