Ei mikään telaketjufeministi: Alajärveläinen Sari Palmu tähtää maan suurimman poliittisen naisjärjestön johtoon

ALAJÄRVI

. Kun kuuntelee, mitä kaikkea piirun verran alta viisikymppinen alajärveläinen Sari Palmu on ehtinyt politiikassa tehdä, eivät hänen tulevat suunnitelmansa kummastuta oikeastaan millään lailla.

. Palmu on lähtenyt tavoittelemaan Suomen Keskustanaisten puheenjohtajuutta kesäkuussa järjestettävässä edustajakokouksessa.

. – Vanhemmat olivat aktiivisesti järjestötoiminnassa. Äiti sai puolueen kultaisen ansiomerkinkin. Ihan lapsesta olen jollain lailla osallistunut, liimaillut tarroja tulitikkuaskien kansiin, Palmu sanoo.

. Kun joku varmasti ihmettelee, kerrottakoon, että tarrat tulitikkuaskeissa liittyvät vaalikampanjointiin, missä Palmu on konkari. Itse hän oli ehdolla kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa jo 19-vuotiaana.

. –Lukion äidinkielenopettaja sanoi, että sinun pitää lähteä ehdokkaaksi, kun kirjoitat niin kantaa ottavia tekstejä, Palmu muistelee.

. Palmu, silloin vielä Keski-Levijoki , lähti ja sai paikan nuorisolautakunnassa. Sinne hän oli halunnutkin, ja sitä kautta syntyi kiinnostus kuntapolitiikkaan.

. Tuki kotoa luonnollista . Palmun tulitikkuaskeista alkanut poliittinen ura on edennyt nopeasti. Keskustan nuorisojärjestön kautta kunnallisjärjestön johtoon vuonna 2001, keskustanaisten toimintaan ja saman tien piirin johtokuntaan alta kolmekymppisenä. Keskustanaisten varapuheenjohtajaksi 2014, naisten piirin johtoon ja keskustapiirin varapuheenjohtajaksi 2019, ja nyt sitten kohti koko järjestön puheenjohtajuutta.

. – Eri puolilta ruvettiin soittelemaan, että nyt Sari tarvitaan sellaista ihmistä, jolla on vahva järjestötuntemus ja joka uskaltaa sanoa silloin, kun on tarvetta sanoa, Palmu kertoo.

. Kun asia oli puhuttu kotona ja tuki luonnollisesti saatu, oli Palmu valmis lähtemään kisaan mukaan.

. – Kyllä minä itsekin niin ajattelen, että kun olen ollut pitkään mukana, tiedän ongelmakohdat, tunnen piirit ja puolueväen. Ei mene aikaa opetteluun, hän myöntää.

. Poliittinen kummajainen . Poliittinen naisjärjestö on monelle kummajainen. Palmua ehkä hieman huvittaa, kun häneltä kysyy, mihin enää 2020-luvulla tarvitaan puolueessa erillistä naisjärjestöä.

. –Saattaa olla, että ne ovat pehmeämmän arvon asioita, jotka tulevat esiin naisten kautta, mutta emme me pelkästään lastenhoidosta ja omaishoidosta puhu, hän huomauttaa.

. Palmu tietää, että edelleen on paljon naisia, jotka haluavat olla mukana poliittisessa toiminnassa, mutta eivät halua lähteä esimerkiksi vaaleihin ehdolle.

. – Tämä on matalan kynnyksen toimintaa, mihin jokaisen on helppo tulla mukaan, hän vakuuttaa.

. Naisjärjestölle riittää työtä . Kun keskustan naisjärjestö 80 vuotta sitten perustettiin, olivat olot varsin erilaiset kuin nykypäivänä. Tasa-arvo on edennyt, mutta Palmun mukaan edelleen riittää naisjärjestöillä tekemistä asian esillä pitämisessä.

. – En minä ole mikään telaketjufeministi. Tasa-arvo ei saa olla pelkästään naisten asioiden perään katsomista. On pidettävä huolta esimerkiksi siitä, että isillä on mahdollisuus käyttää vanhempainvapaita, hän sanoo.

. Sukupuolten välisen tasa-arvon ohessa Palmu puhuu alueellisesta tasa-arvosta, työelämän tasa-arvosta ja palkkatasa-arvosta.

. – Suurin osa kunta-alan työntekijöistä on naisia, etenkin hoitoalalla, ja mielestäni keskustalla voisi olla nykyistä aktiivisempi rooli ay-politiikassa. Naisjärjestö voisi olla sillanrakentaja, nostaa esiin sote- tai opetuspuolen ongelmia. Pitää niistä ääntä.

. Hyviä naisia tuupattava . Toistaiseksi keskustanaisten johdossa on ollut kaksi eteläpohjalaista naista. Susanna Haapoja johti järjestöä vuosina 2003 – 2005 ja Anneli Jäätteenmäki 2005–2011. Jäsenmäärältään Etelä-Pohjanmaa on yksi maan suurimmista keskustan naispiireistä.

. – Naisjärjestöjen puheenjohtajat ovat olleet lasikattojen rikkojia. He ovat tehneet valtavan työn tavoitteenaan se, ettei nuorempien tarvitsisi taistella tärkeistä asioista, Palmu sanoo.

. Palmun mielestä on oleellista, että naisjärjestö tuuppaa eteenpäin hyviä ja päteviä naisia mihin ikinä he pyrkivätkin.

. – Pitää olla rohkeutta nostaa naisia, mutta on äärimmäisen tärkeää, että päättäjissä on miehiä, naisia ja kaikenikäisiä. Silloin saadaan paras paketti kasaan.

. Luvassa aito kisa . Keskustanaisten puheenjohtajuudesta käydään aito kisa, sillä tehtävää tavoittelee myös 29-vuotias turkulainen Anna Sirkiä . Palmun tavoin myös hän toimii naisjärjestön varapuheenjohtajana.

. – On ehdottoman hyvä, että tulee äänestys. Pitäisi olla huolissaan, elleivät tehtävät kiinnostaisi, Palmu toteaa.

. Sirkiä on naisjärjestön nuorta polvea, jonka Palmu on havainnut löytävän tiensä toimintaan mukavan usein.

. – Yksi järjestön rikkaus on se, ettei tässä ole ikärajaa. Ei sanota, ettet voi osallistua, kun olet liian nuori tai liian vanha. Kaikki naiset ovat sopivan ikäisiä, ja kun he ovat mukana, nähdään koko elämän kirjo.

. Ei vain kahvinkeittäjä . Moni pitää naisjärjestöä poliittisten tilaisuuksien kahvinkeittäjänä, eikä Palmu sitäkään roolia huonona pidä. Ajatukset ovat kuitenkin muuttuneet.

. – Mari Kiviniemen puheenjohtajakaudella tästä puhuttiin paljon. Kyllähän naiset ovat kunnissa niitä, jotka järjestävät tapahtumia, mutta meillä on myös hurjan paljon naisia, jotka pystyvät kantamaan vastuuta ja viemään asioita eteenpäin, Palmu muistuttaa.

. Palmu katsoo naisjärjestön toiminnan hyödyttävän myös puoluetta. Naiset ovat äänestäjinä aktiivisempia, ja järjestön kautta voidaan hänen mukaansa saada puolueelle lisää kannattajia ja äänestäjiä.