Hirsiveistoperinne jatkuu Kuortaneella – Raimo ja Ville Saari osaavat nimetä ainakin puolenkymmentä syytä, mikä puussa kiehtoo

Mikä puussa kiehtoo Raimo Saarta , hirsiveistäjää viidennessä polvessa? Entäpä Ville Saarta , hirsiveistäjää kuudennessa polvessa?

. – Rautaan verrattuna puu on paljon pehmoosempaa, niin huonommatkin miehet saa sitä sovitettua, aloittaa Raimo Saari.

– Kun hirsirunkoa tekee, niin se muokkautuvuus siinä kiehtoo. Se, kuinka monenlaista pystytään tekemään ja kuinka saadaan nätisti kaikki sopimaan toisiinsa, sanoo Ville Saari.

– Siinä näkee äkkiä työnsä jäljen, lisää isä-Raimo.

Poika Ville täsmentää, että kun käsityötä puun parissa tekee, etukäteen ei pysty sanomaan, että lopputulos pitää olla tietyn näköinen ollakseen hyvä.

– Kahta samanlaista hirttä ei ole kasalla, ja se työn lopputulos on tekijän oma näkemys, että näin tämä kuuluu olla ja näin tämä on nyt.

Yrityksen historia juontaa aina vuoteen 1953, joten toimittu on 70 vuoden ajan. Sukupolvenvaihdos on tehty viime syksynä, lokakuussa. Yrityksen virallinen nimi on Saaren Hirsisaunat ja Huvilat Oy, mutta markkinointinimenä on Saaren Hirsitalot.

Raimo Saari vastaa vielä raaka-ainehankinnasta, myynnistä ja taloushallinnosta, kun taas Ville Saari keskittyy tuotantoon.

– Ville on yrityksessä veistomestari ja myös pääsahuri, mutta pikku hiljaa enemmän ja enemmän vastuusta siirrän hänelle. Jatkossa, jos apuun pyydetään, niin tulen, mutta en tyrkytä itseäni, linjaa Raimo Saari aikaa neljän vuoden päästä, jolloin hän itse on eläkemiehiä.

. "Verhoamaton hirsi sopii Helsinkiin" Helsinkiläinen Honkasuon aarreaitat -hirsitalokohde voitti äskettäin ylivoimaisesti Facebook-ryhmä Arkkitehtuurikapinan järjestämässä äänestyksessä kauniit-osion.

Ääniä kansalaiset antoivat tämän äänestyksen kahdessa osiossa kaikkiaan 2 623, ja Honkasuon hirsitalojen äänimäärä on 1 071.

. Saaren Hirsitalot on toimittanut rungot tähän helsinkiläisen Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy:n arkkitehti Minna Aarnion suunnittelemaan, seitsemän asunnon rivitalokohteeseen.

– Puu ja erityisesti veistetty hirsi on turhaan marginaaliin jätetty rakennusmateriaali, arvioi Aarnio.

– Kun etsimme rivitalohankkeeseemme kaikkein ilmastoystävällisintä, heti käytettävissä olevaa, kauneinta ja kestävintä sekä myös rakentamisen kiertotalouden kannalta parasta rakennetta, niin kotimainen käsinveistetty hirsi oli ilmeinen valinta.

Hirren tuntu, tuoksu ja näkö tekevät hyvää kenelle tahansa, uskoo Aarnio.

– Nyt on myös todistettu, että verhoamaton hirsi sopii vaikka Helsinkiin.

. Kevätkesällä into rakentaa viriää Raimo Saaren mukaan viime kesänä huomasi, että hirsirakentamisen kysyntä alkoi vähentyä.

– Syksyllä oli oikeinkin hiljaista, mutta nyt taas näkee, että kysyntä kasvaa. Alkava kevätkesä on jokavuotinen vaikuttava tekijä, ja ne ihmiset, jotka ovat suunnitelleet rakentavansa, myös rakentavat. Kansalaiset miettinevät, että ei kai maailma kuitenkaan tähän Ukrainassa käytävään sotaan lopu.

. Ville Saari lisää, että hirsirakentaminen ylipäätään on parin viime vuoden aikana nostanut päätään.

– Ja käsityöllä on merkitystä. Kun päästään tästä nykyisestä maailmantilanteesta vähän ohi, minä uskon että hirsirakentamisella on hyvä tulevaisuus.

Raaka-aine yritykselle tulee ostopuuna.

– Tänä talvena kauimmaiset puut ovat tulleet Keuruulta. Ähtäristä on tullut paljon raaka-ainetta takavuosina, mutta hankinnassa on siirrytty vähitellen Keski-Suomeen päin, kertoo Raimo Saari.

– Metsänmyyjiltä tulevat puut tienvarteen, meidän antamiemme mittojen mukaan, ja me järjestämme kuljetukset. Perillä meillä puut ajetaan pylvässorvin läpi ja pelkataan kuivumaan.

Taapelilla puut kuivuvat touko-kesäkuun vaihteeseen, jonka jälkeen ne taapeloidaan uudelleen katon alle.

– Pitkin kesää ja seuraavana kautena niistä sitten veistellään.

Ville Saari selvittää, että pelkkaaminen on työvaihe, jossa pyöreästä puusta sahataan kyljet pois. Taapeli taas on hyvässä järjestyksessä oleva pino.

. Nyt on varastossa myös haapapuuta Raimo Saari luonnehtii, että tämä kuluva talvi on sääoloiltaan erikoinen.

– Melkein koko talvi on ollut kevätkeliä. Sen seurausta on, että ikinä aiemmin meillä ei ole ollut tähän aikaan vuodesta näin paljon puuta sahattuna valmiiksi.

Hän muistaa myös sen, kuinka aikoinaan 1990-luvulla lähitienoolta tuli ikääntyneitä miehiä käymään yrityksen alueella, ihan tiettyä tarkoitusta varten.

– He tulivat haistelemaan pihkan tuoksua. Sitten kun ympäri vuorokauden lämpötila pysyy plussalla, rupeaa pihkan haju tulemaan.

Yritys käyttää havupuuta, mäntyä ja kuusta.

– Nyt tilasin, kautta yrityksen historian ensi kertaa, eräältä isännältä erän haapapuuta. Eräs käyttökohde voisi olla sauna tai savusauna. On haapaa aiemminkin tarjottu pieniä määriä, mutta niitä pitää olla riittävästi, jotta voi tehdä vaikkapa juuri sen saunan.

Raimo Saari tietää, että haapa vain paranee, kun sitä säilyttää kuoripäällisenä vähintään vuoden, ja sitten vasta pelkataan.

Vuosikymmenet kuortanelaiset hirsiveistäjät ovat käyttäneet pääasiassa mäntypuuta, ja vaikkapa Lappakankaalla on ollut hyvät mäntymetsät.

– Männyn saatavuus on ruvennut vaikeutumaan, ja kuusta on jo helpommin saatavilla. Mäntyä on hakattu paljon, ja ne kaikkein vanhimmat ja isoimmat puut on aikoinaan käytetty tervanpoltossa.

Kirjaudu sisään

Hirsiveistoperinne jatkuu Kuortaneella – Raimo ja Ville Saari osaavat nimetä ainakin puolenkymmentä syytä, mikä puussa kiehtoo

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje