Hallitus eväsi investointituet turkistarhaukselta – "Päätös on vastoin yhdenmukaista kohtelua"

Valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen, jonka mukaan maatilan investointitukea ei enää myönnetä turkistuotantoon. Muutos tarkoittaa, ettei turkisalan investointeihin voi tässä vaiheessa saada tukia.

Monet kansanedustajat muun muassa hallituspuolue vihreissä ovat tulkinneet päätöksen askeleeksi kohti turkistarhauksen lopettamista Suomessa.

. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan tulkinta turkistarhauksen lopettamisesta ei pidä paikkaansa.

– Täyttä vihreiden propagandaa vaalien alla ja höpöpuhetta. Tämä ei vaikuta turkistarhauksen asemaan laillisena elinkeinona millään lailla, hän kertoo.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n (Fifur) toiminnanjohtajan Marja Tiuran mukaan turkisala on aina ollut markkinaehtoinen toimiala, joka ei ole riippuvainen tuista.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ala on edelleen mukana investointitukien puitelaissa.

– Vuosittain tilat ovat saanet investointitukia viime vuosina noin 3–7 miljoonaa euroa asetuksen mukaisiin hankkeisiin, eli taloudellinen merkitys ei ole kovin suuri, Tiura kertoo.

. Vastoin yhdenmukaista kohtelua Tiuran saamien tietojen mukaan investointituen poistossa on kyse poliittisesta kaupankäynnistä vihreiden ja vasemmiston taholta. Fifur sekä tuottajat ovat hänen mukaansa pettyneitä päätöksentekotapaan.

– Jätimme lausunnon kohdentamisasetukseen 7.2., ja pohjissa elinkeino oli mukana kuten pitääkin olla.

– Se on väärin, että turkisala yhtenä alkutuotannon toimialana suljettiin asetuksessa ulos.

Tiuran mukaan Fifurin on tarkoitus jatkaa edunvalvontaa niin, että turkisala saataisiin maatalouden investointitukien piiriin.

– Tämä päätös on vastoin yritysten yhdenmukaista kohtelua.

. Tuet olisivat jumittuneet Kurvisen mukaan investointituet voidaan avata myöhemmin, esimerkiksi syksyllä 2023 tai keväällä 2024.

– Investointitukien avaamiselle on painetta myös muiden tuotantoalojen, kuten naudanlihan kasvattamisen kannalta. Samassa yhteydessä voidaan turkisalan tukemiseenkin palata, Kurvinen kertoo.

Valtioneuvoston asetuksessa kerrottiin, että investointituen kohteisiin ja tuen enimmäismääriin tehtiin muutoksia uusien EU-säädöksien ja toimintaympäristön muutoksen vuoksi.

Kurvisen mukaan turkistarhaus ei saanut investointitukea kannatuksen puutteen takia.

– Hallituspuolueet eivät kannattaneet asiaa. Keskusta kannatti. Aina hallituksissa kaikista asioista neuvotellaan.

Neuvotteluissa hallituskumppanit ilmoittivat, että he kaatavat muun maatalouden investointituet, jos turkisala on mukana, Kurvinen kertoo.

– Vastuullisena ministerinä en voinut sallia kaikkien investointitukien menemistä jumiin. Asia harmittaa minua ja on todella valitettava.

Kurvinen on omien sanojensa mukaan Annika Saarikon kanssa samaa mieltä siitä, ettei nykyinen hallituspohja voi jatkaa vaalien jälkeen.

– Yhtenä isona syynä ovat vaikeudet maa- ja metsätalousasioiden ja ympäristöpolitiikan hoitamisessa nykyisellä hallituspohjalla. Kun uusi hallitus kootaan vaalien jälkeen, on mahdollista avata investointituet, jos hallituksessa ei ole enää näitä turkisvihamielisiä puolueita.

. Miljoonia avustuksiin, tukiin ja takauksiin Muuten maatilan investointituen kohteet säilyvät pääosin edeltävää ohjelmakautta vastaavina.

Suurin osa käytettävissä olevista varoista suunnataan edelleen kotieläintalouden ja kasvintuotannon tuotantorakennusten rakentamisinvestointeihin. Investointituen tukimuotoina ovat avustus, korkotukilainan korkotuki ja valtiontakaus tai näiden yhdistelmä.

Pääosa maatalouden investointituen avustuksista rahoitetaan Euroopan Komission hyväksymän CAP-suunnitelman toimeenpanoon osoitettavista varoista. Niistä kyseisiin avustuksiin arvioidaan käytettävän noin 475 miljoonaa euroa suunnitelmakauden aikana. Tuesta 43 prosenttia on EU:n maaseuturahaston rahoitusta ja loput kansallista rahoitusta.

Kokonaan kansallisesti rahoitettavat avustukset myönnetään maatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista. Makeran varoista myönnetään myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat valtiontakaukset, joiden kohteena olevien lainojen pääomaa saisi samanaikaisesti olla maksamatta enintään 240 miljoonaa euroa.

Investointiavustuksia vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muihin huoltovarmuutta edistäviin hankkeisiin rahoitetaan kansallisesti myös osana huoltovarmuuspakettia. Niihin osoitettu rahoitus on yhteensä 28 miljoonaa euroa.

Korkotukilainan myöntämisvaltuuden määräksi on arvioitu 250 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2023–2027, josta osa kohdistuu tilanpidon aloitustukeen.

Kirjaudu sisään

Hallitus eväsi investointituet turkistarhaukselta – "Päätös on vastoin yhdenmukaista kohtelua"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje