<p>Tällä hetkellä niin sanottuja huijausviestejä on liikkeellä paljon.</p>.<p>Huijausviestejä lähetetään tunnettujen yritysten ja luotettavina pidettyjen tahojen nimissä. Kuluneen kesän aikana huijausviestejä on lähetetty muun muassa Postin, Verohallinnon ja monen eri pankin nimissä.</p>.<p>S-pankin tietoturvapäällikkö <strong>Janne Eskelinen </strong>kertoo sähköpostitse, että S-Pankin nimissä lähetyt viestit kulkevat tällä hetkellä pääosin tekstiviestitse sekä sosiaalisen median kanavissa. Eskelisen mukaan tekstiviestihuijauksissa viesti tulee samaan viestiketjuun aitojen S-Pankin lähettämien viestien kanssa.</p>.<p>Viime aikoina yleinen tekstiviestihuijaus on ollut viesti, jossa viestin vastaanottajalle ilmoitetaan uudesta maksunsaajasta.</p><p>− Tekstiviestissä on linkki, jota vastaanottaja yritetään saada klikkaamaan ja jonka takana on tietojenkalastelusivu, kertoo Eskelinen.</p>.<p>Sosiaalisessa mediassa S-Pankin nimen alle on perustettu kokonaisia huijaussivustoja. Ne saattavat julkaista mainoksia, joiden aiheena voivat esimerkiksi olla matkapuhelinliittymät, älypuhelimet tai älykellot.</p>.<h2>Viranomaistaho ei kysele salasanoja puhelimitse</h2><p>Tietoturvapäällikkö Eskelisen mukaan kaikkien huijausviestien tavoitteena on tavalla tai toisella saada selville vastaanottajan pankkitunnukset, korttitiedot tai muita henkilökohtaisia tietoja.</p><p>− S-Pankki ei koskaan lähetä asiakkailleen linkkejä sivustoille, joilla kysytään pankkitunnuksia tai korttitietoja.</p>.<p>Eskelinen korostaa, että omia tietojaan ei pidä syöttää sivuille, joille on saanut linkin esimerkiksi sähköpostitse, tekstiviestillä tai sosiaalisen median kanavassa.</p>.<p>Samaa muistuttaa rikoskomisario <strong>Juha Kankaanpää</strong>.</p><p>− Mikään viranomainen, pankki tai muu vastaava taho ei kysy puhelimitse tai sähköpostitse salasanoja. Tämä on syytä pitää mielessä.</p>.<p>Kankaanpää kertoo, että viestin vastaanottajan kannattaa rauhassa tarkastaa viestin lähettäjän tiedot. Jos viesti on tullut viranomaisen tai pankin nimen alla olevasta osoitteesta, kannattaa aina varmistaa viranomaiselta erikseen, onko toinen taho todella lähettänyt nimenomaisen viestin.</p>.<p>Pankki- ja henkilötietojen avulla huijarit voivat viedä uhrin tililtä huomattavia summia rahaa tai hakea luottoa tai pikavippejä. Myös identiteettivarkaudet ovat mahdollisia.</p>.<p>Jos huomaa joutuneensa huijauksen uhriksi, on tärkeää tehdä asiasta rikosilmoitus sekä olla omaan pankkiin yhteydessä, jossa kortti- ja tilitiedot voidaan jäädyttää.</p>.<h2>Huijarit ovat kekseliäitä</h2><p>Rikoskomisario Kankaanpää muistuttaa, että omassa tietokoneessa on syytä olla tietoturva-asetukset kunnossa. Tärkeintä on kuitenkin olla tarkkana ja pitää maalaisjärki mukana. </p><p>Vaikka huijareiden toimia yritetäänkin esimerkiksi teleoperaattoreiden ja viranomaisten toimesta jatkuvasti estää, on huijausten suma nykypäivänä niin suuri, että kaikkia huijauksia ei mitenkään pystytä estämään.</p><p>− Huijauksia on liikkeellä todella paljon. Kun nettimaailmassa liikutaan, voi olla kotimaisia tekijöitä tai lonkerot voivat ulottua ympäri maailmaa, niin ne tuovat omat ongelmansa, kertoo Kankaanpää.</p>.<p>Miten maallikko voi tunnistaa huijausviestin?</p><p>Rikoskomisario Kankaanpään mukaan selviä merkkejä ovat liian hyvältä tuntuvat tarjoukset ja katteettomat lupaukset. Jotkut huijarit saattavat jopa kiristää viestin vastanottajia.</p>.<p>− He voivat väittää, että kohdehenkilöstä on arkaluontoista materiaalia hallussa tai että hänen yritykseensä on kohdistumassa palvelunestohyökkäys. Aika luovia ovat nämä huijarit, koko ajan keksitään uusia keinoja kalastella tietoja.</p>