Arvio: Johanna Valkaman viihdyttävässä historiallisessa uutuusromaanissa Pohjanmaa on taantumuksen tyyssija

SEINÄJOKI

. Nuijasodan päätyttyä Kyrönmaan väki näkee Ilmajoen Ilkkalan perikunnan olevan syypää kapinan epäonnistumiseen.

. Syytökset painavat Jaakko Ilkan leskeä, Pohjanmaalle muukalaisena tullutta Susanna Weckiä. Hän ottaa kohtalonsa omiin käsiin. Susanna jättää pienet lapsensa Ilmajoelle Ilkkalaan ja lähtee uskaliaalle pakomatkalle kohti sukunsa asuinsijaa Turkua turvatakseen tulevaisuutensa ja taloutensa.

. Matkakumppanikseen hän puhuu Laihian nuoren apupapin. Vaarallinen matka vie pitkin Kyrönkankaantietä kohti Hämeen korpia ja niiden halki.

. Älyllä selviää . Tästä asetelmasta lähtee liikkeelle nuoren polven historiallisten romaanien taitajan Johanna Valkaman uuden Ilkkalan Susanna -romaanisarjan avaus Katariinanpyörä.

. Teos esittelee keskushahmon Ilkkalan Susannan; miten hän toimii ja ajattelee. Kaunokirjallisena hahmona Susanna Weck on toimintasankari: neuvokas, pelkäämätön ja hengeltään moderni hahmo, joka astuu ympäristön ja oman aikansa hänelle asettamien raamien ulkopuolelle. Hän on koulutettu, uudistusmielinen, nokkela ja valmis puolustamaan oikeuksiaan. Opportunistikin.

. Susannaa ohjaa järki. Ilkkalan Susannalle tieto on valtaa ja tie siihen käy koulutuksen kautta. Äitiys ja sen velvoitteet eivät Susannaa paljon paina. Ilmajoelle jääneet Susanna ja Jaakko Ilkan lapset välkkyvät Susannan mielessä ihmeen harvoin.

. Kiinnostavaa ajankuvaa . Johanna Valkama on enemmän juonivetoinen kuin psykologinen tai filosofinen kertoja. Susanna Weck ratkoo Valkaman hänen polulleen heittämät haasteet yksi kerrallaan. Romaanin kiinnostavinta antia on ajankuva.

. Kirjailija maalaa 1500-luvun lopun Pohjolan romaaninsa sivuille laajoin kaarin, mistä iso kiitos. Lukijalle selviää esimerkiksi millaiset aatteelliset ja filosofiset virtaukset Euroopassa jylläsivät niinä aikoina, kun nuijamiesten veri virtasi taistelukentillä.

. Kirjailijan historiallinen taustatyö näkyy etenkin matkustamisen ja keskiaikaisen Turun kuvauksessa. Vuosisatojen takainen maailma nykyajan ihmisille vieraine tapoineen ja käytänteineen näyttäytyy eksotiikkana. Ehkä tässä eksotiikassa on osa osa historiallisten romaanien viehätystä.

. Romantiikkaa Valkama punoo teoksensa sivuille verkkaan. Susanan Weckin ja Laihian apupapin Sigfrid Johanssonin välillä alkaa kipinöidä. Leski ja pappi näkevät toisensa hengeltään tasa-arvoisina. Tarinan keskiöön orastava tasa-arvoinen rakkaus ei kuitenkaan nouse.

. Nuijapäällikkö Jaakko Ilkka häilyy tarinan taustalla etäisenä, poissaolevana ja myyttiä mukailevana sankarillisena hahmona. Hän edustaa maailmaa, jossa konfliktit ratkotaan väkivallalla ja sodalla. Susanna edustaa älyä ja uutta aikaa.

. Pimeä Pohjanmaa . Valkama sommittelee voimakkaita ja vastakkainasetteluita. Eräs on maaseudun ja kaupungin välinen.

. Ilkkalan Susannan tarinassa Pohjanmaa edustaa pimeyttä, takapajuisuutta ja sivistymättömyyttä. Lyypekkiläisen hansakauppiaan tytär on talonpoikaisen väen joukossa kuin eksoottinen lintu. Hän on muualta tullut muukalainen, jota pohjalaiset eivät hevin hyväksy joukkoonsa. Tummia piirteitä ja outoa puhetapaa vieroksutaan.

. Pohjanmaata tarkastellaan ulkopuolisen Susannan silmin: "Kyrön väki ei nähnyt minussa uutta emäntää talollisten joukkoon, Susanna miettii. "Ryteikköinen Kyrönmaa, taantumuksen paikka, olisi ennen pitkää turmioksi sielulleni ja ruumiilleni."

. Kaupunki edustaa Susannalle elämää. Siellä on kaikkea mitä hänen henkensä janoaa: ylellisyyksiä, sivistystä, uusia ajatusvirtauksia ja oikeaa keskusteluseuraa. Tähän tapaan: "Kyrön jokisuisto oli erämaaverrattuna Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan vehmaaseen kukoistukseen. Sain hädin tuskin palautettua muistiini lyypekkiläisten valtaporvarien ja patriisien kaupunkitaloista leijuvat mausteiset tuoksut."