Yhdysvaltalaisyhtiö Plug powerin Kristiinaan, Porvoon ja Kokkolan vetytehdasinvestointien varjoon jäi tällä viikolla se, että vetytehtaan jatkoksi Kristiinaan voi tulla myös pelkistetyn raudan tehdas. Siinä raudasta jalostettaisiin vedyn voimalla suorapelkistettyä ja kuumabriketöityä rautaa vihreän teräksen tekemiseen.

– Kristiinankaupunki on sijainniltaan uskomattoman hyvä tähän, koska siellä on syväsatama, jonne on aiemmin tuotu hiiltä. Sen kautta on hyvä tuoda rautamalmia jalostettavaksi ja viedä aikanaan valmis tuote pois. Siellä on siltä osin kaikki infra valmiina, sanoo Plug powerin johtaja Benjamin Haycraft.

Dri/Hbi tehtaassa vihreä vety tukee ammoniakin ja vihreän suoran pelkistetyn raudan (Dri) tuotantoa. Ammoniakkitehtaan kehittämisessä Plug tekee yhteistyötä monikansallisen Hy2genin kanssa, joka on uusiutuvan vedyn, ammoniakin ja vetypohjaisten e-polttoaineiden globaali projektikehittäjä. Yhteistyökumppanina on myös ranskalainen Gravithy.

Tehdas työllistäisi arviolta 500-600 ihmistä, ja kun vetytehdas lasketaan mukaan, puhutaan jo yli tuhannesta työpaikasta. Haycraft ei halua arvioida mahdollisten investointien suuruutta tässä vaiheessa, mutta miljardeista puhutaan. Rakentamaan päästään aikaisintaan 2025-2026.

– Pidän todella paljon siitä 6 000 asukkaan kaupungistaja ja sen hengestä. On mahtavaa olla luomassa sinne työpaikkoja, Haycraft toteaa.

Tehdas olisi Raahen Ssab:n luokkaa

Elinkeinoelämän keskusliiton (Ek) johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo pitää myös mahdollista rautatehdasta isona juttuna.

– Jos hanke on missään määrin samaa luokkaa kuin Ssab:n Raahen terästehdas tai Blastr green steelin kaavailema hanke Inkooseen, puhutaan 2-4 miljardin investoinnista vetytehtaan lisäksi.

– Haaste tulee olemaan, mistä sinne saadaan työntekijät, ja missä he asuvat? Tiedän kyllä, että siellä on suunniteltu asuntorakentamista ainakin vanhan sataman alueelle, Peljo kertoo.

Kristiinan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Patrick Ragnäs (r.) tietää kyllä, että "haasteita" on , mutta ne ovat positiivisia. Ragnäs ja Kristiinan elinkeinokeskuksen toimitusjohtaja Angelique Irjala ovat keskustelleet yhtiön edustajien kanssa.

– Satama on heille oleellinen tekijä, koska sen kautta tavaraa vietäisiin ja tuotaisiin. He eivät tarvitse sinne mitään lisäinfrastruktuuria, mikä on meidän kannalta hyvä juttu. Kysyimme heiltä esimerkiksi, tarvitsevatko he konttisatamaa, mutta he sanoivat ei, Irjala kertoo.

Yhtiö toisi raaka-aineen eli rautamalmin Karhusaaren satamaan, kuljettaisi sen tehtaalle jalostettavaksi ja veisi valmiit briketit maailman terästehtaille.

Tulossa 90 miljardin investoinnit

Elinkeinoelämän keskusliitto tiedotti perjantaina Suomen maakuntiin suunnitteilla olevista ”vihreistä investoinneista”, jotka käsittävät sekä energia- että teollisuuslaitosinvestointeja.

Kaiken kaikkiaan hankkeita on koko maahan suunnitteilla tai aikeissa tulla 90 miljardin euron edestä, mutta niiden toteutuminen riippuu siitä, kuinka Suomi pärjää muita maita vastaan houkuttelevuudessa ja monessa muussa asiassa.

Ek:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen sanoo, että jakamalla valtion tukiaisia investoijille, Suomi ei pärjää isoja Euroopan maita ja Yhdysvaltoja vastaan. On siis oltava muuta.

– Puhutaan vuosikymmenten päähän ulottuvista investoinneista, joten päätöksenteko ei saa olla poukkoilevaa, Heinonen sanoo.

Kilpailu kovenee maiden välillä

Vihreän siirtymän investointeja on tulossa paljon pienille paikkakunnille, ja Heinosen mukaan on pystyttävä vastaamaan esimerkiksi osaajapulaan, koska kohteet on saatava ensin suunniteltua, sitten rakennettua ja vielä tuotantokin pyörimään.

– On panostettava tutkimukseen, sujuvoitettava kaavoitusta, huolehdittava edistyksellisestä digi-infrasta, teistä, raideliikenteestä ja meriliikenteestä. On oltava yritysmyönteisyyttä paikkakunnilla ja selkeät pelisäännöt kaikille, Heinonen luetteli unohtamatta Suomen hiilineutraalisuustavoitetta 2035.

Tärkeintä on se, että Suomessa tuotetaan paljon puhdasta energiaa ja siinä pelissä Suomi pärjää hyvin. On kuitenkin pystyttävä saamaan myös puhtaalla energialla toimivaa teollisuutta, kuten vihreän teräksen tehtaita, ettei käy niin, että energiaa vain viedään muualle.

– Kilpailu investoinneista Euroopassa kiristyy, Heinonen huomauttaa.

Suurimmat rahat merituulialueisiin

Suurin osa 90 miljardin investointipotista kohdistuu Uudellemaalle, Lappiin ja Keski-Pohjanmaalle.

Raskaan teollisuuden investoinnit painottuvat rannikolle ja muun muassa Kokkolaan, Vaasaan ja Kristiinankaupunkiin. Aurinkovoimaa ja biokaasulaitoksia tulee ympäri maata.

Merituulivoiman osuus investoinneista on noin 43 miljardia, maatuulivoiman 15, vetytehtaiden 9, akkualan 6 ja terästehtaiden 2-6 miljardia.

Bioenergiaan, aurinkovoimaloihin, lämpöpumppuihin, tekstiilikuituihin ja kiertotalouteen liittyviin investointeihin on kuhunkin laskettu menevän 0,5-1 miljardia. Fingridin sähkönsiirtoverkkojen parantamiseen kuluu kolme miljardia.

Rannikko vetää, sisämaakin kiinnostaa

Pohjalaismaakunnat eli Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa näyttäytyvät investointikartalla merkittävänä kokonaisuutena. Erityisesti Kokkolaan on tulossa paljon uutta, mutta muualle.

Lapualta kotoisin oleva Janne Peljo katselee pohjalaismaakuntia yhtenä kokonaisuutena, ja pitää myös Etelä-Pohjanmaan näkymiä hyvinä.

– Siellä on vahva teollinen pohja kun on ruokateollisuutta, konepajoja ja osaavia tekijöitä. On maatuulivoimaa, vahvat sähkönsiirtoverkot ja hyvät logistiikkayhteydet. Tiet ja rautatiet toimivat ja kohtalaisen matkan päässä on useita syväsatamia.

Seuraavassa vaiheessa kaikki isot hankkeet eivät enää Peljon mukaan mahdu syväsatamien lähelle, joten ne alueet lähellä, joissa on maatuuli- ja aurinkovoimaa ja osaavaa työvoimaa tulevat olemaan vahvoilla.

Hbl: Kristiinan kaupunginvaltuuston puheenjohtajasta tehty rikosilmoitus pahoinpitelystä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje