Eteläpohjalaisella hakkeella voi olla kohta lisää ottajia – "Mitä tapahtuu turpeenkäytölle, sillä on ratkaiseva merkitys riittävyydelle"

Eteläpohjalaisella metsäenergialla näyttäisi olevan jatkossa entistä enemmän kysyntää yli maakuntarajojen.

. – Maakunnan ulkopuolella sijaitsevilla lämpölaitoksilla turpeen käyttö tulee jatkossa vähenemään, ja niiden laitosten metsäenergian hankinta-alueet ulottuvat myös Etelä-Pohjamaalle, näkee projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskuksen läntiseltä palvelualueelta.

– Metsäenergiaa virtaa sekä maakuntaan että maakunnasta ulos, mutta teoriassa maakuntamme lämpölaitokset tarvitsevat lähes kaiken tällä alueella kasvavan energiapuun.

Mitä tapahtuu turpeenkäytölle, sillä on Laurilan mukaan ratkaiseva merkitys metsäenergian riittävyydelle.

– Metsäenergian lisääntyvä käyttö tarkoittaa myös kuljetusmatkojen kasvamista.

Alavudella perjantaina pidettyyn metsäenergiapäivään osallistunut peräseinäjokelainen Sami Kanto arvioi hänkin, että eteläpohjalaiselle metsäenergialle voisi olla kysyntää myös muualla.

– Jos kuljetusmatka on pitkä, yrittäjän pitää hakea tasapaino, jotta mikä kannattaa. Oma toimintani on kuitenkin sen verran pienimuotoista, että en ole tähyillyt markkinoita vaikkapa Tampereelta tai Porista. Isomman mittakaavan toimijat varmasti tällaista harkitsevat.

. Tukkipuu edelleen päätulonlähde Metsäenergian käyttö on Etelä-Pohjanmaalla nyt noin 1 650 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Tämä on hieman yli 800 000 kuutiota (m 3 ) vuodessa.

Gigawattituntimäärää voi suhteuttaa niin, että yksi gigawattitunti vastaa noin 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Tämä yhtäläinen tieto on peräisin eri sähköyhtiöiden sivuilta.

– Metsäenergiaa saadaan, joko suoraan energia-aineksena tai teollisuuden sivutuotevirtoina, silloin kun tehdään ainespuuhakkuita eli tukki- ja kuitupuuhakkuita. Täten puukauppaa tekevä metsänomistaja saa usein tuloja myös energiapuusta, kertoo bioenergian ja biotalouden asiantuntija Juha Viirimäki Suomen metsäkeskuksen läntiseltä palvelualueelta.

Nuorten metsien hoidossa korjattava puu voi olla kokonaankin energiapuuta eli metsäenergiaa.

– Voi siis sanoa, että metsäenergia muodostaa osan puukauppatulosta.

Pelkkä metsäenergian tuotanto antaa päätoimeentulon vain yksittäisille metsänomistajille, mutta metsäenergian jatkojalostaminen esimerkiksi lämpöyrittäjyydessä tai haketuotannossa on jo laajemman yrittäjäkunnan asia.

– Metsäenergia tuo metsänomistajalle lisätuloja ja mahdollistaa kannattavat hoitotyöt nuorissa metsissä. Tukkipuun kasvattaminen on kuitenkin metsänomistajan päätulonlähde.

. Teollisuus nostanut puun hintaa Kanto tekee ja myy haketta pääsääntöisesti maatiloille.

– Lähinnä siipikarjatiloille, ja lisäksi käyn hakettamassa isännille heidän omista puuvärkeistään. Seinäjoelle minulta menee kahdelle isolle laitokselle haketta.

Ensimmäisen haketuskalustonsa hän on hankkinut vuonna 2008. Hän tekee myös sahauksia siirrettävällä sirkkelisahalla, ja kolmas toimiala on viljanviljely.

– Kun sahatavara oli kallista kaupoissa, selvästi huomasi kuinka lisääntyi omatarvesahaaminen.

. Hakeraaka-ainetta tulee omista metsistä, mutta Kanto ostaakin haketettavaa muilta metsänomistajilta.

– Raaka-aineen hinta on noussut aika rajusti, ja se johtuu siitä, että paperipuun – eli kuitupuun tai sellupuun tai hiokepuun – hinta on noussut. Toisaalta hakkeen kysyntäkin näkyy hinnassa: turvetta verotetaan niin raakasti, että isoillekin laitoksille on vaihtoehtona ottaa haketta polttoon.

Hakeyrittäjää kurittavat myös koneiden ja polttoaineiden hinnannousut.

– Kaikki nämä asiat ovat mukana, kun hinnasta ostajan kanssa neuvottelee.

. "Täällä asuja tarvitsee lämpöä" Arkijärjelläkin ajatellen maassamme luulisi olevan metsäenergialle kysyntää.

– Suomessa on talvikuukausina kylmää ja rakennuksia on lämmitettävä toisin kuin monissa muissa maissa. Kylmä tulee moneen torppaan ilman metsäenergiaa ja turvetta, tietää Laurila.

Melkein samoin sanoin arvioi Kantokin.

– Jollakin energia pitää tuottaa. Suomessa on sen verran kylmä, ja jos täällä meinataan asua, lämpöä pitää saada.

Viirimäki muistuttaa, että metsäala tarvitsee tulevaisuudessa tekijöitä ja että nuoria tulee kannustaa alalle, jossa on monenlaisia tehtäviä nyt ja tulevaisuudessa.

– Kasvavaan metsäenergian tuotantoon tarvitaan uusia urakoitsijoita ja puunkorjuuyrittäjiä. Metsäenergian jalostaminen tarjoaa lisäansaintamahdollisuuksia.

Kirjaudu sisään

Eteläpohjalaisella hakkeella voi olla kohta lisää ottajia – "Mitä tapahtuu turpeenkäytölle, sillä on ratkaiseva merkitys riittävyydelle"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje