Kirjailija Timo Kalevi Forss tietää, mikä suomalaisessa tangossa on vikana – Nyt hän kertoo, miten Seinäjoen Tangomarkkinoiden on muututtava pysyäkseen hengissä

SEINÄJOKI

. Kuinka monta tangokuninkaallista osaat nimetä 2010-luvulta?

. Kaikki kyllä muistavat Jari Sillanpään , Arja Korisevan ja Sauli Lehtosen , mutta mitä lähemmäs tätä päivää tullaan, sitä suurempi hiljaisuus laskeutuu.

. Kirjailija Timo Kalevi Forssin mukaan tämä kertoo paljon siitä, millaiseen ahjoon Seinäjoen Tangomarkkinat on vajonnut.

. – Ongelmana on kloonautuminen. Kun nuori kaveri tulee laulamaan Tangomarkkinoille, hän laulaa edelleen kuin Olavi Virta , koska se on ihanne, kirjailija toteaa.

. Pysyäkseen hengissä Tangomarkkinoiden – ja koko suomalaisen tangokulttuurin – on uudistuttava radikaalisti. Saman Forss toteaa myös pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan Tähdet meren yllä – Suomalaisen tangon tarina (Into).

. – Vanhoja käytäntöjä olisi heitettävä rohkeasti romukoppaan ja tangon tulisi antaa kehittyä vapaasti. Jos näin ei tapahdu, niin sitten tango on ehkä kuollut, Forss linjaa.

. Hevistä tangon pelastus? . Moni Ilkka-Pohjalaisen lukijoista on Forssin kanssa samaa mieltä, mikä kävi ilmi toimituksen toteuttamasta kyselystä.

. Tammikuun lopulla Ilkka-Pohjalainen kysyi lukijoiden ajatuksia Seinäjoen tangomarkkinoiden tulevaisuudesta. Yli kahdestasadasta vastaajasta noin 70 prosenttia suhtautui kielteisesti tapahtuman tukemiseen ja tulevaisuuteen.

. Kyyti oli kylmää. Yli kahdestasadasta vastaajasta noin 70 prosenttia suhtautui kielteisesti tapahtuman tukemiseen ja tulevaisuuteen.

. Lue lisää: "Tangokansa toinen jalka haudassa, kuolevaa kansanperinnettä, kallista tekohengitystä, tärkeä brändi, muitakin ottajia on" – toimituksen tangokysely herätti intohimoja, näin lukijat ryöpyttävät ja puolustavat Tangomarkkinoita .

. Forss ei halua uskoa tangon viimeisten päivien koittaneen. Uuden ajan tangoa luodakseen kaikkea vanhaa ei kuitenkaan tule hyljätä.

. – Vanhat perinteet tulee olla opiskeltuna, sillä sen pohjalta pakan voi laittaa uusiksi, Forss summaa.

. Forss käyttää esimerkkinä tangon kotimaata Argentiinaa, jossa esimerkiksi nuoret metallimuusikot ovat yhdistelleet musiikissaan tangoa ja heviä.

. – Virtuoosimaiset hevikitaristit soittavat tangoa farkut jalassa ja omalla tyylillä. He ovat ottaneet perinteen haltuun, mutta jatkavat sitä eteenpäin.

. Länsi-Euroopassa ja Välimeren maissa taas on jo vuosien ajan tuotu tangosäveltäjä Astor Piazzollan soundia konemusiikkiin, tunnetuimpana esimerkkinä ranskalainen Gotan Project.

. Kirjailijan mielestä myös Suomessa olisi hienoa kuulla Unto Monosen ja Toivo Kärjen ikivihreitä tangoja konemusiikin jytkeeseen sovitettuna.

. – Toivoisin myös suomalaisten hevibändien ymmärtävän tangon mahdollisuudet. Tangohan on kohtalokasta ja "stydiä" musiikkia, jossa on aineksia vaikka mihin, Forss maalailee.

. Potentiaalia ja tekijöitä uuden luomiseen löytyy myös Suomesta, mutta he ovat marginaalissa. Forssin mielestä edellinen suuri muutos suomalaisessa tangossa tapahtui 1980-luvulla, jolloin Topi Sorsakoski ja Agents-yhtye toivat rautalankakitarat ja beat-kompin tangoon.

. Laulajana Sorsakoski ei sopinut perinteisiin tangomuotteihin. Hän oli kuitenkin imenyt musiikkityylin perinteet isältään, tangolaulaja Tapio Tammilehdolta .

. – Sorsakoski tuli täysin boksin ulkopuolelta. Hän oli salonkikelvoton hahmo, joka näytti roudarilta ja haisee viinalle. Mutta kun hän avasi suunsa, kaikki mykistyivät, Forss julistaa.

. Viime viikolla Ilkka-Pohjalainen kysyi Tangomarkkinoiden järjestäjältä, kuinka tapahtumaa ollaan uudistamassa. Tällä hetkellä Tangomarkkinoille haetaan muun muassa uutta toimitusjohtajaa.

. Lue lisää: Lukijat teilasivat Tangomarkkinat "aikansa eläneeksi rellestysjuhlaksi", nyt järjestäjä vastaa murskakritiikkiin – Tapahtuman toimitusjohtajaksi yli 20 hakijaa .

. Suomalainen tango on muuttumassa museotavaraksi . 80-luku oli muutenkin suomalaisen tangon kulta-aikaa. Iso kiitos tästä kuuluu vuonna 1986 perustetulle Seinäjoen Tangomarkkinoille, joka ryhtyi esittämään tangoja näyttävästi suurina orkesteriversioina.

. – Tangomarkkinat nosti suomalaisen tangon aivan uudelle tasolle. Ilman Tangomarkkinoita se ei olisi musiikkina niin tunnettua kuin nyt, Forss toteaa.

. 1990-luvun puolivälin jälkeen Tangomarkkinoiden suunta on kulkenut Forssin mielestä inflaation polulla.

. – Suomalainen tango on muuttumassa museotavaraksi.

. Tangokirjailija pitää viimeisimpänä niittinä Tangomarkkinoille sen televisioinnin siirtymistä Yleltä AlfaTv:lle.

. – Se oli iso askel huonompaan ison ja kaupallisen Tangomarkkinoiden kannalta.

. Forss heittää samalla ilmoille suuren kysymyksen: onko Tangomarkkinat kasvanut liian suureksi? Eihän tangomusiikkikaan ole enää entisen kaltaista hittitavaraa iskelmän, popin ja räpin täyttämillä soittolistoilla.

. – Tangomarkkinoilla halutaan tietenkin tehdä myös rahaa, mutta tapahtuma voisi olla myös pienimuotoisempi ja kokeilevampi. Ei tapahtuman suuri koko ole mikään itseisarvo, vaan tango ja se, miten perinteet kohtaavat nykypäivän.

. – Marginaaleissa viriää mielenkiintoisia ilmiöitä, joista voi kasvaa isojakin juttuja, Forss jatkaa.

. Mallia Ruisrockista . Toisin kuin monille muille perinteisillä festivaaleilla, Tangomarkkinoilla sukupolvenvaihdos on jäänyt Forssin mukaan tekemättä.

. Hän käyttää esimerkkinä Suomen vanhinta festaria, eli Turun Ruisrockia. Nimestä huolimatta yhdessä tapahtumassa kuulee nykyään paljon muutakin kuin rockia.

. – Olen itse viisikymppinen ja uinut musiikin maailmaan rockin kautta. Kun katsoin kaksi vuotta sitten Ruisrockin esiintyjiä, tunnistin niistä ehkä noin kymmenen prosenttia. Se on merkki tapahtuman uudistumisesta, Forss havainnollistaa.

. Forss kehottaa Tangomarkkinoiden järjestäjiä kääntämään katseensa ulkomaille, ja tuomaan uusia mielenkiintoisia artisteja tapahtumaan – silläkin riskillä, etteivät ne liikuttaisi niin paljon suurta yleisöä.

. – Iso konsertti, jossa tangon kehittäjät pääsisivät tuomaan uutta soundia Suomeen, Forss väläyttää.

. Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskisalla sekä tangokuninkaallisten laulukilpailulla Forss näkee edelleen paikkansa, mutta toivoo niihinkin rohkeampaa otetta.

. – Pelkkää 50–60-luvun soundin toistamista ei voi tehdä loputtomiin.

. Kohti luovaa hulluutta ja iloista sekamelskaa . Tangomarkkinoiden tulee pysyä kuitenkin Tangomarkkinoina. Forss ei toivo, että tapahtumalle kävisi samoin kuin Pori Jazz- festivaalille, jossa iso osa musiikista on jo kaikkea muuta kuin jazzia.

. – Jos paikalle tuodaan vain isoja pop- ja iskelmäartisteja, tango alkaa liukenemaan.

. Forssista tuntuu, että vähiten tangoa halutaan uudistaa tanssilavoilla, vaikka sielläkin musiikki sekoittuu poppiin ja iskelmään.

. Kirjailija kehottaa ottamaan esimerkkiä monien suomalaisten jazz- ja kansanmuusikoiden ennakkoluulottomasta asenteesta.

. – Luova hulluus ja iloinen sekamelska, niistä uudet ideat syntyvät yleensä, joko tietoisesti tai sattuman kautta. Lopputulosta voitaisiin ryhtyä kutsumaan vaikka uudeksi suomalaiseksi tangoksi, mistä emme vielä tietäisi mitään, Forss kuvaa.

. Koronaviruspandemia ei tee Tangomarkkinoiden tai yhdenkään toisen festivaalin jatkosta helppoa. Forss toivoo silti Tangoille taiteellisesti uudistumishaluista tulevaisuutta.

. – Musiikki ei kuole mihinkään. Jotain koronatangoa on jatkossa sitten ehkä luvassa. Toivottavasti siinä on positiivinen svengi, vaikka mukana on varmasti paljon tuskaakin. Kriisit synnyttävät usein myös uutta.

. Pasi Lapinkangas

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Kirjailija Timo Kalevi Forss tietää, mikä suomalaisessa tangossa on vikana – Nyt hän kertoo, miten Seinäjoen Tangomarkkinoiden on muututtava pysyäkseen hengissä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kirjailija Timo Kalevi Forss tietää, mikä suomalaisessa tangossa on vikana – Nyt hän kertoo, miten Seinäjoen Tangomarkkinoiden on muututtava pysyäkseen hengissä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje