Hoitajapulan eskaloitumisesta syytetään hallituksen hitautta – "Ei voi pestä käsiään tästä asiasta"

Sosiaali- ja terveysalaa ravistelevasta hoitajapulasta ja ruuhkautuneista palveluista povataan ensi vuodelle yhtä merkittävää vaaliteemaa. Oppositio syyttää tilanteen kärjistymisestä nykyistä hallitusta, jonka kaudella kriisi on kiihtynyt kovalla vauhdilla. Kansanedustaja Paula Risikon (kok.) mukaan monia asiantuntijoiden parannusehdotuksia ei ole huomioitu.

– Ongelmat ovat olleet tiedossa, mutta niille ei ole tehty mitään. Mielestäni hallitus ei voi pestä käsiään tästä asiasta, Risikko kommentoi.

Hallitus muistuttaa, että se on perinyt päänvaivakseen jo yli kymmenen vuotta viivästyneen sote-uudistuksen. Siinä tarkoituksena oli alun perin tehdä ensin organisaation uudistus ja vasta sitten keskittyä palveluiden kehittämiseen. Lisäksi heidän kaudelleen osunut koronapandemia on sotkenut suunnitelmia entisestään.

Iltalehden maanantaina julkaisemassa artikkelissa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kuitenkin myönsi kriisin eskaloituneen osittain myös nykyisen hallituksen toimien riittämättömyyden takia.

Pohjanmaan tilanteesta ja tulevaisuudesta paikalliset poliitikot puhuvat eri äänenpainoilla. Sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Matias Mäkynen (sd.) mainitsee, että pohjalaismaakunnissa ollaan edelleen muuta valtakuntaa paremmassa tilanteessa. Risikon mielestä taas lakeuksien tilanne heikkenee hälyttävää tahtia.

. Asiantuntijoita ei ole kuultu tarpeeksi Opposition ja hallituksen puolueet ovat kuitenkin yhtä mieltä yhdestä asiasta: kriisi on osittain peruja terveydenhuollon peruspalveluiden riittämättömyydestä. Tavoitteena on saada lisää resursseja, kuten henkilöstöä perusterveydenhuoltoon, jotta potilaan ei tarvitsisi lähteä päivystykseen tai erikoisterveydenhuollon hoitoihin.

Risikosta hallituksen suurin moka on ollut se, ettei se ole katsonut soten kokonaisuutta vaan "sammuttanut tulipalon siellä missä sellainen on havaittu". Hänen mukaansa myös asiantuntijoiden kuuleminen on jäänyt minimiin.

– Esimerkiksi viime kaudella joka maakunnassa oli niin kutsuttuja muutosagentteja nimettynä vanhuspalveluihin. He tekivät hyviä parannusehdotuksia, mutta heidän sanansa on kaikunut kuuroille korville, Risikko toteaa.

. Hallituksella on kuitenkin mielessä myös konkreettisia kehitysehdotuksia.

– On suunniteltu niin kutsuttua omalääkärimallia, josta varsinkin pitkäaikaissairaat hyötyisivät koska hoitoprosessia ei aina tarvitsisi aloittaa alusta, Mäkynen kertoo.

Päivystystä kuormittaakin ennen kaikkea jatkohoitopaikkojen puute.

Pohjanmaalla Mäkysen mukaan on pitkiä jonoja esimerkiksi hammashoidon ja psykiatrian palveluissa. Lisäksi tehdyn hoitajamitoituksen perusteella varsinkin vanhustenhoidossa työntekijöitä tarvitaan reilusti enemmän koko valtakunnan alueella. Seuraavan kerran Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto istuu ratkomaan sote-solmuja elokuun 29. päivänä.

. Ruotsinkielinen työväestö pakenee ulkomaille Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat reagoineet kriisiin äänestämällä jaloillaan, joka on syventänyt kriisiä entisestään. Varsinkin Pohjanmaan maakunnassa ongelma on uniikki muuhun Suomeen verrattuna johtuen alueen kaksikielisyydestä.

– Ruotsinkielisillä työntekijöillä on mahdollisuus lähteä töihin esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan, joissa sosiaali- ja terveysalan budjetissa on suhteessa maan talouden kokoon noin miljardi euroa enemmän kuin meillä. Täällä on pidetty rekrytointitapahtumiakin noista maista, Mäkynen toteaa.

Risikko huomauttaa, että palkkauksen lisäksi on puhuttu työoloista ja johtamisesta.

– Jos työ on pakkotahtista eikä vastaa sitä koulutusta, jonka on saanut, niin alan pitovoima laskee roimasti.

. Mäkysestä kuitenkin tulevaisuudennäkymiä kirkastaa ensi vuoden alussa tapahtuva siirtyminen hyvinvointialuemalliin. Toistaiseksi sote-alalla on ajettu kaksilla rattailla, koska siirtymävaiheessa asiat on pitänyt sovittaa tulevan mallin lisäksi myös nyt käytössä olevaan hyvinvointikuntayhtymämalliin.

Uuden, mutkattomamman järjestelmän toivotaan miellyttävän niin työvoimaa kuin asiakkaitakin. Henkilöstövaje on kuitenkin senkin jälkeen todellinen, ja sitä helpottaakseen eduskunnan tulisi myöntää sote-alalle lisää rahoitusta.

Oppositiota ärsyttää se, että valtio on ottanut velkaa ja rahaa on vähän muutenkin, mutta Mäkynen on tässäkin kohtaa optimistinen.

– En ymmärrä, miksi poliittista erimielisyyttä perusterveydenhuoltoa kohtaan olisi.

Kirjaudu sisään

Hoitajapulan eskaloitumisesta syytetään hallituksen hitautta – "Ei voi pestä käsiään tästä asiasta"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje