<p>Vuoden kestäneet Pohjanmaan hyvinvointialueen palkanmaksuongelmat jatkuvat.</p><p>– Hankaluuksia on kaikennäköisiä. Ikälisiä tai erilaisia korvauksia ei ole tullut. Niitä on uupunut varsinkin vuodenvaihteen tietämillä, sanoo hyvinvointialueen pääluottamusmies <strong>Tero Peltomaa</strong>.</p><p>Työnantaja ei ole välttämättä ilmoittanut Kelaan vanhempainvapaan tai sairausloman tietoja, jolloin ihmiset jäävät ilman rahaa. Myös tiedonsaannissa on ongelmia.</p><p>– Ihmisiä ärsyttää eniten se, että he eivät saa vastauksia, mitä tehdä. Henkilöstöhallinnosta sentään saa vastauksia, mutta Mico Botniasta kukaan ei kommentoi asioita, Peltomaa sanoo.</p><p>Mico Botnia hoitaa hyvinvointialueen palkanmaksua.</p><p>Palkanmaksuongelmista kärsinyt henkilökunta on kysellyt, kuka käy kaupassa ja kuka maksaa lainat.</p><p>– Jos tilistä puuttuu 100–200 euroa, se näkyy heti. Aika moni hoitoalalla elää palkkapäivästä palkkapäivään, Peltomaa sanoo.</p>.<h2>Viivästyskorkoja kannattaa hakea itse</h2><p>Yksi ongelmakohta ovat viivästyskorot, joita työntekijä saa palkanmaksun myöhästyttyä palkkapäivästä.</p><p>Viime vuoden alussa työnantaja lupasi, että viivästyskorot maksetaan.</p><p>– En ole vielä kuullut, että kukaan olisi saanut niitä. Työnantaja on luvannut vuoden päivät, että ne hoidetaan, mutta kukaan ei ota kantaa niihin, Peltomaa sanoo.</p><p>Hyvinvointialueen intranetissä kerrotaan, että ne aiotaan maksaa.</p><p>– Jokaisen täytyy kai hakea ne itse. Ne eivät tule automaattisesti, vaikka niin on sanottu, Peltomaa sanoo.</p><p>Ilkka-Pohjalainen ei tavoittanut hyvinvointialueen henkilöstöhallinnon johtajaa <strong>Ann-Charlott Gröndahlia</strong>.</p><p>Mico Botnian toimitusjohtaja <strong>Miia Äkkinen</strong> sanoo, että viivästyskoroissa työnantaja on ohjeistanut työntekijöitä ottamaan yhteyttä hyvinvointialueen henkilöstöhallintoyksikköön.</p>.<h2>Uusi palkkatietokanta toi sekaannuksia</h2><p>Peltomaa sanoo, että ongelmat ovat silti vähentyneet huomattavasti viime vuodesta. Tammikuun hankaluudet olivat tiedossa jo viime vuoden lopussa.</p><p>Lisäksi hyvinvointialueen henkilöstöhallinto on avannut intrassa oman kanavan, jonne palkkahäiriöistä voi ilmoittaa suoraan.</p><p>Äkkinen kertoo, että tammikuun yhtäkkisiin ongelmiin on syynä uusi palkkatietokanta, joka hyvinvointialueen täytyi lain mukaan perustaa.</p><p>Alueella on nyt 7 501 vakituista työntekijää ja tuntityöläiset päälle eli yhteensä yli 8 000 ihmistä.</p><p>Tietokantaan siirrettiin hyvinvointialueen vanhat työntekijät sekä vuoden alussa mukaan liittyneet yksiköt pelastuslaitoksesta kehitysvammapalveluihin. Isoissa tiedonsiirroissa jää usein osa tiedoista siirtymättä.</p><p>– Kamppailimme päästäksemme niskan päälle palkanlaskennassa, mutta iso tietojärjestelmän muutos hidasti tilannetta, sanoo Äkkinen.</p><p>Loppuvuodesta käytössä oli kaksi tietokantaa, jolloin mahdollisuuksia sekaannuksiin oli paljon.</p><p>Tammikuussa 16 tapauksessa palkka oli eri syistä muuttunut kokonaan.</p><p>Lisäksi tammikuussa puuttui muun muassa työkokemus- ja kielilisiä tietokantamuutoksen vuoksi.</p><p>Tuntipalkkalaisten tietoja taas on hankala hallita, jos kaikki työvuorot eivät tule Mico Botnialle ennen palkka-ajoa. Ennen palkanmaksua suoritettavassa palkka-ajossa tehdään työntekijöiden tilinauhat ja maksutiedot pankille.</p><p>Myös viime vuoden tulojen ilmoittamisessa tulorekisteriin on ollut tekniikasta johtuvia ongelmia, jotka selvitetään pian.</p>.<h2>Asiakaspalvelua parannetaan</h2><p>Äkkinen kertoo, että yritys on tehnyt aiempaa enemmän yhteistyötä hyvinvointialueen henkilöstöhallinnon kanssa, jotta poissaolot ja työsuhteet saadaan oikein palkanlaskentaan.</p>.<p>Hän pahoittelee, että asiakaspalvelijoita ei saada kiinni. Mico Botnian työntekijöillä kuluu paljon aikaa ongelmien selvittelyyn perustyön sijaan.</p><p>– Selvitettävää ja korjattavaa on paljon. Työmäärä kasvoi viime vuonna niin suureksi, ettei pysytty tahdissa.</p><p>Mico Botnia ja hyvinvointialue ovat suunnitelleet yhdessä, kuinka asiakaspalvelu saadaan jatkossa sujuvaksi.</p>