Huutava pula koulupsykologeista pohjalaiskunnissa – "Meillä on tällä hetkellä 30 virkaa, mutta kahdeksan paikkaa täyttämättä"

Koulupsykologien rekrytoinneissa on haasteita sekä Etelä-Pohjanmaalla että Pohjanmaalla.

. Tilanne on samankaltainen koko maassa. Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen on huolestunut koulupsykologien tilanteesta valtakunnallisesti.

– Koulupsykologit joutuvat kannattelemaan isoa taakkaa, sillä terveydenhoitojärjestelmä ei toimi siten kuin pitäisi. Koulupsykologin työn tulisi olla ennaltaehkäisevää, mutta sitä se ei ole nykyisin, sillä erikoissairaanhoito on ruuhkautunut ja kuntien palveluja on jatkuvasti vähennetty.

Lipsasen mukaan koulupsykologit toimivat tällä hetkellä hyvin haasteellisessa ympäristössä, ja tämä tulisi huomioida rahoitusjärjestelmässä.

– Tässä eletään monien ongelmien keskellä, sillä meillä on korona, hyvinvointialue- ja soteuudistus sekä maailman kriisit.

Lipsanen näkee koko mielenterveyspalvelujen rahoitusjärjestelmän laahaavan jäljessä, jos tilannetta verrataan somaattisten sairauksien hoitamiseen.

– Panostaminen laajemminkin mielenterveyspalvelujen saatavuuteen vaatii ehdottomasti toimia ja resursseja.

. Kurikassa viiden koulupsykologin vaje Vastaava erityistyöntekijä ja vs. perheiden palvelujohtaja Erja Kivineva JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä toteaa, että koulupsykologitilanne on äärimmäisen huolestuttava Etelä-Pohjanmaalla.

– Meillä on useita kuntia, joissa koulupsykologin palvelut ovat riittämättömät tai puuttuvat kokonaan. Esimerkiksi Järviseudulla ja Suupohjassa perheneuvolan tai terveyskeskuksen psykologit ovat hoitaneet koulupsykologin tehtäviä oman työnsä ohessa.

Kivinevan mukaan tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla yksi koulupsykologi tekee töitä noin 800 oppilaan kanssa.

– Mutta tämä ei kerro kattavasti tilanteesta, koska alueelliset erot ovat suuria. Psykologipulasta pahiten ovat kärsineet viime aikoina muun muassa Kurikka, Isokyrö ja Lapua. Kurikassa on tänä vuonna ollut viiden koulupsykologin vaje rekrytointivaikeuksien vuoksi.

Koulupsykologien rekrytointiongelmat ovat Kivinevan mukaan monen asian summa. Hän sanoo, että koulupsykologin työ ei ole enää ennaltaehkäisevää, mitä sen tulisi olla.

– Lisääntyneiden nuorten ongelmien vuoksi työ on entistä vaativampaa. Työnohjaus, työolosuhteet ja palkkaus tulee olla kunnossa huomioiden työn vaativuus. Lisäksi olisi panostettava siihen, että koulupsykologeilla olisi mahdollisuudet kehittää osaamistaan esimerkiksi erikoistumiskoulutuksilla.

Yhtenä pitovoimatekijänä Kivineva korostaa kollegoiden vertaistukea.

– Tämä näkyy meillä esimerkiksi Seinäjoella, missä on isompi työyhteisö. Pysyvyyttä on enemmän, kun tukea on saatavilla.

. Olisi hyvä kuitenkin muistaa, että koulupsykologin työ on vaihtelevaa, inspiroivaa ja siinä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnkuvaan. Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaava koulupsykologi Sofia Hedman . Koulupsykologien palkkaaminen mahdoton tehtävä Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaava koulupsykologi Sofia Hedman sanoo, että koulupsykologien palkkaaminen on nykyisin mahdoton tehtävä.

– Meillä on tällä hetkellä 30 virkaa, mutta kahdeksan paikkaa on täyttämättä. Lisäksi tarvitsemme vielä seitsemän psykologia lisää, jos määrä lasketaan uuden mitoituksen mukaan, eli 780 oppilasta per koulupsykologi.

Hedmanin mukaan on vaikea sanoa tämänhetkistä keskimääräistä oppilasmäärää koulupsykologia kohden, koska tilanteet vaihtelevat kunnittain.

– Tällä hetkellä esimerkiksi Pietarsaaressa ja Mustasaaressa ruotsinkielisten keskuudessa on pahin pula koulupsykologeista. Myös Vaasassa toisen asteen oppilaitoksissa kärsitään koulupsykologivajeesta.

Hedman harmittelee tämänhetkistä tilannetta, mutta hän haluaa myös muistuttaa koulupsykologien työn monipuolisuudesta.

– Osa psykologeista on ryhtynyt yksityisyrittäjiksi. Olisi hyvä kuitenkin muistaa, että koulupsykologin työ on vaihtelevaa, inspiroivaa ja siinä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnkuvaan.

. Koulutuksesta ratkaisu Seinäjokelainen psykologi Henna Helmi Heinonen on työskennellyt pitkään opiskeluhuollon psykologina eli koulupsykologina. Hän on huolissaan koulupsykologien rekrytointihaasteista Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

– Koulupsykologin työ on kiehtova tehtävä, mutta samalla myös vaativa. Yksi keino rekrytointiongelmiin voisi olla se, että alueellamme olisi tarjolla psykologikoulutusta, sillä usein opintojen päätyttyä jäädään myös työelämään opiskelupaikkakunnalle.

Heinonen ymmärtää myös rekrytointihaasteiden perimmäisiä syitä. Koulupsykologin työssä ympärillä on useita sidosryhmiä, ja lasten ja nuorten tilanteet saattavat olla hyvin monitahoisia.

– Nuorten elämä on haasteellista monella tavoin. Nykyisellä elämäntyylillämme ja sosiaalisella medialla on oma vaikutuksensa nuorten mielenterveyteen. Myös korona ja maailmantilanne ovat saattaneet lisätä yksinäisyyden ja ahdistuksen tunteita.

Koulupsykologin työssään Heinonen on huomannut, että monissa perheissä keskusteluyhteys on vähentynyt ja nuoret viettävät paljon aikaa omissa oloissaan puhelimen kanssa.

– Nuorille tulee somessa painetta jo pelkästään siitä, että siellä pitäisi olla koko ajan saatavilla ja kommentoimassa toisten julkaisuja.

Heinosen mukaan on tyypillistä, että nuoret yrittävät ratkoa isojakin ongelmia keskenään sosiaalisessa mediassa omissa ryhmissään.

– Nuorista on ikään kuin syntynyt miniyhteiskunta yhteiskunnan sisälle, ja siellä ei ole ketään aikuista mukana. On yleistä, ettei ryhmissä esille tulleista vaikeistakaan asioista kerrota aikuisille. Tämä saattaa kasvattaa nuorten paineita, ja pahimmillaan purkautua ikävällä tavalla esimerkiksi väkivaltatekoina.

Kirjaudu sisään

Huutava pula koulupsykologeista pohjalaiskunnissa – "Meillä on tällä hetkellä 30 virkaa, mutta kahdeksan paikkaa täyttämättä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje